Pizzakokki joutuu oikeuteen resepteistä, yrittäjä pelkää yllätyslaskua sopimusrikkeestä – Näin kilpailukieltosopimusten käyttö yleistyy

Työntekijää vaaditaan yhä useammin lupaamaan, ettei ala uudessa työssä heti kilpailla vanhan työnantajansa kanssa.

kilpailukiellot
Nainen selkä kohti kameraa.
Ylen haastatteleman entisen talousjohtajan mielestä kilpailukieltosopimukset ovat tapa rajoittaa kilpailua ja pitää irtisanoutuneita työntekijöitä pelon vallassa. Koskaan ei voi olla täysin varma, mitä voi tehdä kiellon aikana.Henrietta Hassinen / Yle

Ruuhka-Suomessa toimiva pizzeria on haastanut entisen pizzakokki-keittiövastaavansa oikeuteen kilpailukieltosopimuksen rikkomisesta.

Tilitoimiston entinen talousjohtaja joutuu nyt yrittäjänä varomaan toimeksiantoja, jotka vähääkään haiskahtavat tilitoimistotyöltä.

Näissä esimerkeissä kumpikin työntekijä pitää kilpailukieltosopimusta kohtuuttomana. Ja molemmat työntekijät allekirjoittivat kilpailukieltosopimuksen työsopimuksen teon yhteydessä.

Riita oikeudessa: Päätyivätkö pizzareseptit kilpailijalle?

Aloitetaan pizzeriasta.

Työnantaja epäilee, että työstään itse eronnut pizzakokki-keittiövastaava vei työpaikkaa vaihtaessaan omaperäiset pizzareseptit sekä tiedot raaka-aineista ja tavarantoimittajista kilpailevalle pizzerialle. Työpaikan vaihdon aikana kuuden kuukauden kilpailukieltosopimus oli voimassa.

Lisäksi työnantaja epäilee, että entinen työntekijä houkutteli kaksi muuta työntekijää siirtymään kilpailijalle.

Pizzeria vaatii entiseltä kokki-keittiövastaavaltaan käräjäoikeudessa sopimussakkona 18 000 euroa. Se vastaa kuuden kuukauden palkkaa. Se on lain sallima yläraja korvaukselle.

Anonyymi pizzakokki tekee pizzapohjaa.
Työnantajan mukaan työntekijä työskenteli keittiöpäällikkönä, joka sai tietoonsa käytännössä kaikki ravintolakonseptin liikesalaisuudet.Henrietta Hassinen / Yle

Pizzakokki ei koe olleensa liikesalaisuuksien osalta avaintyöntekijä

Työstään eronnut keittiövastaava kiistää, että kilpailukieltosopimus olisi pätevä.

Hän ei saanut entiseltä työnantajaltaan erityiskoulutusta, ei kuulunut pizzerian omistajiin tai johtoon vaan oli suorittavan tason työntekijä.

Keittiövastaavan mukaan työhön kuului pizzerian avaamiseen ja sulkemiseen liittyvät valmistelut, pizzojen valmistaminen ja keittiön siisteydestä huolehtiminen.

Keittiövastaavan viimeiseksi jääneessä työsopimuksessa palkasta kolme neljäsosaa maksettiin työtehtävistä. Yksi neljäsosa oli korvausta kilpailukieltosopimukseen suostumisesta.

"Näyttää siltä, että kantajan ravintolan konsepti on siten käytännössä kopioitu..."

Ote aiemman työnantajan haastehakemuksesta

Pizzariita on kesken käräjäoikeudessa. Kiistaan liittyy kilpailukiellon lisäksi myös muita erimielisyyksiä.

Ylen tiedot riitatapauksesta perustuvat oikeudelle jätettyihin asiakirjoihin. Osapuolet käyttävät asiakirjoissa työtehtävästä eri ammattinimikkeitä.

Tiina: Yrittäjänä on vaikea toimia, kun ei uskalla mainostaa

Ja sitten taloushallinnon pyörteisiin.

Pääkaupunkiseudulla toimivan tilitoimiston entinen talousjohtaja irtisanoi itsensä ja käynnistää nyt omaa yritystoimintaa taloushallinnon johdon konsulttina.

Hän pelkää koko ajan joutuvansa vaikeuksiin puolen vuoden kilpailukieltosopimuksensa vuoksi.

