Sveitsiä vaivaa demokratiavaje, jonka vain naiset voivat ratkaista – "Lakeja on ollut laatimassa enemmän Hans-nimisiä miehiä kuin naisia"

Naisten asema on noussut vanhoillisen Sveitsin sunnuntaisten parlamenttivaalien yhdeksi pääteemaksi. Taustalla vaikuttaa metoo-liike. Ehdolla on ennätysmäärä naisia.

tasa-arvo
Viola Amherd, Marina Carobbio Guscetti ja Sibel Arslan osallistuvat mielenosoitukseen Sveitsissä.
Sveitsiläiset poliitikot Isabelle Moret (vas.), Viola Amherd, Marina Carobbio Guscetti ja Sibel Arslan osallistuivat mielenosoitukseen tasa-arvon puolesta naisten lakkopäivänä 14. kesäkuuta.Peter Klaunzer / EPA

ZÜRICH/BERN/THUN/RÖTHENBACH Zürichin keskustassa falafel-kioskin vieressä aukeaa ovi, josta pääsee keskelle Sveitsin hiljaista vallankumousta. Ovella on vastassa 29-vuotias Flavia Kleiner, pienessä toimistossa majailevan kansalaisjärjestön johtaja.

Hänen mukaansa Sveitsissä on demokratiavaje, joka on saatava kuntoon. Politiikkaan tarvitaan lisää naisia. Muuten hänen mukaansa ei voida puhua edustuksellisesta demokratiasta.

Kleiner istuu sohvalla ja alkaa selata esille ottamiaan papereita. Järjestö on tehnyt laskelmia, jotka osoittavat, mikä Sveitsin politiikassa on vialla.

– Sveitsin parlamentissa on ollut enemmän Hans-nimisiä miehiä laatimassa lakeja kuin naisia, Kleiner sanoo.

– Ja enemmän fritzejä, enemmän friedrichejä ja enemmän franzeja kuin naisia.

Flavia Kleiner
Flavia Kleiner on järjestöineen torjunut oikeistopopulistien kansanäänestyksissä ajamia uudistuksia menestyksekkäillä vastakampanjoilla. Manuel Lopez / EPA

Tällä hetkellä parlamentin alahuoneessa on naisia alle 32 prosenttia ja ylähuoneessa 13 prosenttia. Suomen eduskunnassa naisten osuus on 47 prosenttia.

Sveitsissä pidetään sunnuntaina parlamenttivaalit. Muiden Euroopan maiden tavoin yksi vaalitaistelun pääkysymyksistä on ollut ilmasto.

Mutta toinen suuri puheenaihe on naisten asema.

– Maailmanlaajuisella #metoo-liikkeellä on ollut vaikutusta siihen, että naisten asemasta puhutaan nyt. Mutta olemme myös tietoisesti tehneet töitä sen eteen, että äänestäjät näkisivät ongelmat tasa-arvossa, Kleiner sanoo.

Kleinerin mukaan naisten vähäinen osuus ei ole feministinen ongelma vaan demokratiavaje.

– Kun naiset ovat niin aliedustettuina kuin Sveitsissä, kyseessä on todella demokratiaongelma.

Hän tietää, minkälainen viesti vetoaa usein vanhoillisiin sveitsiläisiin. Ei puhe feminismistä vaan varoitus, että Sveitsin maailmankuulu demokratia on vaarassa.

Kleiner on viidessä vuodessa noussut yhdeksi Sveitsin tunnetuimmista poliittisista vaikuttajista. Sveitsissä on suora demokratia, ja hän on onnistunut Operation Libero -järjestönsä kanssa kumoamaan jo useita oikeistopopulistien ajamia kansanäänestyksiä menestyksekkäillä vastakampanjoilla.

"Kun naiset ovat niin aliedustettuina kuin Sveitsissä, kyseessä on todella demokratiaongelma."

Flavia Kleiner, Operation Libero -kansalaisjärjestön johtaja

Suoran demokratian vuoksi Sveitsissä valta on sillä, joka päättää mistä puhutaan ja millä tavalla.

Sen vuoksi Flavia Kleiner on järjestöineen noussut Sveitsissä vaikutusvaltaiseen asemaan, vaikkei hän edusta mitään puoluetta tai istu parlamentissa. Poliittisesti hän asemoi itsensä liberaaliin keskustaan.

