EK haluaa kovapalkkaisille asiantuntijoille työluvan viikossa, työministeri Harakka pitää kuukauttakin hankalana – mikä prosessissa kestää?

Suurin osa Suomeen erityisasiantuntijan oleskeluluvalla saapuvista tulee Intiasta.

työluvat
Maahanmuuttoviraston kyltti Helsingissä.
Viime vuonna ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia työn perusteella tehtiin hieman yli 10 000. Petteri Sopanen / Yle

Työnantajaleirissä on penätty Antti Rinteen (sd.) hallitukselta nopeita toimia, jotta työperäinen maahanmuutto Suomeen helpottuisi.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK vaati viime viikolla, että 4 000 euroa kuussa tienaavalle osaajalle pitäisi saada työlupa jopa viikossa.

Työlupaa vaaditaan EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta työntekijöiltä.

– Näillä osaajilla on kysyntää muuallakin eivätkä he odota pitkään työlupakäsittelyn rattaiden pyörimistä, sanoo johtaja Ilkka Oksala EK:n tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun).

Työministeri Timo Harakka (sd.) pitää viikon tavoitetta epärealistisena.

– Onko seuraava vaatimus, että se pitäisi hoitaa päivässä? hän kysyi Ylen Ykkösaamun haastattelussa.

Tällä hetkellä työluvan saaminen voi kestää useita kuukausia. Rinteen hallitus on asettanut tavoitteekseen, että tulevaisuudessa käsittely kestäisi kuukauden. Jo se on työministeri Harakanmukaan erittäin kunnianhimoinen tavoite.

Mutta keitä ovat nämä osaajat? Ja mikä heidän työlupiensa käsittelyssä kestää?

1. Kuka voi saada erityisasiantuntijan oleskeluluvan?

Viime vuonna ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia työn perusteella tehtiin hieman yli 10 000. Työn perusteella oleskelulupia myönnettiin lopulta 8 650.

Oleskelulupia on monenlaisia. Haettava lupa riippuu siitä, onko hakija työntekijä, yrittäjä, tutkija tai vaikkapa kulttuurialan ammattilainen. Jokaisessa myöntökriteerit ovat hieman erilaiset.

Myös esimerkiksi startup-yrittäjiksi Suomeen mieliville on luotu oma oleskelulupansa, jonka saaminen vaatii vihreää valoa kansainvälistymispalveluja tarjoavalta Business Finlandilta.

Kun elinkeinoelämä puhuu kovapalkkaisista asiantuntijoista, se tarkoittaa usein niitä, jotka tulevat Suomeen erityisasiantuntijan oleskeluluvalla tai niin kutsutulla EU:n sinisellä kortilla.

Erityisasiantuntijan oleskelulupaa haetaan toiseksi eniten. Sitä hakeva on maahanmuuttoviraston mukaan yleensä asiantuntijatehtävissä työskentelevä korkeakoulutettu, jonka palkka on yli 3 000 euroa.

EU:n sininen kortti otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2012. Se on tarkoitettu EU:n ulkopuolelta saapuville korkeakoulutetuille, joilla on sovittuna vähintään vuoden pituinen työsuhde erityispätevyyttä vaativaan työhön.

Sinisen kortin saamisen ehtona on keskimääräistä kovempi palkka, tänä vuonna 4 732 euroa kuussa.

2. Keitä hakijat käytännössä ovat?

Maahanmuuttoviraston (Migri) tilastojen mukaan (siirryt toiseen palveluun) viimeisen 12 kuukauden aikana ensimmäinen oleskelulupa Suomeen on myönnetty reilulle 1 500 erityisasiantuntijalle.

Yli puolet heistä tulee Intiasta. Migrin apulaispäällikön Raimo Pyysalon mukaan valtaosa heistä tulee töihin ICT-alalle eli tieto- ja viestintäteknologian palvelukseen.

– Intialaiset ICT-työntekijät ovat merkittävä ryhmä, Pyysalo sanoo.

Kärkeen mahtuvat myös Venäjä, Kiina, Yhdysvallat ja Brasilia. Tällä hetkellä käsittelyjonossa on alle 300 hakemusta.

– Käsitykseni mukaan tämä on ihan kohtuullinen määrä. Hakemusten käsittely sujuukin sinänsä ihan hyvin.

Pyysalon mukaan julkisuudessa on usein puhuttu 52 vuorokauden keskimääräisestä käsittelyajasta. Tätä on pidetty liian korkeana.

Pyysalon mukaan keskimääräistä käsittelyaikaa nostavat yksittäiset tapaukset.

3. Miksi käsittelyajat venyvät?

Pitempään käsittelyssä olevissa tapauksissa Migri joutuu usein pyytämään lisäselvityksiä palkkaan tai työehtoon liittyen.

Yle kertoi esimerkiksi vuonna 2016, että Migri hyväksyy päivärahat osaksi bruttopalkkaa. Nykyään käytäntö on erilainen, mutta päivärahoja on saatettu silti hakemuksissa ynnätä osaksi bruttopalkkaa.

Migrillä voikin kestää jonkin aikaa, jotta se saisi kokonaiskuvan oleskeluluvan hakijan palkasta.

Tarkoittaako tämä sitä, että yritykset yrittävät saada palkattavien asiantuntijoiden palkat näyttämään suuremmilta, kuin ne todellisuudessa ovat, jotta ne läpäisisivät asetetut ehdot?

– Tällainenkin tulkinta voidaan tehdä, Pyysalo sanoo.

Myös muita työehtoihin liittyviä asioita joudutaan toisinaan käydä läpi. Joskus on saatettu hakea oleskelulupaa, vaikka olisi pitänyt hakea viisumi.

– Sitten joudutaan käymään kirjeenvaihtoa hakijan kanssa, mikä pitkittää prosessia.

Toisinaan myös muut selvitykset saattavat hidastaa lupakäsittelyä. Ylen saaman tiedon mukaan jotkut yritykset teettävät esimerkiksi osasta ICT-alalle tulevista asiantuntijoista suojelupoliisilla (Supo) turvallisuusselvityksen, joka vie oman aikansa.

Supo tekee yrityksille turvallisuusselvityksiä henkilöistä, jotka ovat tekemisissä esimerkiksi yrityssalaisuuksien kanssa tai hoitavat kriittiseen infrastruktuuriin kuten erilaisiin tietojärjestelmiin ja energianjakeluun liittyviä tehtäviä.