–En uskalla mainostaa, kukaan ei tiedä, että tarjoan palvelua. Koko ajan pitää olla varuillaan, mitä saat sanoa, yrittäjä kertoo.

Kutsutaan entistä talousjohtajaa tässä jutussa vaikkapa Tiinaksi.

Tiina kuvailee tilannettaan henkisesti raastavaksi. Jopa postin hakemisesta on tullut kaamea tilanne.

– Pelkään koko ajan, milloin kolahtaa maksulappu, Tiina kuvailee.

Hän tarkoittaa entisen työnantajansa mahdollista korvausvaatimusta kilpailukieltosopimuksen rikkomisesta.

Tiinan sopimukseen kirjattu korvaussumma on viisinumeroinen, mutta alle 50 000 euroa. Korvauksen lisäksi pitäisi maksaa mahdollisesta riitatilanteesta aiheutuvat muut kulut.

Tiinan tiedossa on, että tilitoimistoalalla on lähetetty työntekijälle vaatimus maksaa sopimussakko kilpailukieltosopimuksen perusteella.

"Työnantaja ei osannut tarkentaa kiellon rajausta"

Kilpailukieltosopimus on Tiinan työhistoriassa toinen.

Ainakin entisen työnantajan näkökulmasta sopimus tepsii – mutta se hankaloittaa Tiinan oman yritystoiminnan käynnistämistä.

Ekonomin koulutuksen hankkinut Tiina ymmärtää entisen työnantajansa halua suojata omia asiakkaitaan. Mutta muutoin hänen mielestään sopimus on liian epäselvä ja estää Tiinaa harjoittamasta ammattiaan.

Hänen mielestään kuusi kuukautta olisi hyväksyttävä raja vanhan työnantajan asiakkaiden houkutteluun.

Tiinan mukaan hänen palkassaan ei erikseen korvattu suostumista kilpailukieltoon.

Hän on kysynyt entiseltä työnantajaltaan, mitä kilpailukieltosopimuksen piiriin kuuluu ja mitä ei. Tiinan mukaan työnantaja ei osannut tarkentaa.

Tiinan mielestä hän ei ole saanut työnantajalta mitään erityiskoulutusta ja tilitoimistojen toimintatavat ovat kaikkialla samat. Tiina ei koe, että hänellä olisi mitään sellaista erityistietoa entisestä työnantajastaan, jota tämän pitäisi suojata.

– Taloushallinto ei ole uutta ja mullistavaa. Laki säätelee alaa, tietokoneohjelmat ovat samat kaikille. Kun tiedät, mikä on debet ja kredit, niin sillä mennään, Tiina kiteyttää.

Yle ei kerro Tiinan henkilöllisyyttä tai työnantajaa eikä Yle ole ollut yhteydessä Tiinan entiseen työnantajaan. Esimerkki kertoo kilpailukieltosopimuksista yleisellä tasolla, ei yhden tietyn yrityksen osalta.

Vesa Vuorenkoski / Akava / Pasila 16.10.2019
Akavan Vesa Vuorenkoski arvioi, että nykyisin jopa enemmistössä korkeastikoulutettujen uusista työsopimuksista on kilpailukieltoehto tai liitteenä erillinen kilpailukieltosopimus.Jouni Immonen / Yle

Syyt kilpailukieltosopimukseen jäävät usein selvittämättä

Loppukesästä julkaistussa työ- ja elinkeinoministeriön muistiossa (siirryt toiseen palveluun) todetaan, että kilpailukieltosopimusten käyttö on lisääntynyt. Tarkkoja määriä ei tiedä varmaksi kukaan.

Korkeastikoulutettujen työntekijöiden keskusjärjestö Akava selvitti pari vuotta sitten, että liki puolet uusista työsopimuksista sisälsi jonkinlaisen kilpailukiellon. Akava olettaa kilpailukieltosopimusten edelleen yleistyneen.

Kilpailukiellot ovat todennäköisesti yleisempiä korkeastikoulutetuilla kuin muilla.

Sopimus ei kuitenkaan sido työntekijää, jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä.

Toimihenkilöjärjestö ERTOn jäsenkyselyn perusteella erityisesti tilitoimistoissa kilpailukieltosopimuksia käytetään yleisesti työntekijöillä, jotka eivät ole tekemisissä merkittävien yrityssalaisuuksien kanssa.

Laki edellyttää, että kilpailukieltosopimukseen pitää olla erityisen painava syy. Usein syyn edellytykset jäävät samaisen muistion mukaan selvittämättä.

