Työttömät tekivät töitä ilman palkkaa – kaksi yritystä säikähti kohua ja lopetti yhteistyön Sastamalan kanssa

Kylpyhuonekalusteita valmistava Finnmirror kertoo, että alihankinta loppui ainakin osaksi kielteisen julkisuuden takia.

kuntouttava työtoiminta
Sastamalan työllisyyspalvelujen kyltti Työteekin seinässä
Sastamalan työllisyyspalvelut on joutunut kohun keskelle yritysten kanssa tekemänsä yhteistyön vuoksi.Antti Palomaa / Yle

Kaksi yritystä on perääntynyt yhteistyöstä Sastamalan työllisyyspalvelujen kanssa asian noustua julkisuuteen. Samalla aluehallintovirasto pyytää kaupungilta lisäselvityksiä.

Sastamalan kuntouttava työtoiminta nousi uutisiin, kun kävi ilmi, että työttömät tekevät ilman palkkaa töitä yritysten hyväksi.

Kuntouttava työtoiminta puhuttaa edelleen Sastamalassa. Osa työttömistä on sitä mieltä, että työllisyyspalvelupäällikkö on antanut työtoiminnasta liian ruusuisen kuvan julkisuudessa.

Toiset taas ovat tyytyväisiä toimintaan ja pelkäävät, että kohu lopettaa palvelut kokonaan.

Samalla viranomaiset selvittävät Sastamalan kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä. Aluehallintovirastosta kerrotaan, että asia on vireillä valvonta-asiana.

Lisäksi kaksi yritystä lopetti työttömien tekemien töiden ostamisen Sastamalan työllisyyspalveluilta.

Julkisuudessa tämä asia kääntyi tarkoitustaan vastaan.

Aleksi Pälä

Toinen yrityksistä on kylpyhuonekalusteita valmistava Finnmirror. Yrityksen toimitusjohtaja Aleksi Pälä sanoo, että heillä yhteistyö Sastamalan työllisyyspalvelujen kanssa loppui jo kesällä. Myös kumituotteita valmistava Trelleborg on lopettanut alihankinnan.

Finnmirror sai tarpeekseen julkisuudesta

Pälä kertoo, että Finnmirror siirsi työttömillä teetettyjen WC-peilien kokoonpanon takaisin omaksi tuotannoksi. Toimitusjohtajan mukaan päätökseen vaikutti ainakin osittain alihankinnan saama kielteinen julkisuus.

Pälä sanoo, että Finnmirrorilla oli hyvä tarkoitus: tarjota tekemistä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille.

– Julkisuudessa tämä asia kääntyi tarkoitustaan vastaan, Pälä sanoo.

Yritys osti kokoonpanotyötä työllisyyspalveluilta muutamilla tuhansilla euroilla vuodessa. Yhteistyö jatkui useita vuosia.

Ymmärrän sen hyvin. Eivät yritykset välttämättä halua tällaista julkisuutta.

Tiina Leppäniemi

Peilejä ovat koonneet muun muassa kuntouttavassa työtoiminnassa olevat työttömät ilman palkkaa. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille maksetaan työmarkkinatuen päälle vain yhdeksän euron kulukorvaus päivässä.

Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille henkilöille työllistymismahdollisuuksien ja elämänhallinnan parantamiseksi. Lain mukaan kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä eikä sillä saa korvata virka- tai työsuhdetta.

Palkkatyö voi vähentyä

Sastamalan työllisyyspalveluista kerrotaan, että Finnmirror ja Trelleborg ovat ilmoittaneet, että eivät halua enää teettää alihankintatöitä.

– Ymmärrän sen hyvin. Eivät yritykset välttämättä halua tällaista julkisuutta, sanoo Sastamalan työllisyyspalvelupäällikkö Tiina Leppäniemi.

