Rehtori ryhtyi taisteluun käännyttääkseen takaisin tuhannet muualle töihin pakenevat nuoret: "Ei meitä vielä ole tuomittu häviämään"

Väestökadosta kärsivät maakunnat uskovat korkeakouluopetuksen pysäyttävän väen vähenemisen.

korkeakoulut
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun rehtori ja toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun rehtori ja toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen ryhtyy valmistelemaan ohjelmaa, jolla tiivistetään korkeakoulujen yhteistyötä Kaakkois-Suomessa.Pyry Sarkiola / Yle

Kaakkois-Suomessa on ryhdytty taisteluun tänä syksynä julkistettua uutta väestöennustetta vastaan.

Ennusteen mukaan runsaan 15 vuoden kuluttua Suomessa väkiluku kasvaa enää vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Ahvenanmaalla.

Kaakkois-Suomi on yksi menettäjistä. Maakunnista väki vähenee varsinkin Etelä-Savosta ja Kymenlaaksosta, kaupungeista etenkin Kouvolasta.

Väestökadon torppaamiseksi katseet on nyt tarkoitus kiinnittää Kaakkois-Suomessa opiskeleviin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin johdolla.

– Tavoite on, että jatkossa yhä useampi korkeakouluopinnoistaan valmistuva ei lähtisi töihin muualle, vaan jäisi Kaakkois-Suomeen esimerkiksi yrittäjäksi, sanoo Xamkin rehtorina ja toimitusjohtajana työskentelevä Heikki Saastamoinen.

Xamkin Kymenlaakson kampuksilta Kotkasta ja Kouvolasta vuosittain valmistuvista noin joka viides suuntaa valmistumisensa jälkeen Uudenmaan työmarkkinoille, Etelä-Savon kampuksilta Mikkelistä ja Savonlinnasta puolestaan hieman useampi kuin joka kymmenes.

Xamkista valmistuvien määrä vaihtelee vuosittain, viime vuonna valmistuneita oli ennätysmäärä 1 800. Opiskelijoita Xamkissa on runsaat 9 000.

“Väestöennuste ei ole tuomio”

Keinot, joilla korkeakoulusta valmistuvat saadaan jatkossa jäämään alueelle ovat vielä hakusessa.

Yhdeksi työkaluksi on muodostumassa se, että alueella toimivat korkeakoulut tiivistävät yhteistyötään. Niiden on tarkoitus on vielä tänä syksynä ryhtyä valmistelemaan ohjelmaa, jolla Kaakkois-Suomi olisi tulevaisuudessa nykyistä houkuttelevampi opinnoistaan työelämään siirtyvälle nuorelle.

Ohjelman laatimiseksi Xamk aikoo tehdä yhteistyötä Aalto-yliopiston, Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston sekä ensi vuoden alussa käynnistyvän LAB-ammattikorkeakoulun kanssa.

Rehtori ja toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen muistuttaa, että uusin laskelma väestökehityksestä on vain ennuste.

– Ei meitä Kaakkois-Suomessa vielä ole tuomittu häviämään, sanoo Saastamoinen, joka on ryhtynyt valmistelemaan korkeakoulujen yhteistyötä.

Lisää yliopisto-opetusta

Korkeakoulu- ja jopa yliopisto-opetuksen lisääminen muodossa tai toisessa on joka tapauksessa Kaakkois-Suomessa sitkeästi elävä toive.

Alueen kauppakamarit vetosivat äsken savonlinnalaiseen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososeen (kesk.) , jotta LUT-yliopiston vuosittaisia tutkintomääriä nostettaisiin lähes kaksinkertaisiksi nykyiseen verrattuna. Kauppakamarien mukaan yliopistotutkinnon suorittaneista on pulaa Kaakkois-Suomessa. Tämän katsotaan olevan esteenä yritysten kasvulle.

Ministeri pitää tutkintomäärien lisäämistä mahdollisena, mutta suoraa lupausta asiasta ei ole saatu.