Muistion johtopäätöstä oli tekemässä myös työnantajien edustaja Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Toisenlainen näkökulma tulee Suomen Yrittäjien kyselystä. Työnantajat arvioivat, ettei kilpailukieltosopimus jäykistä työmarkkinoita merkittävästi. Kyselyn yrittäjistä 79 prosenttia arvioi, ettei edellisen työnantajan kilpailukieltosopimus haittaa työntekijän palkkaamista.

Ja sitten vielä yksi näkemys: osuuskauppojen S-ryhmä arvioi toukokuussa, että sillä on ollut vaikeuksia palkata esimerkiksi IT-osaajia kilpailukieltosopimusten vuoksi.

"Ammatin harjoittaminen voidaan kieltää ilman korvausta"

Tiina odottaa tuskaisena, että hänen kilpailukieltoaikansa päättyisi.

Hänen mielestään työnantajat suojautuvat kilpailukielloilla pelkästään kilpailulta ja harvoin on kysymys tiedoista, jotka olisivat erityisiä liikesalaisuuksia.

Viime kädessä oikeudessa voidaan punnita, mitä kilpailukieltosopimus todellisuudessa tarkoittaa.

Mutta Tiinan mielestä oikeuteen lähtö ei ole työntekijälle houkuttelevaa kustannustenkaan vuoksi. Sitä paitsi riidan tullen todistustaakka työntekijän puolella on valtava.

Lain mukaan kilpailukielto ilman erillistä korvausta saa kestää korkeintaan kuusi kuukautta. Tiinankin kilpailukielto kestää juuri tuon ajan.

– Inhimillisyys on unohdettu täysin. Jollakin muulla on mahdollisuus kieltää oman ammattini harjoittaminen, Tiina ihmettelee.

Akava: Muissa Pohjoismaissa on korvausvelvollisuus työntekijöille

Korkeastikoulutettujen Akavan yhteiskunta-asioiden päällikkö Vesa Vuorenkoski on selvitellyt muiden Euroopan maiden käytäntöjä.

Muissa Pohjoismaissa työnantajalla on korvausvelvollisuus, jos työntekijä suostuu kilpailukieltoon. Suomessa korvausvelvollisuus tulee vasta, jos sopimus ylittää kuuden kuukauden rajan.

Enemmistössä Euroopan unionin maista työntekijälle on korvattava kilpailukieltosopimus. Korvausten vähimmäistaso vaihtelee 25 – 50 prosenttiin palkasta.

Yrittäjät ja työntekijät: Paljon pätemättömiä sopimuksia

Korkeastikoulutettujen Akavassa myönnetään, että on vaikea tietää pätemättömien kilpailukieltosopimusten määrää. Laki on epäselvä.

Silti Akavassa uskalletaan arvioida, että korkeastikoulutettujen sopimuksista suurin osa on pätemättömiä.

– Kilpailukieltosopimus luo taloudellista arvoa yrityksille, sillä pystyy rajoittamaan kilpailua, sanoo Akavan yhteiskunta-asioiden päällikkö Vesa Vuorenkoski.

Albert Mäkelä / asiantuntija /Suomen yrittäjät / Helsinki 17.10.2019
Suomen Yrittäjien Albert Mäkelä toivoo, että jos työnantajille säädetään korvausvelvollisuus kaikista kilpailukieltosopimuksista, korvaus olisi kohtuullinen eikä suoraan sidoksissa työntekijän kuukausipalkkaan.Jouni Immonen / Yle

Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä myöntää, että kilpailukieltosopimusten oikeasta käyttötavasta on yrityksissä epätietoisuutta.

– Voidaan olettaa, että näitä sopimuksia myöskin tehdään paljon mitättöminä. Mitään lukumäärällistä arviota on mahdotonta antaa, koska meillä ei ole täsmällistä tietoa edes siitä, kuinka paljon sopimuksia ylipäätänsä on.

Akavan Vesa Vuorenkosken mukaan jo käytössä olevat salassapitosopimukset toimisivat usein paremmin kuin kilpailukieltosopimukset.

Salassapitosopimus ei yleensä rajoita työntekijän työllistymismahdollisuuksia työsuhteen jälkeen.

Yrittäjien Albert Mäkelän mielestä kilpailukielto suojaa välittömästi työsuhteen päättymisen jälkeen liikesalaisuuksia tehokkaammin kuin salassapitosopimus.