Tiina Leppäniemi
Sastamalan työllisyyspalvelupäällikkö Tiina Leppäniemi sanoo, että he joutuvat nyt miettimään, mitä alihankintatöiden tilalle keksittäisiin.Jussi Mansikka/Yle

Leppäniemi sanoo, että alihankintatöiden loppumisen takia työllisyyspalvelut voi joutua vähentämään palkallisia työnohjaajia. Leppäniemen mukaan tätä joudutaan pohtimaan esimerkiksi silloin, kun palkkatuella palkatun henkilön määräaikainen työsuhde on päättymässä.

Leppäniemen mukaan myös osa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista on murheissaan alihankintatöiden vähenemisestä ja mahdollisesta loppumisesta.

Karjuasema odottaa lisätietoja

Karjuasemaa Sastamalassa pitävä Finnpig ei ole vielä tehnyt päätöstä yhteistyön mahdollisesta lopettamisesta. Finnpigin toimitusjohtaja Heikki Hassinen kertoo, että yritys kaipaa lisätietoa siitä, onko alihankintaa hyväksyttävää jatkaa.

Työttömät ovat tehneet karjuasemalle lämpöpusseja siemennesteen kuljetukseen. Karjuasemalla tuotetaan siemennestettä emakkojen keinosiemennystä varten.

Hassinen arvioi, että alihankinta saattaa tuoda yritykselle pientä taloudellista hyötyä, mutta suurin syy on yhteiskuntavastuu. Finnpig on halunnut tarjota työttömille mielekästä tekemistä.

Avi teki tarkastuskäynnin

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto teki Sastamalan kaupungin työllisyyspalveluihin ohjaus- ja tarkastuskäynnin 10. syyskuuta.

Avi ei vielä kerro asiasta enempää, koska valvonta on kesken. Viranomainen tekee asiasta julkisen päätöksen myöhemmin. Tähän menee todennäköisesti kuukausia.

Ohjaus- ja tarkastuskäynti tapahtui juuri sen jälkeen, kun Seura-lehti (siirryt toiseen palveluun) kirjoitti Sastamalan työllisyyspalvelujen käytöstä yritysten alihankintaan.

Katoksia Sastamalan työllisyyspalvelujen Työteekin etupihalla
Sastamalan työllisyyspalvelujen pihalla on työttömien tekemiä katoksia.Antti Palomaa / Yle

Myös Yle kertoi syyskuun alkupuolella, että Sastamala myi työttömien tekemää työtä muutamille yrityksille.

Työllisyyspalvelupäällikkö Tiina Leppäniemi kertoi artikkelissa, että vuodessa työllisyyspalvelut laskuttaa yrityksiltä alihankintatyöstä yhteensä vajaat 15 000 euroa. Leppäniemi luonnehti alihankintaa pienimuotoiseksi.

Ylen näkemien laskulähetteiden perusteella alihankintatöiden määrä on pysynyt suunnilleen samana vuodesta 2014. Vuonna 2013 summa oli hieman suurempi, muutamia kymmeniä tuhansia euroja. Tätä aikaisempia laskuja ei Sastamalan mukaan ole enää ainakaan helposti saatavissa tietojärjestelmän vaihtumisen vuoksi.

Leppäniemi sanoi myös, että kuntouttavassa työtoiminnassa olevat henkilöt osallistuvat alihankintatyöhön, mutta työstä vastaavat palkatut työntekijät.

Työllisyyspalvelupäällikkö kertoi, että jos jonakin päivänä väkeä ei ole tarpeeksi paikalla, palkatut työntekijät tekevät itse myös varsinaisia alihankintatöitä. Palkattuja työntekijöitä on runsaat kymmenen, joista osa on töissä palkkatuen turvin.

Enemmistö kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista ei Leppäniemen mukaan osallistu minkäänlaiseen työtoimintaan vaan ryhmäpalveluihin, kuten työnhaun ja koulutuksen ryhmiin.

