Aikuiset luulevat tietävänsä lapsensa somekanavat – yllätys tulee, kun koululaisella onkin oma Snapchat-, Instagram- ja TikTok-tili sekä Youtube-kanava

Asiantuntija muistuttaa, että se mitä älypuhelimen ruudulla tapahtuu, on lasten ja nuorten oikeaa arkea.

sosiaalinen media
Poika ja äiti istuvat sohvalla ja katsovat pojan kännykkää
Seitsemäsluokkalainen Mauri ja äiti Saara Katainen eivät ole toistensa someystäviä.Marika Anttonen / Yle

– Facebook ja Mese, Snäppi sekä Whatsapp, 12-vuotias Mauri Katainen luettelee äitinsä käyttämiä sosiaalisen median sovelluksia.

Nuorimies pohtii, mahtaako äidillä olla puhelimessa myös Instagram, mutta siitä hän ei ole varma.

– Emme ole Maurin kanssa kavereita monessakaan sosiaalisessa mediassa, äiti Saara Katainen nauraa.

Silti molemmat tietävät suhteellisen hyvin, mitä someja toinen käyttää ja mitä kumpikin niissä tekee. Sitä Maurin pohtimaa Instagram-tiliä Saaralta ei löydy, vaikka hän käyttääkin sosiaalista mediaa julkaistakseen siellä kuvia ja pitääkseen yhteyttä läheistensä kanssa.

– Snapchatkin on lähinnä sen takia, että sillä voi ottaa hassuja kuvia, Saara Katainen kertoo viitaten sovelluksen filttereihin, joilla voi lisätä kuviin erilaisia elementtejä.

Saara Kataisen mukaan kuopuksen puhelimesta taas löytyy ainakin Whatsapp-, Facebook-, Snapchat-, Youtube- ja Instagram-sovellukset.

– Lisäksi hänellä on paljon erilaisia online-pelejä, mutta niistä en tiedä paljoakaan.

Mauri Katainen myöntää, että äiti on oikeassa. Hän käyttää sosiaalista mediaa päivittäin ja käy omien sanojensa mukaan katsomassa, mitä sovelluksissa tapahtuu, vaikka ei niissä itse julkaisekaan tiuhaan tahtiin.

Nainen ottaa puhelimella selfien
Saara Katainen käyttää Snapchat-sovellusta lähinnä ottaakseen filtterien avulla hassuja kuvia itsestään.Marika Anttonen / Yle

Keskustelimme tätä juttua varten useiden alakouluikäisten lasten vanhempia kanssa. Kävi ilmi, että monien mielestä alle 13-vuotiaat lapset eivät juurikaan käytä sosiaalista mediaa muuten, kuin lähettelevät viestejä Whatsappissa tai katsele Youtube-videoita.

Silti useilla alakoululaisilla on esimerkiksi oma Youtube-kanava sekä Instagram-, Snapchat- ja TikTok-tili.

Kiinnostu lapsen arjesta

Whatsapp on tällä hetkellä suosituin nuorten käyttämä sosiaalisen median palvelu. Toiseksi suosituin on Youtube, kolmannella sijalla on Instagram. Tiedot selviävät tuoreesta Some ja Nuoret 2019 -tutkimuksesta, (siirryt toiseen palveluun) jossa selvitettiin 13–29-vuotiaiden sosiaalisen median käyttötapoja. Ebrandin ja Oulun kaupungin yhdessä tekemään tutkimukseen vastasi yli 6 000 nuorta.

Monet somepalvelut toimivat hyvin samanlaisella toimintalogiikalla. Useista sovelluksista löytyy esimerkiksi yksityisviestitoiminto ja mahdollisuus jakaa kuvia.

Vanhempien ei Turun yliopiston tohtorikoulutettava Sanna Spisakin mukaan tarvitsekaan olla viimeisimpien somepalveluiden tai sovellusten aktiivisia käyttäjiä voidakseen mediakasvattaa lapsiaan.

– Sen sijaan vanhempien tulisi olla kiinnostuneita lastensa arjesta ja ymmärtää, että digitaaliset alustat ja se mitä esimerkiksi ruudulla tapahtuu, on sitä lasten ja nuorten oikeaa arkea, Spisak sanoo.

Spisak neuvoo vanhempia kyselemään, onko tällä hetkellä jotain erityisiä somepalveluita, sovelluksia tai pelejä, joista lapset ovat innoissaan.

– Samalla lapset voivat kertoa, mitkä elementit tekevät juuri niistä mediasisällöistä kiinnostavia ja kivoja.

Nainen puhelimella keittiössä
Saara Katainen ei ole pitänyt somepaastoa. Hän kokee, että ei ole niin koukussa sosiaaliseen mediaan, että tarvitsisi varsinaista paastoa.Marika Anttonen / Yle

Parikkalassa asuvalla Kataisten perheessä ei ole varsinaisia somesääntöjä. Esimerkiksi Instagramin lataamiseen Saara Katainen ei ole varsinaisesti antanut lupaa.

– Jossain vaiheessa vain tajusin, että jaaha, sitä ollaan siellä. Facebookin kanssa vähän sama homma.

Mauri Katainen puolustaa sovellusten lataamista toteamalla, että hän ei itse julkaise kumpaankan mitään. Hän käyttää Facebook-tiliä vain kirjautuakseen erilaisiin peleihin.

– Enemmän meillä on ollut keskustelua pelien lataamisesta, sillä useimmat maksavat ja niissä on ikärajoja, Saara Katainen kertoo.