Vuosikymmeniä suurin puolue, oikeistopopulistinen SVP on onnistunut taitavasti määrittämään kansanäänestysaloitteillaan sen, mistä Sveitsissä puhutaan. Ja sen, mitä muualla Euroopassa on Sveitsistä puhuttu.

Vuonna 2009 oli minareettien rakentamisen kieltänyt lakialoite ja viisi vuotta myöhemmin kansanäänestys, jolla haluttiin rajoittaa EU-kansalaisten maahanmuuttoa. Oli julisteet, joissa valkoiset lampaat potkivat mustan ulos.

Operation Libero on iskenyt kiilansa tähän kuvioon. Viime vuosina se on onnistunut murtamaan SVP:n hallitsevan aseman puheenaiheiden määrittäjänä.

Kleinerin kehittämä vastalääke kansallismielisiin, populistisiin kampanjoihin on ollut niin ikään populismi, jossa vedotaan sveitsiläisiin perusarvoihin. Oikeusvaltioon, tasavertaisuuteen ja demokratiaan. Hän tekee sen Sveitsin liberaaliin perustuslakiin vedoten.

Kun SVP halusi automaattikarkoituksen "rikollisille ulkomaalaisille", Kleinerin kampanja kieltäytyi puhumasta rikollisista ulkomaalaisista.

Sen sijaan se vetosi siihen, että aloite olisi vaaraksi Sveitsin oikeusvaltiolle, jos tuomariharkinta poistettaisiin.

Viesti upposi, ja SVP:n tukema aloite äänestettiin kumoon.

Nadja Pieren on ehdolla sunnuntain vaaleissa.
Naisia on sunnuntain vaaleissa ehdolla 600 enemmän kuin viime vaaleissa. Joukossa on sekä aiemmin politiikassa mukana olleita että vasta politiikkaan hypänneitä naisia.Suvi Turtiainen / Yle

Nyt Kleiner haluaa tehdä Sveitsin politiikasta nykyistä tasavertaisempaa.

Kleiner on mukana Helvetia ruft -nimisessä liikkeessä (siirryt toiseen palveluun), joka tekee yhteistyötä kaikkien puolueiden kanssa sen eteen, että ehdolle saataisiin lisää naisia.

Liikkeen tavoitteena oli saada 500 naisehdokasta lisää verrattuna viime vaaleihin. Tavoite ylittyi ja naisia on nyt 600 enemmän ehdolla kuin viime vaaleissa. Joukossa on sekä aiemmin politiikassa mukana olleita että vasta politiikkaan hypänneitä sveitsiläisnaisia.

Naisehdokkaille on tarjottu kampanja-apua ja työpajoja.

Mutta työ ei jäänyt siihen. Sveitsissä on listavaali, joten tasa-arvo toteutuu vasta kun naisehdokkaat pääsevät kärkipaikoille puolueiden vaalilistoille.

– Olemme soittaneet puolueita läpi ja sanoneet, että we’re watching you, tarkkailemme teitä.

"Todella monelle sveitsiläiselle on nyt tärkeää, että naisten asema politiikassa vahvistuu."

Cloé Jans, politiikan tutkija

Sveitsiläisen Neue Zürcher Zeitung -sanomalehden selvityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) kampanja vaikuttaa onnistuneen. Eri puolueilla on sunnuntain vaaleissa aiempaa enemmän naisehdokkaita ja aiempaa paremmilla listapaikoilla.

Naisten osuus parlamentissa tulee lähes varmasti nousemaan.

Sveitsissä tämä voi tarkoittaa suuria muutoksia, sillä jo pienillä voimasuhteiden muutoksilla oikeistokonservatiivinen klikki saattaa menettää valta-asemansa keskustavasemmistolle ja vihreille.

Kuuntele Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma, jossa pohditaan sukupuolten tasa-arvon tilaa Euroopassa.

Sveitsin demokratia on omalaatuinen. Vaikka sunnuntaina Sveitsi saa uuden parlamentin, sama seitsenhenkinen hallitus eli Bundesrat jatkaa vallassa lähes varmasti myös vaalien jälkeen.

Sveitsin malli nojaa vahvasti puolueiden pitkäaikaisten ministerien yhteishallituksiin, jotka jatkavat vaalikausien yli. Ainoastaan voimasuhteita tarkastellaan välillä, mutta ei välttämättä vaalikausien mukaan.

Presidentti vaihtuu vuosittain, sillä maan johtoon nousee kukin ministeri vuorollaan.

