Käyttäjiä ei kuunnella kunnolla, kun oppilaitoksista ja toimistoista tehdään monitoimitiloja – "Kotona on parempi työrauha"

Osa Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoista pitää vanhaan huonekalutehtaaseen saneerattuja tiloja hälyisinä.

julkiset tilat
Niemen kampuksen kahvio
Kampuksen kahvio on monelle myös työskentelytila Lahden Niemen kampuksella. Tuija Veirto / Yle

Omat työhuoneet ja yhden käyttäjän työpisteetkin alkavat olla jo historiaa, kun toimistot, koulut ja oppilaitokset muuttuvat monitoimitiloiksi.

Suunnittelijoilta monitoimitilat vaativat uudenlaista ajattelua. Kalusteiden suunnittelussa on ergonomian lisäksi mietittävä muun muassa akustiikkaan ja yksityisyyden suojaan liittyviä ominaisuuksia.

– Tuolin selkänojan pitäisi tarjota näkösuojaa päätteen ääressä työskentelevälle, sanoo Lahden ammattikorkeakoulun kalustemuotoilun yliopettaja Harri Kalliomäki.

Niemen kampus käytäväkuva
Ammattikorkeakoulun käytäville sijoitetuilla työpisteillä tietokoneen näyttö on avoin ohikulkijoiden katseille. . Tuija Veirto / Yle

Pajat toimivat, yleistiloissa puutteita

Monitoimitilojen ongelmat liittyvät useimmiten työrauhan ja yksityisyyden puutteeseen sekä meluun.

Lahdessa ammattikorkeakoulu muutti vuosi sitten syksyllä uusiin tiloihin Niemen kampukselle. Tilat eivät käyttäjien mukaan ole kaikilta osin sitä, mitä odotettiin.

Lahden ammattikorkeakoulussa on noin 5 000 opiskelijaa. Luku kasvaa, kun Lahden ja Lappeenrannan ammattikorkeakoulut yhdistyvät vuodenvaihteen jälkeen.

Kampuksen koko on noin 23 000 neliötä ja tiloilla käyttäjiä päivittäin arviolta 3 000: opiskelijoita, henkilökuntaa ja vierailijoita.

– Meillä on Euroopan hienoimmat pajat ja erikoislaboratoriot, mutta yleisopetustiloissa olisi kehittämistä, sanoo Harri Kalliomäki.

Ongelmia ja jälkikustannuksia syntyisi vähemmän, jos käyttäjiä kuunneltaisiin paremmin.

– Sehän ei riitä, että käydään käyttäjiltä kysymässä toiveita. Heitä pitäisi havainnoida vastaavanlaisissa ympäristöissä ja työtilanteissa koko suunnitteluprosessin ajan ja myös sen jälkeen, Kalliomäki toteaa.

Harri Kalliomäki
Harri Kalliomäki toivoo parempaa käyttäjäymmärrystä monitoimitilojen suunnitteluun. Tuija Veirto / Yle

Tilojen mitoitus riittämätön

Kalustemuotoilun opettaja kaipaa lisää perinteisiä luentotiloja.

Nyt luentoja joudutaan pitämään usein projektityötilassa, jossa osa opiskelijoista tekee itsenäistä työtä työpisteillä ja osa samaan aikaan ryhmätöitä.

Iso tila on jaoteltu yläosastaan avoimilla tilanjakajilla. Kalusteita siirrellään paikasta toiseen, usein ne ovat tiellä.

Liiketalouden opiskelijan Laura Hahlin mukaan tilojen mitoitukset eivät kaikilta osin toimi.

– Esimerkiksi tietokoneluokkia on opiskelijamäärään nähden liian vähän. Muotoilu- ja insinööriopiskelijat ovat kertoneet, että omien läppärien tehot eivät aina riitä pyörittämään tehtäviin vaadittuja ohjelmia.

Hahl on opiskelijayhdistys Lamkon varapuheenjohtaja ja sen tiimoilta kokouksia riittää.

– Kampuksella on mukavia ja avoimia paikkoja ryhmille, mutta ympäristön melu on joskus häiritsevää. Ryhmätyötilojen varausjärjestelmä pitäisi saada lupausten mukaiseen kuntoon.

Liiketalouden lopputyötään Hahl ei tee koulussa.

– Kotona on parempi työrauha.

Laura Hahl ja Marko kaira
Osa Niemen kampuksen kalusteista on opiskelijoiden suunnittelemia. Laura Hahl ja Marko Kaira pitävät kokousta Hangaround -keinussa. Tuija Veirto / Yle

Omissa oloissa muiden keskellä

Sairaanhoitajaksi valmistuvalla Marko Kairalla on pääosin myönteisiä kokemuksia Niemen kampuksesta. Hän on oppilaskunnan edustajiston puheenjohtaja.

– Sairaanhoidossa simulaatiotilat olivat juuri se syy, miksi tänne hain ja Vantaalta Lahteen muutin, Kaira kertoo.

Jokaisen luokkatilan kalustus on erilainen. Kaira on huomannut, että vanhoihin käytäntöihin tottuneilla opiskelijoilla on erilainen käsitys tilojen toimivuudesta kuin hänellä.

– Joillekin joku jumppapallon päällä luennon seuraaminen ei toimi, itse pidän siitä, että ei kroppa saa istuessa liikettä.

Kaira tekee usein töitä koulun kahviossa kuulokkeet korvillaan.

– Jos tarvitsen rauhaa vaikka puhelimessa puhumiseen, menen nurkkauksen, jossa on sänky ja verenluovutuspenkki. Sinne ei mikään melu kuulu.

Kampuksella on myös äänieristettyjä koppeja, joihin voi sulkeutua työskentelemään.

Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa työn ohessa opiskeleva Leena Mäkitalo tulee usein tekemään harjoitustehtäviä ikkunalliseen koppiin.

– Pidän siitä, että voi olla omassa rauhassa muiden opiskelijoiden ympäröimänä.

Äänieristetty koppi
Lasikopit ovat äänieristettyjä.Tuija Veirto / Yle

"Esteettömyydessä isoja puutteita"

Lahden ammattikorkeakoulun edustajiston puheenjohtajan Janne Siltasen mukaan kampuksella on esteettömyyden kannalta isoja puutteita.

Keväällä Lahden vammaisneuvoston kanssa tehdyssä kartoituksessa testattiin muun muassa liikkumista kampuksella.

– Kampus toimii opiskelijoille kulkukortilla 24/7 – noin periaatteessa. Mutta jos olet heikkokuntoinen, on vaikeaa päästä raskaista palo-ovista läpi ilman avustajaa. Ulko-ovi pitää saada sellaiseksi, että sen saa napin painalluksella auki.

Kampuksella on runsaasti laajoja lasipintoja ja rappuja.

– Rappusiin ja ikkunalasipintoihin pitää saada enemmän kontrastia, jotta ne erottuvat näkövammaisillekin. Nyt ne ovat jopa hengenvaarallisia, jos näkökyky on heikko.

Epäkohtiin on luvattu puuttua, mutta mitään ei ole ainakaan vielä Siltasen mukaan tapahtunut.

Niemen kampuksen sisääntuloaula
Kampuksen sisääntuloaulassa on paljon lasiseiniä ja rappuja.Tuija Veirto / Yle