Mäkelä kuvailee pyynnöstä kaksi tyyppiesimerkkiä, joita kilpailukielto voisi koskea lain tarkoittamalla tavalla.

Ensimmäinen olisi yrityksen korkean tason avainmyyjä, johon asiakkaat voimakkaasti henkilöityvät. Hän on työntekijä, joka on asiakkaalle yhtä kuin firma. Tämäkään kuvailu ei ole aukoton.

Toinen olisi tuotekehitystyöntekijä, joka vastaa yrityksen tuotekehityksestä ja jolla on tiedossaan kaikki yrityksen liikesalaisuudet.

Timo Harakka eduskunnassa 12.9.2019
Työministeri Timo Harakka haluaisi rajoittaa kilpailukieltojen käyttöä. Harakan mielestä työnantajan pitäisi korvata työntekijälle kilpailukielto kaikissa sopimuksissa, ei vain niissä, jotka kestävät yli kuusi kuukautta. Pekka Tynell / YLE

Työministeri: Työnantajalle korvausvelvollisuus kaikkiin sopimuksiin

Hallitus on valmistelemassa muutosta kilpailukieltosopimuksia koskevaan työsopimuslakiin.

Työministeri Timo Harakka (sd.) haluaisi laajentaa työnantajan korvausvelvollisuuden koskemaan kaikkia kilpailukieltosopimuksia.

Korvausvelvollisuus ulotettaisiin myös alle kuuden kuukauden kilpailukieltosopimuksiin.

– Tarkoituksena on karsia pois turhia kilpailukieltosopimuksia. Niitä sovelletaan rutiininomaisesti työntekijöihin, jotka eivät ole avainhenkilöitä, tiedotti työministeri Timo Harakka maanantaina.

Muutosta alkaa pohtia työ- ja elinkeinoministeriön sekä työntekijöiden ja työnantajien ryhmä. Työstä voi tulla riitaisa, sillä työnantajat suhtautuvat vastahakoisesti heidän korvausvelvollisuutensa laajentamiseen.

Työnantajajärjestöt: Ei automaattista korvausta kilpailukieltoihin

Elinkeinoelämän keskusliitto ei ole tähän mennessä hyväksynyt ajatusta kaikkien kilpailukieltosopimusten korvausvelvollisuudesta.

Suomen Yrittäjätkään ei halua sopimuksista automaattisia kustannuksia työnantajille.

– Ei lähdettäisi siihen, että kaikista kilpailukieltosopimuksista, myös pätevistä ja asianmukaisista, aiheutuu työnantajille lisäkustannuksia, Albert Mäkelä sanoo.

Järjestö yrittäisi kitkeä epäasiallista käyttöä muuten, esimerkiksi viranomaisvalvonnalla. Työnantajalle voitaisiin myös säätää maksettavaksi korvaus työntekijälle, jos kilpailukieltosopimus osoittautuisi mitättömäksi.

– Täsmennetään sääntelyä siltä osin kuin on käytetty näitä sopimuksia vastoin lakiin kirjattua erityisen painavaa syytä, Mäkelä esittää.

Akava vaatii enemmän.

– Täysi korvaus, joka perustuu irtisanomisajan palkkaan, tiivistää Vesa Vuorenkoski.

Tiina kaipaisi edes jotain parannusta nykytilanteeseen

Ylen haastattelema Tiina kannattaa, että työntekijä saisi aina korvauksen kilpailukiellosta.

– Puolet palkasta voisi olla OK, jos kilpailukielto olisi kolme kuukautta, Tiina pohtii.

Hän on miettinyt, voisiko epäselvissä tapauksissa pyytää esimerkiksi työnantaja- ja työntekijäliitoilta lausunnon, sopiiko kilpailukielto johonkin työtehtävään.

Tiinan näkemys nykytilanteesta ei anna myönteistä kuvaa.

– Sopimuksilla pidetään työntekijää pelon vallassa.

  • Voit keskustella kilpailukieltosopimuksista jutun lopussa olevalla keskustelualueella sunnuntaihin klo 22.00 asti.

LUE LISÄÄ:

Kilpailukieltosopimukset ovat jälleen työministerin pöydällä – joukko kansanedustajia halusi suitsia niitä jo viime vaalikaudella

25 000 euron sakko, jos lähdet kilpailijalle töihin – "Joka toisella korkeakoulutetulla on uudessa työsopimuksessaan kilpailukieltosopimus"