Samaan aikaan suora demokratia tarjoaa kansalaisille suhteellisen helpon veto-oikeuden parlamentin päätöksiin. Sveitsin suorassa demokratiassa kansa äänestää lakialoitteista neljä kertaa vuodessa pidettävissä kansanäänestyksissä.

Parlamentin tekemät lakialoitteet voi alistaa kansanäänestykseen 50 000 allekirjoituksella. Kuka tahansa äänioikeutettu voi tehdä lakialoitteen, kunhan onnistuu keräämään 100 000 allekirjoitusta.

Cloé Jans GFS-Bern tutkimuslaitoksesta
Ilmastokysymyksen tavoin myös naisten asema on noussut esiin kansan tahdosta, muistuttaa politiikan tutkija Cloé Jans Gfs.bern-tutkimuslaitoksesta.Suvi Turtiainen / Yle

Politiikan tutkija Cloé Jans on vaalien alla kiireinen, mutta hän ehtii antaa lyhyen haastattelun pääkaupungissa Bernissä. Hän työskentelee äänestyskäyttäytymistä tutkivassa Gfs.bern-tutkimuslaitoksessa.

Jansin mukaan suora demokratia on erittäin tärkeä osa Sveitsin dna:ta. Sveitsissä on neljä virallista kieltä, 26 kantonia ja useita keskenään erilaisia alueita. Suora demokratia on liima, joka yhdistää Sveitsin neljä kertaa vuodessa.

Vielä vuonna 1959 miehet sanoivat kansanäänestyksessä ei naisten äänioikeudelle.

Sveitsin malli antaa kansalle paljon valtaa mutta tekee muutoksista hitaita. Tämä näkyy erityisesti naisten asemassa.

Naiset saivat Sveitsissä äänioikeuden vasta vuonna 1971, kun miesten enemmistö vuosikymmenien taistelun jälkeen taipui sen kannalle. Vielä vuonna 1959 miehet sanoivat kansanäänestyksessä ei naisten äänioikeudelle.

Ennen kuin mikään muutos voi mennä läpi, kriittisen massan on taivuttava sen puolelle. Ero on suuri verrattuna vaikka Pohjoismaihin, joissa hallituksen odotetaan näyttävän maalle suunnan ja tekevän vaikeitakin päätöksiä.

Jansin mukaan toisaalta nyt on kansan ansiota, että Sveitsissä ylipäätään puhutaan vilkkaasti tasa-arvosta. On käynyt hänen mukaansa niin kuin usein Sveitsissä käy: kansa on edistyksellisempää kuin politiikka.

– Puolueiden on nyt pakko tehdä jotain. Kuten ilmastokysymys, myös naisten asema on noussut esiin kansan tahdosta. Todella monelle sveitsiläiselle on nyt tärkeää, että naisten asema politiikassa vahvistuu, Jans sanoo.

Nainen äänestää Sveitsissä vuonna 1971.
Naiset saivat Sveitsissä äänioikeuden vasta vuonna 1971, kun miesten enemmistö viimein taipui sen kannalle. Myöhemmin samana vuonna naiset pääsivät äänestämään ensi kerran parlamenttivaaleissa.AOP

Jansin mukaan herätys tapahtui viime syksynä, kun hallituksessa eli Bundesratissa vapautui kaksi ministeripaikkaa. Naisehdokkaita oli vaikea löytää ja vaarana oli, että hallitukseen olisi jäänyt vain yksi nainen. Molempiin paikkoihin löytyi nainen, ja nyt seitsemästä ministeristä kolme on naisia.

– Tämän jälkeen herättiin siihen, että naisten osuutta politiikassa pitää vahvistaa ja nopeasti.

Sveitsissä alkoi tapahtua.

Kesäkuun 14. päivänä Sveitsissä tehtiin historiaa. Naiset menivät lakkoon. Eivät kaikki, mutta sadattuhannet lakon tunnusväriin violettiin pukeutuneet naiset poistuivat töistä tai jättivät lapset ja kotityöt miehille ja lähtivät kadulle marssimaan.

Mielenosoituksia pidettiin ympäri Sveitsiä. Naiset vaativat tasa-arvoa työelämässä, politiikassa ja kotona.

Sveitsissä sukupuolten tasa-arvo laahaa vielä esimerkiksi Pohjoismaita jäljessä. Naisten ja miesten keskimääräinen palkkaero (siirryt toiseen palveluun) on noin 18 prosenttia. Lisäksi Sveitsissä vastuu lapsista kasaantuu järjestelmän vuoksi pääosin naisille.

