Helsingin uusi musiikkimuseo on elämyksellisempi kuin Tukholman Abba-museo, mutta ahdasta siellä voi tulla

Uusi musiikkimuseo Fame yrittää erottautua muista museoista teknologialla.

museot
Sähkökitara FAME Musiikkimuseossa.
Fame-museon ytimessä on kunniagalleria.Janne Lindroos / Yle

Helsingin museotarjonta on nyt kiinnostavampi kuin koskaan, kun Pasilaan avataan torstaina uusi yksityinen musiikkimuseo Fame. Se on laatikkomainen, kaksikerroksinen ja ruosteenvärinen rakennus, joka seisoo kauppakeskus Triplan yhteydessä Pasilan sillalla. Museon näyttelytilat on sijoitettu toiseen kerrokseen, josta avautuu näköala ratapihan yli etelään. Siltabulevardilla katutasossa on museon ravintola.

Famea on markkinoitu alusta alkaen teknologiavetoisena museona ja sitä se on. Suhteellisen pieni näyttelytila on jaettu lukuisiin pieniin soppeihin, joissa pääsee tutustumaan suomalaisen musiikin historiaan. Teknologialla on kompensoitu jo nyt ahtaalta tuntuvia näyttelytiloja, ja teknologialla Fame yrittää erottua edukseen muista museoista.

Famesta tekee poikkeuksellisen se, että klassinen musiikki ja populaarimusiikki kulkevat siellä käsi kädessä. Se on ollut Famen sisältöjohtajan Jere Jäppisen mukaan merkittävä haaste näyttelyn suunnittelemisessa.

– Se tekee museosta myös kansainvälisesti ainutlaatuisen, Jäppinen hehkuttaa.

Musiikkimuseon aula.
Museon johdannon on tehnyt elokuvaohjaaja Jouko Aaltonen.Janne Lindroos / Yle

Nightwish ja Aino Ackté rinnakkain

Museon ytimessä on kunniagalleria, johon on valittu joukko suomalaisen musiikin keskeisiä vaikuttajia. Galleriaan valitaan joka vuosi uusi jäsen, mutta nyt heitä on 14, ja kaikki ovat saaneet oman vitriinin. Esillä pitäisi siis olla suomalainen musiikin kaikkein tärkeimmät henkilöt ja yhtyeet. Niistä mukaan ovat päässeet Nightwish, Hurriganes ja Dallapé-orkesteri ja henkilöistä esimerkiksi Katri Helena, säveltäjä Kaija Saariaho ja oopperalaulaja Aino Ackté.

Koska kunniagalleria on nyt täynnä, uudet jäsenet työntävät vanhoja jatkossa syrjään. Se tarkoittaa, että heiltä viedään vitriini.

Kunniagalleria on poikkeuksellinen siinä, että se esittää taiteilijoita ja yhtyeitä rinta rinnan yli genrerajojen. Maailmalla vastaavat galleriat on useimmiten rakennettu yhden tyylilajin ympärille.

Kaiken suomalaisen musiikin museota on varmasti ollut myös helpompi myydä rahoittajille.

Museossa on vaihtuva näyttely, ja ensimmäinen on omistettu populaarimusiikin suomalaisille naisille. On mahdollista, että tulevaisuudessa näyttelyjä vaihdetaan toisten pohjoismaisten musiikkimuseoiden kanssa.

Ulkokuva juuri valmistuneesta FAME Musiikkimuseosta.
Fame seisoo Pasilan sillalla kauppakeskus Triplan yhteydessä.Janne Lindroos / Yle

Pääset kapellimestariksi

Famen näyttelyn johdannon on tehnyt dokumenttielokuvista tunnettu ohjaaja Jouko Aaltonen. Videota voi seurata museon ensimmäisessä salissa.

Kävijä heitetään sisään museoon kuvallisella tarinalla, joka kertaa Suomen historiaa ajan musiikin säestyksellä. On eri asia kuinka moni museovieras malttaa jäädä seuraamaan projisointia.