Uutinen herätti arvostelua

Pian uutisen julkaisun jälkeen Yleen otti yhteyttä kuntouttavassa työtoiminnassa olleita henkilöitä, jotka eivät olleet tyytyväisiä työllisyyspalvelupäällikön antamaan kuvaan toiminnan luonteesta.

Arvostelijoiden mukaan alihankinta ei ole pienimuotoista: ainakin osaa alihankintatöistä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat tekevät hyvin itsenäisesti ilman säännöllistä työnohjausta.

Palautteen mukaan alihankintatöitä on niin paljon, että palkatut työntekijät eivät pystyisi mitenkään niitä yksin tekemään.

Yhteydenotoissa arvosteltiin myös sotaveteraaneille tarjottavan siivouksen ohjausta: Usein ei tiedetä, ketä aamulla tulee paikalle. Odottelun jälkeen työt hoidetaan hiki hatussa sillä porukalla, joka satutaan saamaan kasaan.

Työtoiminnan toteutus sai moitteita myös paikallislehden mielipideosastossa (siirryt toiseen palveluun).

– Siivouspartiossa tupakoin iltapäivään asti ja sitten pää kolmantena jalkana ristiin rastiin huushollista toiseen, urakkavauhtia mattoja piiskaamaan. Aina meni "ylitöiksi", luvattiin korvata (vissiin seuraavassa sielunkierrossa), pitkäaikaistyötön kirjoitti Alueviestissä.

"Töitä ei oteta kuntouttavan työtoiminnan varaan"

Työllisyyspalvelupäällikkö Leppäniemi sanoo edelleen, että alihankintatöitä ei koskaan oteta kuntouttavan työtoiminnan varaan. Hänen mukaansa työt mitoitetaan niin, että tarvittaessa palkatut työntekijät pystyvät ne tekemään.

Lisäksi Leppäniemi sanoo, että palkattu työnohjaaja on aina paikalla, vaikka ei koko ajan vieressä seisoisikaan.

Leppäniemen mukaan myöskään siivoustöitä ei oteta enemmän kuin voidaan hoitaa. Kysyntää siivoustöille olisi enemmänkin, mutta muille kuin sotaveteraaneille niitä ei pystytä tarjoamaan.

Leppäniemi arvioi, että suurin osa työttömistä suhtautuu myönteisesti kuntouttavaan työtoimintaan, eli arvostelijat ovat vähemmistössä. Lokakuussa paikallislehti Tyrvään Sanomat (siirryt toiseen palveluun) (vain tilaajille) haastatteli työtöntä, 54-vuotiasta miestä, joka uskoi kuntouttavasta työtoiminnasta olevan hänelle hyötyä.

Leppäniemi sanoo, että kielteinen julkisuus on saanut osan asiakkaista pelkäämään, että palvelut loppuvat kokonaan.

Työttömät rakentavat portaita ja pitkospuita

Työttömät tekevät töitä myös esimerkiksi Sastamalan kaupungille. Arvostelijoiden mielestä myös tällaiset työt korvaavat palkkatyötä.

Työttömät ovat rakentaneet esimerkiksi vajaan sadan metrin portaat Saikkalanjoen varteen sekä pitkospuita ja kuivakäymälöitä Ritajärven luonnonsuojelualueelle.

Sastamalan tekninen johtaja Kimmo Toukoniemi sanoo, että työt ovat työttömille varta vasten räätälöityjä. Niiden tekemiseksi ei aseteta mitään aikataulua.

Toukoniemen mukaan työn tulokset ovat mukava lisä kuntalaisille, mutta eivät välttämättömiä. Toukoniemi sanoo, että jos työttömät eivät töitä tekisi, niitä ei välttämättä tehtäisi ollenkaan.

Viranomaiset puuttuivat jo keväällä

Aluehallintovirasto puuttui Sastamalan kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen ensimmäisen kerran huhtikuussa. Valvontapäätöksen mukaan Sastamala ja Punkalaidun olivat ohjanneet kuntouttavaan työtoimintaan työttömiä ilman lainmukaisia perusteita.