Myös Kouvolan kaupungilla on tavoitteita yliopistotason opiskelumahdollisuuksien lisäämisestä. Vuoteen 2030 ulottuvassa Kouvolan kaupunkistrategiassa (siirryt toiseen palveluun) puhutaan “törmäyttävästä korkeakoulusta”. Sillä tarkoitetaan muun muassa tutkimusta ja koulutusta ammatillisesta tasosta yliopistotasoon.

Se puolestaan voisi tarkoittaa yliopistokeskusta, jollaisia (siirryt toiseen palveluun) Suomeen perustettiin vajaat parikymmentä vuotta sitten.

– Törmäyttävän korkeakoulun voi varmasti mieltää monella tavalla, mutta kyseeseen voisi tulla esimerkiksi Porin tai Seinäjoen keskuksen kaltainen kokonaisuus, pohdiskelee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hallituksessa omistajakaupunki Kouvolaa edustava Juha Huhtala (vihr.).

Xamkin tunnus Kouvolan kampuksen tiiliseinässä.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijoita on lejällä kampuksella - Kotkassa, Kouvolassa, Mikkelissä ja Savonlinnassa.Pyry Sarkiola / Yle

Heikki Saastamoinen ei pidä uutta yliopistokeskusta tarpeellisena korkeakouluyhteistyön lisäämiseksi Kaakkois-Suomessa.

– Yliopistollisen lisäkoulutuksen järjestäminen kyllä on mahdollista, mutta siihen emme tarvitse uutta yliopistokeskusta. En tunnista nykyisestä hallitusohjelmasta sitä,että yliopistokeskuksia lisättäisiin.

Samaa sanoo ylijohtaja Tapio Kosunen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

– Nyt ei ole olemassa paineita uusien yliopistokeskusten perustamiseksi. Niiden perustaminen on kiinni yliopistojen omasta aloitteellisuudesta.

Yliopistokeskuksia perustettiin Suomeen kuuteen perinteisten yliopistokaupunkien ulkopuolisiin kaupunkeihin vuonna 2004. Keskuksissa on tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä opetusta, joissa on mukana useita eri yliopistoja sekä ammattikorkeakouluja.

Suomessa iso muutos

Yliopistotasoinen opetus on perinteisesti nähty alueen vetovoimaa lisäävänä tekijänä. Tosin Tilastokeskukselta tänä syksynä tulleet uusimmat väestöennusteet eivät enää täysin tue ajatusta.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry (siirryt toiseen palveluun) on laskenut lähivuosikymmnielle ennustetun kehityksen merkitystä kouluopetukselle.

Yhdistys toteaa verkkosivuillaan muun muassa, että 20–24-vuotiaiden määrä kasvaa Helsingin, Tampereen, Oulun, Jyväskylän ja Seinäjoen seutukunnissa. Sen sijaan Joensuun, Kuopion, Lappeenrannan ja Turun seutukunnissa ikäluokan koko pienenee yliopiston ja ammattikorkeakoulun sijainnista huolimatta.

Yhdistyksen mukaan valtakunnallisella korkeakouluverkolla on ollut suuri merkitys alueiden elinvoimalle, mutta tulevaisuudessa edes korkeakoulut eivät turvaa väestön kasvua kaikilla kampuspaikkakunnilla.

– Väestöennuste osoittaa sen, miten suuressa muutoksessa Suomi on. Tästä aiheutuu väistämättä isoja paineita koko koulutusjärjestelmään, kiteyttää Arene ry:n toiminnanjohtaja Petri Lempinen.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun rehtori ja toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen hakee uskoa korkeakoulujen yhteistyön tuloksiin yli 100 vuoden takaa, autoteollisuuden uranuurtajan ajatuksista.

Henry Ford on todennut, että on kahdenlaisia ihmisiä; niitä, jotka uskovat onnistuvansa ja niitä, jotka uskovat epäonnistuvansa. Ja molemmat ovat oikeassa. Meidän pitää nyt uskoa onnistumiseen.