Ainoa varsinainen sääntö liittyy ruutuaikaan. Sunnuntaisin ei pelata Play Station -konsolilla eikä käytetä älypuhelinta.

"Älä laita surkeita kuvia Facebookiin!"

Kaikista tärkeintä on Turun yliopiston tohtorikoulutettavan Sanna Spisakin mukaan pitää yllä positiivinen asenne erilaisia pelejä ja somepalveluita kohtaan.

– On tärkeää, että lapset voivat avoimesti jutella netissä kohtaamistaan asioista ilman rangaistuksien pelkoa ja medialaitteiden ratsausta.

Parikkalalaisella koululaisella Mauri Kataisella on yksi toive äidille sosiaalisen median palveluiden käytöstä.

– Älä laita surkeita kuvia Facebookiin! Esimerkiksi hölmöjä lapsuuskuvia minusta.

Saara Katainen taas haluaa neuvoa, että tuntemattomille ei tarvitse somessa keskustella. Saara ja Mauri Katainen eivät ole kohdanneet sosiaalisessa mediassa tai internetissä muutenkaan mitään ikävää lukuun ottamatta satunnaisia kaveripyyntöjä tai viestejä epäilyttäviltä tuntemattomilta ihmisiltä.

Kaikkia sovelluksia ei pidä tuomita

Poliisin näkökulmasta lähestulkoon mikä tahansa sovellus voi olla vaarallinen, jos sitä käytetään väärin.

– Huolestuttavimmat sovellukset ovat sellaisia, joilla pystytään lähettämään mitä tahansa kuvia nuorille lapsille, vanhempi konstaapeli Timo Härkönen Kaakkois-Suomen poliisista kertoo.

Härkönen mainitsee Instagramin, Snapchatin ja Facebookin lisäksi anonyymisti käytettävän Wickr Me -viestisoveluksen

– Tällaisissa sovelluksissa viestiketjut katoavat nopeasti päätelaitteista, jolloin niitä on vaikeampi saada jälkikäteen selville.

Härkösen mukaan myös erilaisia Bitcoin-kryptovaluuttalompakkoja voidaan käyttää huumausaineiden ostoon.

– Nuorta ei kannata tuomita pelkkien sovellusten perusteella, sillä sovelluksia voidaan käyttää myös ihan lailliseen verkon selaamiseen tai tavaroiden ja palveluiden ostoon.

Härkönen työskentelee valvonta- ja hälytyssektorin puolella Kaakkois-Suomen poliisissa. Hän tekee myös alueellisia koulukäyntejä.

Härkösen mukaan Etelä-Karjalassa mikään yksittäinen sovellus ei aiheuta suuria ongelmia, vaan ongelmat ovat samanlaisia kuin muuallakin Suomessa.

– Viimeksi koulupoliisikäynnillä sain tietää, että jopa alakouluikäisille tytöille on lähetelty alastonkuvia ja pornolinkkejä. Tyttöjä on myös pyydetty itse lähettämään intiimejä kuvia itsestään.

Härkönen ei osaa arvioida, ovatko vastaavat sosiaaliseen mediaan liittyvät rikokset lisääntyneet.

– On kuitenkin selvää, että lapsiin kohdistuvista nettitörkeyksistä häviävän pieni osa tulee poliisin tai vanhempien tietoon.

Härkösen mukaan vanhempien ja nuorten on löydettävä yhteiset säännöt kännykkämaailman käyttöön. Eri sovellusten ikärajat ovat tarkoituksenmukaisia ja niitä pitäisi noudattaa.

– Jos nuoren käytös muuttuu ahdistuneeksi tai pelokkaaksi, on äärimmäisen tärkeää selvittää, mitä hänen kännykkämaailmassa tapahtuu.

Vanhempien kannattaa kuitenkin muistaa, että heillä ei ole yksiselitteistä oikeutta tutkia aina lapsensa puhelinta. Myös lapsella on oikeus luottamukselliseen viestintään. Vanhempi saattaa syyllistyä viestintäsalaisuuden loukkaukseen tutkiessaan lapsensa puhelimen sisältöä oikeudettomasti.

– Tilanteessa, jossa vanhempi on aidosti huolissaan lapsestaan ja pelkää tämän olevan rikoksen uhri, kyse ei varmastikaan ole puhelimen oikeudettomasti tutkimisesta. Mitä vanhemmasta lapsesta on kyse, niin ehkä sitä korkeampi kynnys ja perustellumpi syy on oltava hänen viestejään tutkia.

Lue seuraavaksi:

Jo 12-vuotiaita on uhattu somessa pornosivustoille päätymisellä: yhä nuoremmat lapset törmäävät väkivaltavideoihin ja verkkokiusaamiseen

Yubo-sovellus luotiin lapsille ja nuorille kavereiden etsimistä varten – siitä tulikin alaikäisten Tinder

Alakoululaisten WhatsApp-ryhmässä levitettiin kovaa pornoa ja raakaa väkivaltaa – KRP: "Vaikuttaa siltä, että tällainen toiminta on muuttumassa lukumääriltään mittavaksi"

Uusi kännykkäsovellus Tellonym on lisännyt kiusaamista: "Kiinnijäämisen mahdollisuus on käytännössä olematon"

Digilaitteet vaikuttavat jo pientenkin lasten ajankäyttöön – uusi tutkimus selvittää ruutuajan vaikutusta lasten hyvinvointiin