Sisällä museossa odottaa koko joukko erilaisia pisteitä, joissa voi itse soittaa, tanssia tai laulaa. Sen lisäksi museovieraat pääsevät virtuaalisesti paikkoihin, joihin heillä ei muuten olisi mitään asiaa, kuten Musiikkitaloon kapellimestarin korokkeelle.

– Siinä voi kuulla, miten orkesterin tai kuoron sointimassa vyöryy yli, sisältöjohtaja Jäppinen sanoo.

Kyseisessä huoneessa voi seurata myös partituurista, mitä eri soitinryhmät teoksessa soittavat.

Suomalaiset rakastavat karaokea, ja sitä Famessa pääsee laulamaan virtuaalisesti esimerkiksi Savonlinnan oopperajuhlien päävalalle.

FAME musiikkimuseon näyttelytiloissa virtuaalitodellisuuslasit.
Famessa pääsee monenlaisille virtuaalimatkoille.Janne Lindroos / Yle

“Teknologia antaa musiikille sielun”

Famen näyttely on rajattu. Suomalaisen musiikin historiaa aletaan kertoa 1890-luvulta.

– Käytännössä tila saneli sen. Kaikki vanhempi piti jättää pois, mikä on tietysti merkittävä puute, Jäppinen toteaa.

Famessa on keskitytty kokemiseen ja elämyksiin, ja siinä se menee heittämällä Tukholman Abba-museon ohi. Siellä maailmankuulun yhtyeen tarina on pakattu pääosin vitriineihin, eikä nykyteknologiaa ole juurikaan hyödynnetty tarinankerronnassa.

Toisin on Famessa, jolla on kaikki mahdollisuudet menestykseen elämyksellisenä museona. Siitä huolimatta, että meiltä puuttuu Abban kaltainen universaali supertähti.

– Kyllä teknologia antaa suomalaiselle musiikille sielun ja elämän, museon hallituksen puheenjohtaja Mikko Vanni sanoo.

Hän on Famen puuhamies, joka käynnisti projektin viisi vuotta sitten. Mukaan konseptin suunnitteluun Vanni sai sekä Kansallismuseon että Helsingin kaupunginmuseon. Famen sisältöjohtaja Jere Jäppinen työskentelee päätoimisesti Helsingin kaupunginmuseossa.

FAME musiikkimuseon Nightwish installaatio.
Nightwish on yksi kunniagallerian jäsenistä.Janne Lindroos / Yle

Lainarahaa pelissä

Länsi- ja Itä-Pasilan väliin noussut yksityinen museo on rahoitettu lainoilla, julkisella tuella ja yksityisellä rahalla. Edellisen hallituksen kulttuuriministeri Sampo Terho (sin.) antoi hankkeelle 750 000 euroa, ja Helsingin kaupunki hieman yli 200 000. Yli neljän miljoonan euron (4,3) budjetista lähes puolet (47 %) on lainaa.

Alun perin Vanni toivoi, että julkinen tuki olisi ollut suurempi. Hänelle itsellään on museosta 15 prosentin omistus.

Fame tavoittelee 100 000 kävijää vuodessa, mikä kuulostaa melkoiselta haasteelta. Esimerkiksi HAM, Helsingin taidemuseo veti viime vuonna noin 90 000 maksanutta kävijää.

Avajaisten edellä usko Famen vetovoimaan on kasvanut entisestään.

– Uskon, että meillä on edellytykset jopa 150 000–200 000 kävijään, Vanni hehkuttaa.

Jere Jäppinen , sisältöjohtaja , musiikkimuseo Fame, kauppakeskus Tripla
Famen sisältöjohtaja Jere Jäppinen.Juha Heikanen / Yle

Lue myös:

Tukholman Abba-museo on Helsingin musiikkimuseon esikuva, mutta sitä ei kannata matkia kaikessa

Maitopurkkien ja silmälasien vierestä löytyvät miekkavyöt – Museo avasi ovensa kauppakeskuksessa

Sampo Terho: Valtio lähtee rahoittamaan yksityistä musiikkimuseota - kunniagalleriaan pääsivät jo Katri-Helena ja Sibelius