Presidentti Niinistö on tänään ensimmäisellä virallisella vierailullaan Afrikassa – kolme asiaa tekee Etiopian-vierailusta merkittävän

Niinistö tapaa tänään pääkaupungissa Addis Abebassa Etiopian presidentin sekä pääministerin, joka voitti juuri Nobelin rauhanpalkinnon.

Etiopia
Etiopian presidentti Sahle-Work Zewde ja Etiopian pääministeri Abiy Ahmed.
Etiopian presidentti Sahle-Work Zewde ja Etiopian pääministeri Abiy Ahmed.EPA

Tasavallan presidentti Sauli Niinistöllä kävi hyvä tuuri. Hänet kutsuttiin jo viime vuonna vierailulle Etiopiaan, mutta matka toteutuu nyt vasta vuotta myöhemmin.

Ja se toteutuu muutama päivä sen jälkeen, kun Etiopian pääministeri Abiy Ahmed palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla pyrkimyksistään lopettamaan parikymmentä vuotta jatkuneen sotatilan naapurimaa Eritrean kanssa.

Sen lisäksi Etiopiaa kohti katselevat monet kiinnostuneet silmät ympäri maailmaa.

Listasimme kolme asiaa, jotka tekevät vierailusta merkittävän.

1. Ajankohta

Etiopiassa on tapahtunut puolentoista vuoden aikana ei vain Afrikan, vaan koko maailman mittakaavalla huikeita edistysaskeleita. Kun pääministeri Abiy Ahmed nousi valtaan, maa oli lamaantunut pitkään jatkuneista protesteista ja julistetusta hätätilasta. Abiy vapautti poliittisia vankeja, kutsui terrorileimattuja ryhmittymiä dialogiin ja hieroi sovintoa vanhan arkkivihollisen Eritrean kanssa.

Siitä hyvästä hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto viime perjantaina. Mutta moni asiantuntija on todennut, että Abiyn vahvasta alusta huolimatta vaikein on yhä edessä. Tähän hän tarvitsee tukea.

Tämä on Sauli Niinistön koko presidenttiajan ensimmäinen virallinen vierailu Afrikkaan. Muut asiat ovat tähän asti vieneet presidentin resursseja, ja Niinistö on paljon edeltäjiänsä vähemmän ollut kiinnostunut Afrikasta.

Vierailu on kuitenkin myös osoitus uuden hallituksen prioriteeteistä. Afrikka nousee yhä vahvemmin esille, ja vierailu osuu myös Suomen EU-puheenjohtajakauteen. Suomi ja EU haluavat tukea Etiopiaa Abiyn viitoittamalla tiellä.

2. Aiheet

Suomella on ollut diplomaattiset suhteet Etiopian kanssa jo 60 vuotta, ja kehitysyhteistyössä Etiopia on ollut kumppanimaa jo yli 50 vuotta. Tällä hetkellä Suomi antaa eniten kahdenvälistä apua Afrikassa juuri Etiopialle.

Yksi Abiyn haasteista tulee olemaan ensi vuodelle suunnitellut vaalit, jotka ovat maan ensimmäiset demokraattiset vaalit. Suomi tukee Etiopian tulevia vaaleja miljoonalla eurolla osana YK-ohjelmaa. Painopisteinä siinä ovat naisten voimaannuttaminen ja kansalaisyhteiskunnan tukeminen.

Abiy Ahmedin hallituksessa puolet ministereistä on naisia, kuten myös presidentti Sahle-Work Zewden, jonka Niinistö tapaa niin ikään tiistain aikana. Keksiviikkona Niinistö vierailee Afrikan unionin päämajassa.

Matkallaan Niinistö puhuu myös ilmastoseminaarissa sekä naisten taloudellista voimaantumista käsittelevässä tapahtumassa.

Nämä aiheet ovat vahvasti sidoksissa EU:n tämänhetkiseen kuumaan perunaan, nimittäin siirtolaisuuteen. Afrikan sarvessa koettiin kuivin kesä 35 vuoteen, mikä on johtanut sekä pakolaisuuteen että nälänhädän uhkaan. Yli kahdeksan miljoonaa ihmistä Etiopiassa tarvitsee nyt ruoka-apua, arvioi Pelastakaa Lapset -järjestö.

Etiopia puolestaan tarvitsee kipeästi innovaatioita ja investointeja pystyäkseen löytämään tapoja sopeutua muuttuvaan ilmastoon.

Suomi, kuten muukin maailma, pyrkii yhä enemmän irti vanhoista kehitysapumalleista ja haluaa mukaan kasvavan mantereen bisnesmahdollisuuksiin. Mukana matkalla on myös suomalaisia yrityksiä.

3. Alue: Afrikan sarvi

Yli 100 miljoonan asukkaan Etiopia on suurvalta Afrikan sarvessa, johon kuuluvat myös muun muassa Sudan ja Somalia.

Abiy Ahmed onkin kunnostautunut myös alueellisena rauhanneuvottelijana näiden maiden lisäksi Etelä-Sudanissa. Ylen tietojen mukaan hän vietti maanantain Etelä-Sudanin pääkaupungissa Jubassa.

Abiy Ahmedin uudistukset kotirintamalla ovat kuitenkin paitsi parantaneet sananvapautta, myös nostaneet esille asioita, joista ennen ei sopinut puhua. Vaikka hänen kansallinen viestinsä on ollut yhdistävä, etniset jakolinjat maassa ovat syventyneet hänen hallintokautenaan. Se on johtanut maailman suurimpaan sisäiseen pakolaiskriisiin. Arviolta yli kaksi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan väkivaltaisuuksia Etiopian rajojen sisällä.

Abiy Ahmed tarvitsee kaiken mahdollisen tuen, jotta maa pysyy demokraattisella tiellä eikä hajoa. Hajoaminen tarkoittaisi kaaosta paitsi Afrikan sarvessa myös epäsuorasti Euroopassa. Sen lisäksi rauha Eritrean kanssa ja maan avautuminen kiinnostavat suuresti pohjoisessa.

Suuri osa Eurooppaan tulevista siirtolaisista tulee nimenomaan Eritreasta, ja pitääkseen siirtolaiset Afrikassa EU on solminut eri Afrikan maiden kanssa useita sopimuksia tiukennetusta rajavalvonnasta.

Myös lähialueen maat ovat kiinnostuneita paitsi alueen vakaudesta myös Etiopian mahdollisuuksista. Punaisen meren toisella puolen Yhdistyneet Arabiemiraatit ja Saudi-Arabia solmivat yhä lähempiä suhteita Afrikan sarveen, ja pyrkivät jättämään Iranin ulkopuolelle.

Ihmiskunnan alkukodissa on paljon sen tulevaisuuden kannalta tärkeitä asioita seurattavana.

Lue myös:

Ulkoministeri Haaviston mukaan Nobelin rauhanpalkinto meni oikeaan osoitteeseen – "Afrikka muuttuu hänen myötänsä"

Toimittajalta: Etiopian Abiy Ahmed ei ehkä ansainnut Nobel-palkintoa, mutta voi vielä nousta sen arvoiseksi

Etiopian pääministeri Abiy Ahmed sai Nobelin rauhanpalkinnon rauhansopimuksesta, joka lopetti sodan Eritrean kanssa

Tuore rauhannobelisti Abiy Ahmed Ali on paljon vartija: jos Etiopia hajoaa, Afrikan sarvi suistuu kaaokseen – tapaa Niinistön ensi viikolla