Naiset osoittavat mieltään Sveitsissä.
Naiset menivät lakkoon 14. kesäkuuta ympäri Sveitsiä. He vaativat muun muassa palkkatasa-arvoa. Georgios Kefalas / EPA

Lain takaama äitiysloma on vain 14 viikkoa (siirryt toiseen palveluun), jonka jälkeen moni jää kotiäidiksi tai palaa töihin osa-aikaisesti. Päiväkotimaksut voivat nousta kaksi- ja kolmilapsisissa perheissä tuhansiin euroihin kuukaudessa.

Lisäksi kouluissa on usein keskellä päivää ruokatunti, jolloin monet lapset tulevat kotiin syömään. Perheet voivat myös maksaa lasten jäämisestä kouluun ruokatunniksi.

Kaikki tämä vaikeuttaa uran ja perheen yhdistämistä.

Flavia Kleiner sanoo tuntevansa nuori perheitä, joissa molemmat vanhemmat haluavat käydä töissä, mutta toisen palkka menee kokonaan päivähoitomaksuihin.

Yksi naistenlakon vaatimuksista olikin saada lisää vanhempainvapaata ja muita vapaita myös isille.

Tuoreet vanhemmat Céline ja Nicolas Held lastenvaunujen kanssa
Céline ja Nicolas Held työnsivät kuukauden vanhaa vauvaansa Thunissa. Céline Held jätti työnsä vauvan syntymän jälkeen ja aikoo jäädä kotiäidiksi.Suvi Turtiainen / Yle

Thunin kaupungissa Alppien juurella tuore isä Nicolas Held kävelee rivakasti. Hän työntää vaunuja, joissa Elodie-vauva itkee tyytymättömänä.

– Hänellä on varmaan jo nälkä, lapsen äiti Céline Held sanoo.

Elodie-vauva on täyttänyt juuri kuukauden, mikä tarkoittaa perheen elämässä muutoksia. Nicolas Heldin on palattava töihin. Hän sai kaksi viikkoa isyyslomaa työnantajaltaan Sveitsin postilta ja lisäksi hän piti pari viikkoa vuosilomia.

Lain turvaama isyysvapaa on tähän asti ollut yhden päivän.

Perheessä Céline Held jätti työnsä vauvan syntymän jälkeen ja on jäämässä kotiäidiksi.

– En haluaisi antaa pientä lasta vieraiden hoitoon, Held kertoo.

Nyt perheiden tilanteeseen on tulossa pohjoismaisesta näkökulmasta pieni mutta Sveitsin mittakaavassa suuri muutos.

Syyskuussa Sveitsin parlamentti hyväksyi vuosien väännön jälkeen kahden viikon isyysvapaan.

Läheisessä ravintolassa on alkamassa sveitsiläisen demarikansanedustajan Adrian Wüthrichin kampanjatilaisuus. Hänellä on rinnassaan pinssi, joka symboloi taistelua isyysvapaan puolesta.

– Nykytilanne on käsittämätön, sillä aina edes itse synnytys ei ole päivässä ohi, Wüthrich sanoo viitaten yhden päivän isyyslomaan.

– Yhtä paljon vapaata on myönnetty muuttoon kuin lapsen syntymään.

Sosiaalidemokraatteja edustava Adrian Wüthrich
Sosiaalidemokraatteja edustava Adrian WüthrichSuvi Turtiainen / Yle

Vaikka Wüthrich on kansanedustaja, hän on ajanut isyysvapaalakia kansalaisaloitteen kautta. Suoran demokratian Sveitsissä myös poliitikot turvautuvat kansanäänestyksiin.

Hänen johtamansa kansalaisliike keräsi yli 120 000 nimeä lakialoitteeseen, jossa esitettiin isille neljän viikon isyysvapaata.

Parlamentti ehdotti kompromissina kahta viikkoa. Selitys oli raha, mutta päätökseen vaikutti myös konservatiivinen käsitys perhepolitiikasta.

– Sveitsissä moni pitää perinteisesti perhettä yksityisasiana ja siten myös perhevapaiden järjestämisen pitäisi olla perheen vastuulla, Wüthrich sanoo.

Isyysvapaata vastaan äänestivät lähes kaikki oikeistopopulistisen SVP:n kansanedustajat.

