Asiantuntija: Jos Turkki haluaa turvavyöhykkeen Syyrian rajalle, sen on laajennettava sotaa

Turkin armeija on ylivoimainen Syyrian armeijaan ja kurdeihin verrattuna, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja Antti Pihlajamaa.

Turkin hyökkäys
Turkkilaiset sotilaat ajavat m60-panssarivaunua 14. lokakuuta.
Turkin armeijan amerikkalaisvalmisteinen M60-panssarivaunu.Aref Tammawi / AFP

Turkki kykenee nujertamaan vastustajansa Syyriassa, mutta asettamiaan tavoitteita se ei saavuta nykyisellä hyökkäysvoimallaan, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja Antti Pihlajamaa Ylen haastattelussa.

Turkki on Nato-maa ja sillä on hallussaan uusinta sotilasteknologiaa. Suorassa kohtaamistaistelussa, jossa käytetään panssarivaunuja, ilma-asetta ja epäsuoraa tulta, kurdit eivät pysty vastaamaan Turkin hyökkäykseen, Pihlajamaa uskoo.

– On totta, että ajallisesti ja paikallisesti kurdit pystyvät tekemään vastarintaa, mutta se on enemmänkin tilapäistä. Jos Turkki vielä päättäisi keskittää hyökkäykseensä lisää voimaa, ei olisi kahta sanaa, kumpi olisi niskan päällä.

Kansainvälisissä sotilasanalyyseissä kurdien tehokkaimmiksi aseiksi on mainittu panssarintorjuntaohjukset. Muuta raskasta aseistusta heillä ei juuri olekaan.

Turkin ylivoima korostuu etenkin avoimessa maastossa. Asutuskeskuksissa tilanne on hieman tasaisempi, koska kurdit voisivat käyttää esimerkiksi miinoja ja tienvarsipommeja, Pihlajamaa analysoi.

Syyrian armeija ei muuta tilannetta

Sunnuntaina kerrottiin, että Syyrian armeija on tulossa kurdien rinnalle torjumaan Turkin joukkojen tunkeutumista Syyrian maaperälle.

Toistaiseksi ei ole tiedossa, kuinka paljon Syyrian asevoimat kokoaa joukkoja Turkkia vastaan. Kapteeni Pihlajamaa ei kuitenkaan usko, että se kykenisi torjumaan Turkin etenemistä, jos Turkki pitää kiinni tavoitteistaan.

– Syyrian asevoimat ovat heikentyneet sisällissodan aikana toisaalta siksi, että sotilaita on loikannut vastapuolen leiriin, toisaalta siksi, että sodassa on tullut paljon miehistö- ja kalustotappiota.

Venäjä on pyrkinyt kouluttamaan ja kehittämään Syyrian armeijaa. Pihlajamaalla ei ole täsmällistä tietoa, kuinka hyvin tämä on tuottanut tulosta. Hän arvelee, että parhaassakin tapauksessa lisäkoulutusta saaneet yksiköt ovat vain rajallinen osa Syyrian asevoimista, eikä niiden suorituskyvystä ole takeita. Kalusto on pääosin Neuvostoliitossa valmistettua ja siten ikääntynyttä.

Syyrian armeijan väliintulo saa Turkin kuitenkin miettimään, miten pitkälle sen kannattaa jatkaa. On mahdollista, että operaatio pyritään saamaan päätökseen ennen kuin Syyrian armeija ehtii rintamalle, Pihlajamaa pohtii.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan esitteli karttaa Turkin ja Syyrian välisestä raja-alueesta puhuessaan syyskuussa YK:n yleiskokouksessa.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan esitteli karttaa Turkin ja Syyrian välisestä raja-alueesta puhuessaan syyskuussa YK:n yleiskokouksessa.Justin Lane / EPA

Mitkä ovat tavoitteet?

