Suonenjoen valtionosuuspotti kasvaa eniten syrjäisyyslisän korjauslaskennan jälkeen – häviäjiä ovat Rautalampi, Iisalmi ja Rautavaara

Osa kunnista menettää ja osa saa lisää rahaa, kun Tilastokeskus korjasi virheen syrjäisyyslukulaskennassaan.

Rautavaara
Suonenjoen vaakuna
Suonenjoen valtionosuus kasvaa ensi vuodesta alkaen, kun kaupungin saama syrjäisyyslisä nousee noin 113 600 euroa. Arkistokuva.Pertti Huotari / Yle

Suonenjoki on Pohjois-Savon suurin voittaja valtionosuuksien syrjäisyyslisän uudelleen laskennassa. Syrjäisyyslisää saa, kun väestömäärä jää 25 ja 50 kilometrin säteellä kuntakeskuksesta riittävän pieneksi.

Syrjäisyyslukujen uudelleenlaskennan jälkeen Suonenjoki saa ensi vuodesta lähtien lähelle 114 000 euroa lisää rahaa valtiolta. Myös esimerkiksi Kiuruveden, Kaavin ja Tuusniemen valtionosuuspotti kasvaa muutoksen vuoksi. Sen sijaan Rautalammin valtionosuus kutistuu lähes 25 000 eurolla, myös Iisalmi ja Rautavaara menettävät rahaa.

Muutoksen syynä on Tilastokeskuksen viime kesänä havaitsema syrjäisyysluvun laskentavirhe, joka piti korjata. Valtiovarainministeriö tiedotti asiasta verkkosivuillaan (siirryt toiseen palveluun). Aiheesta kirjoittaa myös Kuntalehti (siirryt toiseen palveluun).

Tilastokeskus laskee luvun viiden vuoden välein. Nykyinen jakso koskee vuosien 2017–2021 valtionosuuksia.

Kaikkiaan 41 kunnan syrjäisyyslisä pienenee uudelleenlaskennan vuoksi ja 80 kunnan lisä kasvaa. Kunnat saavat vuosilta 2017–2019 maksamatta jääneet valtionosuuden korkojen kanssa ensi vuonna. Sen sijaan liikaa saaneilta kunnilta ei peritä rahaa takaisin.

Koko Suomen tasolla korjattujen syrjäisyyslukujen vaikutus valtionosuuksiin oli vuositasolla vain noin noin 400 000 euroa.