Arvokonservatiiviselle puolueelle puhe naisten oikeuksista ja isyysvapaista ovat vaikeita.

Sveitsin kartta, jossa näkyy Zürich, Bern, Thun, Röttenbach ja Emmentalin alue, sekä naapurimaat.
Joonas Haverinen / Yle

Ilta on pimentynyt Röthenbachin kylän ylle. Laitumelta kuuluu lehmänkellojen tasainen kilkatus, vaikka on jo säkkipimeää. Tästä Sveitsi tunnetaan: idyllisestä maaseudusta, lehmistä ja konservatiivisista arvoista.

Emmentalin alueella Bernin kantonissa sijaitsevassa kylässä on alkamassa maan suurimman puolueen, oikeistopopulistisen SVP:n vaalitilaisuus.

Tupailta pidetään harjakattoisessa puurakennuksessa. Seinällä tikittää käkikello.

Sveitsin oikeistopopulistisen valtapuolueen SVP:n kannattajia ja poliitikkoja kokoontui vaalien alla Emmentalin alueella sijaitsevassa Röthenbachissa tupailtaan.
Sveitsin oikeistopopulistisen valtapuolueen SVP:n kannattajia ja poliitikkoja kokoontui vaalien alla Emmentalin alueella sijaitsevassa Röthenbachissa tupailtaan.Suvi Turtiainen / Yle

Yksi illan tähtivieraista on 39-vuotias kansanedustaja Nadja Pieren. Hän on selvästi huolissaan ja sanoo sen avoimesti tupailtaan saapuneille äänestäjille.

Kaupungeissa on äänestetty ennakkoon jopa kaksi kertaa aktiivisemmin kuin edellisissä vaaleissa. Se ei lupaa hyvää SVP:lle, jonka kannatuspohja lepää Sveitsin maaseudulla.

– Nämä kaupungeissa äänestävät eivät todellakaan ole SVP:n äänestäjiä, Pieren muistuttaa ja patistaa kannattajia mobilisoimaan lähipiirinsä äänestämään.

Viime vaaleissa Euroopan pakolaisvuonna 2015 SVP sai ennätyksellisen vaalituloksen, runsaat 29 prosenttia äänistä. Se on todella paljon verrattuna monen muun Euroopan maan oikeistopopulisteihin.

Mutta tuona vuonna puhuttiin maahanmuutosta, mikä satoi maahanmuuttovastaisen SVP:n laariin.

Nadja Pieren keskellä
Sveitsin kansanpuolueen kansanedustaja Nadja Pieren (keskellä) istui kannattajiensa keskellä Röthenbachin vaalitapahtumassa.Suvi Turtiainen / Yle

Nyt maailma on eri asennossa. Näissä vaaleissa puhutaan naisten asemasta ja ilmastosta.

Pieren pitää puhetta naisten asemasta vasemmistopropagandana.

– Erityisesti vasemmistopuolueet ajavat naiskiintiöitä ja sanovat, että naisia syrjitään Sveitsissä. Ettei ole palkkataso-arvoa. Nämä ovat vasemmiston ja vihreiden teemoja, joita nyt vaalivuotena rummutetaan. Itse näen tilanteen täysin toisin, Pieren sanoo Emmentalin tupaillassa.

Pierenin mukaan Sveitsissä naisilla on samat mahdollisuudet kuin miehillä, eikä valtion pitäisi puuttua siihen, miten ihmiset oman elämänsä järjestävät.

– Meidän puolueessamme sukupuolikysymykset eivät ole mikään teema tai ongelma.

Silti SVP:lla on parlamenttipuolueista vähiten naisia ehdolla ja hyvillä listapaikoilla on selvä miesten enemmistö, NZZ-lehden selvitys paljastaa.

Perinteiset sukupuoliroolit näkyvät myös tupaillassa. Naiset pyörittävät kanttiinia ja tuovat emmentalilaista herkkua marenkia ja paksua kermaa pöytään. Miehillä on olutpullot kädessään.

SVP:lla on vahva kannatus maaseudulla. Puolueen poliitikko näytti kännykästään kuvia karjastaan.
SVP:lla on vahva kannatus maaseudulla. Puolueen poliitikko näytti kännykästään kuvia karjastaan.Suvi Turtiainen / Yle

Kansanedustaja Pieren ehtii jäädä vielä juttelemaan tukijoille virallisen osuuden jälkeen, vaikka hänellä on monta rautaa tulessa vaalien alla. Hän on paitsi kansanedustaja myös päiväkodin johtaja. Jälleen yksi Sveitsin demokratian erikoisuus: kansanedustajan työ ei ole kokopäiväistä vaan poliitikoilla on usein siviiliammatti rinnalla.