Avi kävi läpi 54 työttömän aktivointisuunnitelmat. Avi arvioi, että näistä noin 15–20 henkilöllä ei ollut työ- ja toimintakykyyn tai elämänhallintaan liittyviä ongelmia, joten he olisivat pystyneet ottamaan vastaan kokoaikatyötä.

Toukokuussa Sastamalan työllisyyspalvelut vastasi asiaa koskevaan valtuustoaloitteeseen (siirryt toiseen palveluun), että ”suullisesti saadut selvitykset suunnitelmia laatineilta virkailijoilta toivat esiin kuntouttavaan työtoimintaan ohjattujen henkilöiden palvelutarpeen ja työ- ja toimintakyvyn rajoitteet, mutta niitä ei ollut kirjattu suunnitelmiin.”

Työllisyyspalvelujen mukaan puutteet on korjattu.

Kuntouttava työtoiminta lisääntyi nopeasti

Sastamalassa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden määrä lisääntyi selvästi vuodesta 2016 vuoteen 2018. Vuonna 2016 heitä oli yhteensä 262, kun vuonna 2018 vastaava luku oli 499.

Kehitystä selittää osaltaan Pirkanmaan alueellinen työllisyyskokeilu, joka alkoi elokuussa 2017. Kokeilussa toteutettuja työnhakijoiden aktivointitoimenpiteitä on kuvailtu mittakaavaltaan historiallisiksi (siirryt toiseen palveluun).

Verkkopalveluiden tilalle tuli henkilökohtaista, kasvokkaista palvelua, ja kokeilussa mukana olleille työttömille nimettiin oma vastuuvirkailija tai omatyöntekijä. Kerätyn palautteen perusteella monet olivat tyytyväisiä uudentyyppiseen palveluun.

Kokeilukuntien työttömyys väheni muita Suomen kuntia rivakammin. Kokeilu sai runsaasti kiitosta julkisuudessa ja sen lopettamista vuoden 2018 lopussa arvosteltiin laajasti.

Työttömien joukosta löytyi jopa kuolleita

Marraskuussa 2017 Yle kirjoitti, että esimerkiksi Sastamalassa työttömien määrä oli pudonnut runsaasta tuhannesta yli kahdella sadalla muutamassa kuukaudessa.

Osa tilastojen pikaisesta kaunistumisesta johtui kuitenkin siitä, että työttömiksi oli kirjattu runsaasti sellaisia, jotka eivät työttömiä enää olleetkaan. Osa oli mennyt jo aiemmin töihin, osa koulutukseen. Työttömiksi työnhakijoiksi oli merkitty jopa kuolleita.

Vuoden 2018 alusta voimaan tullut aktiivimalli lisäsi entisestään työllisyyspalveluiden kysyntää. Työttömät ottivat itse yhteyttä työvoimaviranomaisiin, jotta voisivat välttyä aktiivimalliin sisältyvältä työttömyysturvan leikkaukselta.

Osa sekä työllisyyskokeilun että aktiivimallin liikkeelle laittamista työttömistä on päätynyt kuntouttavaan työtoimintaan. Osa heistä kokee olevansa väärässä paikassa.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kuntouttavaa työtoimintaa ei ole tarkoitettu niille työttömille, jotka voisivat osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai tehdä töitä. Heidän kohdallaan pitäisi harkita ensisijaisia työvoimapalveluja kuten esimerkiksi työkokeilua ja palkkatuettua työtä, jos suora työllistyminen ei onnistu.

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on linjannut, että pelkästään pitkään jatkunut työttömyys ei oikeuta päättelemään, että henkilöllä olisi elämänhallinnan tai työ- ja toimintakyvyn asettamia rajoituksia.

Myöskään sopivien työvoimapalveluiden puute ei ole riittävä peruste ohjata asiakas kuntouttavaan työtoimintaan.

Keskustelu aiheesta on auki klo 20 asti.