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan esitteli viime viikolla kartan, johon oli piirretty Turkin tavoittelema uusi turvallisuusvyöhyke. Se ulottuisi koko maiden välisen rajan pituudelta noin 30 kilometrin syvyyteen Syyrian alueelle. Tältä alueelta ajettaisiin pois kurdit, joita Turkki pitää terroristeina.

Pihlajamaan mukaan tätä tavoitetta Turkin on vaikea saavuttaa nykyisellä hyökkäysvahvuudellaan. Koko rajalinja on noin 400 kilometriä pitkä, mutta Turkin hyökkäys on tapahtunut vain noin sata kilometriä leveällä vyöhykkeellä.

Syyrian armeija ottanut haltuunsa useita kaupunkeja kurdialueella – sekä Syyria että Turkki kertovat armeijoidensa saapuneen Manbijiin

Turkki on maataisteluissa käyttänyt lähinnä vain Syyrian kapinallisjoukoista koottuja puolisotilaallisia osastoja. Turkin omat asevoimat ovat toistaiseksi tyytyneet lähinnä antamaan epäsuoraa tulitukea ja tekemään ilmahyökkäyksiä.

Turkin tukemat kapinalliset koostuvat hyvin monenlaisista ryhmittymistä, joiden taustat, samoin kuin sotilaalliset kyvyt vaihtelevat suuresti. Mukana on muiden muassa ääri-islamisteja. Ryhmittymiä yhdistää erityisesti Syyrian nykyhallinnon vastustaminen.

Pihlajamaa arvioi, ettei Turkki pitemmällä aikavälillä voi laskea sotamenestystä pelkästään näiden hajanaisten ryhmittymien varaan.

Kartta Syyrian ja Turkin rajalta
Turkin ja Syyrian raja-alue, Turkin haluama turvallisuusvyöhykeLeena Luotio / Yle

Käytettävissä olevien tietojen mukaan Turkin joukot ovat tähän mennessä edenneet noin kymmenen kilometriä rajalta. Pääkohteina ovat olleet Tel Abiadin ja Ras al-Ainin kaupungit.

Turvavyöhykkeen rajalle, eli M4-valtatielle on päässyt ilmeisesti vain joitakin pieniä tiedusteluosastoja, Pihlajamaa kertoo.

Hänen mukaansa Turkin olisi tuotava Syyriaan huomattavasti lisää hyökkäysvoimaa ja oman armeijansa joukkoja, jos se aikoo vallata alun perin ilmoitetun turvallisuusvyöhykkeen koko laajuudessaan.

Pihlajamaa pitää kuitenkin todennäköisenä, että Turkki pysäyttää hyökkäyksensä melko pian ja tyytyy säilyttämään ne alueet, joita se on saanut haltuunsa. Maa saattaa jatkaa hyökkäystä myöhemmin.

Venäjän ja Yhdysvaltain rooli

Venäjä sai huomattavan paljon lisää tilaa toimia, kun Yhdysvallat ilmoitti vetävänsä joukkonsa pois Koillis-Syyriasta, Pihlajamaa kertoo.

Venäjä on Syyrian vankka tukija. Myös Turkin kanssa Venäjällä on nyt hyvät välit, joskaan ei ole kauaa siitä, kun välit olivat aallonpohjassa. Venäjä pyrkiikin nyt toimimaan välittäjänä.

Tarjolla olisi paljon myönteistä huomiota, jos Venäjä pystyisi välittäjänä lopettamaan taistelut. Maailmallahan katsotaan yleisesti, että sota tuli ylipäätään mahdolliseksi sen takia, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump päätti vetää maansa joukot pois.

Pihlajamaa ei tosin ole täysin vakuuttunut, että Yhdysvaltain joukot lähtevät. Maan poliittinen päätöksenteko on ollut viime aikoina niin ailahtelevaa, että Pihlajamaa pitää mahdollisena, että vetäytymispäätös voi vielä muuttua.

Lisää aiheesta:

Minne Turkin armeijan jyräämät pakolaiset päätyvät? SPR:n Kalle Löövi "Kun tulitusta tulee, he eivät jää odottelemaan"