Hän itse äänesti parlamentissa lain takaamaa isyysvapaata vastaan.

– Jotkut firmat tarjoavat työntekijöilleen kuntosalijäsenyyden, toiset työsuhdeauton. Samalla tavalla perhevapaiden tarjoamisen pitäisi olla työnantajan asia, Pieren sanoo.

Hänen mukaansa sveitsiläiset perheet ovat onnellisessa asemassa korkean palkkatason vuoksi. Perheillä on varaa siihen, että nainen on kotona lasten kanssa ilman mitään valtion tukiakaan.

Nadja Pierenin mukaan Sveitsissä ei ole ongelmia tasa-arvon kanssa. Hän vastusti parlamentissa lain takaamaa isyysvapaata.
Nadja Pierenin mukaan Sveitsissä ei ole ongelmia tasa-arvon kanssa. Hän vastusti parlamentissa lain takaamaa isyysvapaata.Suvi Turtiainen / Yle

Ja juuri siksi SVP vastustaa lähentymistä Euroopan unionin kanssa. Sveitsi ei ole EU:n jäsen, mutta sillä on lukuisia sopimuksia EU:n kanssa.

Nyt EU haluaa tehdä kokonaisvaltaisen yleisopimuksen Sveitsin kanssa. SVP:n mukaan se romuttaisi Sveitsin palkkatason, jos halvemmalla töitä tekevät EU-kansalaiset pääsisivät nykyistä vapaammin Sveitsin työmarkkinoille.

On selvää, että puhe naisten asemasta ei ole puhetta vain naisten asemasta. Nadja Pierenin mukaan nämä vaalit ovat käänteentekevät Sveitsin tulevaisuuden kannalta.

– Nämä vaalit ovat puolueellemme erittäin tärkeät. Pelkäämme, että vihreiden ja vasemmistopuolueiden voitto tuhoaa koko järjestelmämme, Pieren sanoo.

Toisella puolella Sveitsiä, toisessa maailmassa Zürichin trendikkäässä keskustassa Flavia Kleiner on samaa mieltä. Sveitsissä on edessä käänteentekevät vaalit.

Puhe tasa-arvosta on myös puhetta siitä, minkälainen maa Sveitsi tulevaisuudessa haluaa olla. Pysytäänkö konservatiivisissa arvoissa etäällä EU:sta vai haluavatko sveitsiläiset nyt jotain muuta.

Kamppailua käydään globalismin kannattajien ja vastustajien välillä. Niiden välillä, jotka vaativat kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja niiden, jotka eivät usko täysin, että ilmastonmuutos johtuu ihmisten teoista.

Flavia Kleiner johtaa Sveitsissä Operation Libero -kansalaisjärjestöä
Flavia Kleiner on mukana liikkeessä, joka kannustaa naisia politiikkaan. Hän on Operation Libero -järjestön johtohahmo.Suvi Turtiainen / Yle

Tasa-arvokeskustelu on vääntöä konservatiivisten ja liberaalien arvojen välillä. Jakolinjat ovat hyvin tutut monesta muusta länsimaasta.

– Kyse on siitä, minkälainen visio meillä on Sveitsistä. Kutsumme SVP:n visiota hitaasti pölyttyväksi ulkoilmamuseoksi, jossa mikään ei liiku ja ilman pitäisi pysyä paikallaan, Kleiner sanoo.

– Me sanomme tälle visiolle ei. Meille Sveitsi on mahdollisuuksien maa. Haluamme tarjota tilalle vision avoimesta ja kosmopoliitista Sveitsistä, joka on osa maailmanyhteisöä.

Metoo- ja ilmastoliikkeet ovat ravistelleet Sveitsiä, minkä Flavia Kleiner näkee harvinaisena tilaisuutena muuttaa Sveitsin konservatiivista suuntaa.

– Emme saa nyt hellittää. Käsissä on harvinainen hetki täynnä mahdollisuuksia, joka voi nopeasti taas karata, Kleiner sanoo.

Korjaus 19.10. klo 17.14: Lain takaama äitiysvapaa on 14 viikkoa, ei 12 viikkoa.