Kehitysyhteistyö Afrikassa poiki uuden avauksen – Teknologiayhtiö Vaisalan laitteilla yritetään ennakoida Etiopialle tärkeää viljelysäätä

Säälaitteisto rahoitetaan uudella tuella, jonka toivotaan parantavan mahdollisuuksia sopeutua muun muassa ilmastonmuutokseen.

kehitysyhteistyö
Nomadien asumus.
Olosuhteet viljellä ja kasvattaa karjaa Etiopiassa ovat haastavia vaikeiden sääolojen takia. Etiopia on kärsinyt kuivuudesta viime vuosina useasti.

Kehitysyhteistyössä on avautumassa uusi lehti, kun ensimmäinen suomalaisyritysten kestävän kehityksen hanke on loppusuoralla.

Teknologiayhtiö Vaisala on solminut yli kymmenen miljoonan euron arvoisen säälaitteiden myyntisopimuksen Etiopian valtion kanssa.

Vaisala toimittaa Etiopian kansalliselle ilmatieteen laitokselle kolme säätutkaa ja salamapaikannusjärjestelmän. Lisäksi Suomen Ilmatieteen laitos vie maahan oman sään ennustusohjelmiston ja kouluttaa etiopialaiset nykyistä paremmin varautumaan ilmastonmuutoksen myötä oikukkaampiin sääoloihin.

Vaisalassa uskotaan, että laitteiden toimittamiseen päästään ensi vuoden aikana sen jälkeen, kun lopulliset päätökset yhteistyösopimuksesta on saatu valmiiksi.

Maailman johtaviin säälaitevalmistajiin kuuluva Vaisala on hakenut uusia yhteistyökumppaneita Afrikasta aktiivisemmin jo muutaman vuoden ajan.

– Laitteilla parannetaan äärisääilmiöihin varautumista ja tuetaan paikallista talouskasvua säästä riippuvaisilla toimialoilla. Näin voidaan esimerkiksi varmistaa, että maanviljely onnistuu paremmin vaikeissa olosuhteissa, kuvaa johtaja Jarkko Sairanen Vaisalan sääliiketoiminnoista kaupan merkitystä.

Sään ennakoiminen ja veden saatavuus on maatalousvaltaiselle Etiopialle elintärkeää. Maa kärsii paraikaa jo toisesta vakavasta kuivuudesta (siirryt toiseen palveluun) parin vuoden sisällä. Maa on vasta toipumassa poikkeuksellisesta (siirryt toiseen palveluun) ilmastonmuutoksen aiheuttamista edellisestä kuivuuskaudesta.

Tukea hakevia yrityksiä on hitaaksi jonoksi asti

Hitaasti kehittynyt Etiopia on ollut Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyön kohde. Laitteiden ostoon käytetään muutama vuosi sitten hyväksyttyä rahoitusta (siirryt toiseen palveluun), jossa yhdistetään vanhaa korkotukea ja lahjarahoitusta.

Vaisalan jo lähes toteuttamista vailla oleva sopimus on ensimmäinen muutama vuosi sitten perustetun investointituen hankkeista. Tuen uskotaan lisäävän vähiten kehittyneiden maiden ja muiden julkisten tahojen mahdollisuuksia kestävään kehitykseen. Samalla tuki on yksi osa Suomen yleistynyttä suuntausta tehdä kehitysyhteistyötä tukemalla enemmän suomalaisten yritysten kauppaa.

Vaisalan lisäksi tukea on odottamassa toistakymmentä eri alan yritystä. Neljän hakukierroksen jälkeen on tullut ilmi, että hakijoita on paljon enemmän kuin rahaa on käytettävissä.

Osittain määrärahojen niukkuuden takia jatkovalmisteluun on päässyt vuosittain neljä yritystä. Hankeputken purkaminenkin kestää nykyrahoituksella monia vuosia.

– Meillä on tosi paljon suomalaisia yrityksiä ja hankkeita, joihin tukea haetaan. Haasteena on se, että hankkeilta vaaditaan aikaisempaa laajempia kohdemaan kehitysvaatimuksia, kertoo vastuuvirkamies Hannele Tikkanen ulkoministeriöstä.

Hankkeiden on tuettava Yhdistyneiden kansakuntien niin sanottuja kestävän kehityksen tavoitteita, joiden saavuttamisessa on erityisesti Afrikassa paljon tehtävää.

Vaisalassa uutta tukea pidetään sopivan joustavana ja parempana kuin aikaisempia korkotukiluottoja. Suomalaisten halukkuudesta löytää uusia kauppakumppaneita myös Afrikasta kertoo se, että Vaisala sanoo itse tehneen aloitteen etiopialaisille tuen käytöstä. Yhtiöllä on ollut naapurimaa Keniassa toimisto muutaman vuoden.

– Ei näissä kyllä helpolla pääse. Teimme usean vuoden töitä kauppojen eteen, Sairanen kertoo.

Vaisala on toimittanut vastaavia järjestelmiä aikaisimmin Vietnamiin ja Bahamalle. Suomen valtio tulee Etiopian sääjärjestelmän kehittämistä nollakorkoisella lainalla ja maksamalla osan itse investoinnista. Tuki kattaa puolet hankkeen rahoitus- ja laitekustannuksista.

Suomi on lisäämässä pääministeri Rinteen hallituksen aikana Afrikka -yhteistyötä. Myös EU:n arvellaan parantavan suhteitaan (siirryt toiseen palveluun)maanosan kanssa. Suomi on aikaisemmin muun muassa ilmoittanut halusta lisätä yhteistyötä Afrikassa metsäosaamisen ympärillä.

Komissaari Jutta Urpilainen vastaa unionin Afrikka-kumppanuudesta. Presidentti Sauli Niinistö on seurueineen parhaillaan vierailulla Etiopiassa.

Lue myös:

Suomen kehitysapu on saanut lapsia kouluun ja tuonut vessoja kyliin – Ilmastonmuutoksen torjunta kärsi eniten budjettileikkauksista

Läpinäkymätön apu

Suomi lopettaa yli 45 vuotta kestäneen kahdenkeskisen kehitysavun Sambiaan – väärinkäytökset nopeuttaneet alasajoa

Tuore rauhannobelisti Abiy Ahmed Ali on paljon vartija: jos Etiopia hajoaa, Afrikan sarvi suistuu kaaokseen – tapaa Niinistön ensi viikolla