Sota-ajan tarinat kiireesti talteen – keskipohjalaisten sotamuistoja kotirintamalta tallennettu vain vähän

Naisten, lasten ja vanhusten ponnistukset kotirintamalla halutaan taltioida ennen kuin on liian myöhäistä.

Sotaveteraanijärjestöt
Naiset sahaavat koivutukkia
Naiset huolehtivat raskaistakin töistä kun miehet olivat rintamalla. Pentti Nikulainen / Yle

Keski-Pohjanmaalla ryhdytään tallentaman sotavuosien kotirintamamuistoja. Keskipohjalaisia kotirintamamuistoja ei ole aiemmin koottu.

Työllä on jo kiire, kun sotavuodet muistavien määrä vähenee.

Rintamaveteraanien sotatie on tallennettu hyvin kotipitäjien veteraanikirjoihin, mutta kotirintamaa ylläpitäneiden naisten, tyttöjen, poikien ja vanhusten tarinoita ei ole juuri taltioitu. Tavoitteena on haastatella sodan aikana eläneitä kännykällä tai muistiinpanoin sekä kirjata tarinat muistiin tai tallettaa muistelijoiden äänet. Haastattelijana voi toimia kuka tahansa.

Sotaveteraanipiirin perinnetoimikunta toivoo tarinoita koko maakunnasta ja kaikista pitäjistä. Seitsemän sotavuoden, talvi- ja jatkosodan sekä Lapin sodan aikana jokaisen suvussa on koettu monia vaiheita ja tunteita sekä rintamalla että kotikylissä.

Lohtajan kotiseutuyhdistys ja Keski-Pohjanmaan sotaveteraanipiirin perinneyhdistys käynnistävät työn sunnuntaina Lohtajalla. Myös Kalajoen Rautiossa ollaan etujoukoissa muistojen tallentamisprojektissa.

– Tärkeintä on nyt nopeasti saada tallennettua näitä tarinoita kun vielä on ensikäden tietoa. Tarinat voitaisiin tallentaa esimerkiksi kuntien arkistoihin, joissa ne olisivat saatavilla esimerkiksi opinnäytetöihin aineistoiksi. Ehkä ne joskus saadaan myös kansien väliin, sanoo perinneasiamies Aaro Marjakangas Keski-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiristä.

Perinnetyö muutoksen edessä

Perinnetyössä siirrytään lähivuosina todelliseen perinneaikaan. Sotaveteraanijärjestöissä on jo muutaman vuoden ajan valmistauduttu sotaveteraanittomaan aikaan. Yli puolesta miljoonasta sotaveteraanista on elossa enää vajaat kymmenentuhatta. Heidän keski-ikänsä on 94 vuotta. Suomen itsenäisyyden aikana ei ole koskaan koettu aikaa, jolloin keskuudessamme ei olisi elänyt sodan kokeneita veteraaneja.

Perinnetyöhön kuuluvat kotirintamatiedon keruun ohella niin itsenäisyyspäivän juhlallisuudet kuin muistopäivien vietto ja muistomerkkien vaaliminen. Sukupolvi, joka koki itsenäisyytemme kolmen ensimmäisen vuosikymmenen aikana käydyt sodat, loi vakiintuneen muodon itsenäisyyspäivälle.

Pelkästään sotiin 1939-1945 liittyviä juhlapäiviä ovat kaatuneiden muistopäivä ja kansallinen veteraanipäivä. Perinneaikana näiden päivien yhdistämistä voidaan harkita. Sankarihautojen lisäksi pitäjissä on runsaasti muitakin sotaan liittyviä muistomerkkejä: muun muassa sotaan lähdön muistokivet, pro patria -taulut, neuvostosotilaiden hautausmaat.