Mariska mursi koviskuorensa uutta levyä tehdessään, eikä piilota itseään muiden artistien kappaleisiin: "Uskallan näyttää myös herkkyyteni"

Artisti opettaa myös muita sanoittamaan, mutta sai oman tarinansa avautumaan vasta äskettäin.

Mariska
– Olen loppujen lopuksi aika herkkis ja romantikko, mistä olen ennen ajatellut että yäk, Mariska sanoo.
– Olen loppujen lopuksi aika herkkis ja romantikko, mistä olen ennen ajatellut että yäk, Mariska sanoo.Rinna Härkönen, kuvankäsittely: Juha Rissanen / Yle

Mariska täyttää kalenteriaan helsinkiläisen ravintolan pöydässä. Kalenteri on merkintöjä täynnä, sillä 40-vuotiaalla taiteilijalla on aktiivisin luomiskausi vuosiin.

Viides sooloalbumi julkaistaan perjantaina ja parhaillaan ovat menossa tulevan kiertueen treenit. Sanoittajana tunnettu Mariska on suomentanut myös ensi-vuonna ensi-iltansa saavan Queen-musikaalin kappaleet. Samalla hän on aloittanut uuden lastenkirjan kirjoittamisen. Edellinen ilmestyi viime vuonna.

– Jos herään yöllä ja en saa unta, niin voin silloin nakutella yhden lastenrunon.

Vielä pari vuotta sitten Mariska koki olevansa artistina umpikujassa. Luomisen puhjettua uudelleen kukkaansa, hän on päättänyt olla sanomatta millekään uudelle projektille ei.

– Mitä enemmän tekee monipuolisesti, niin sen enemmän se ruokkii ideoita.

Mariska ravintola kosmoksen aulassa.
– Tämä on urani merkittävin levy, sillä olen päässyt lähemmäs omaa persoonaani, Mariska kertoo uudesta albumistaan.Rinna Härkönen / Yle

Kiljumisen kautta voittoon

Reilu vuosi sitten Mariskaa ärsytti studion nauhoituksissa. Hän lauloi uutta Grafeenia-kappaletta ja hän ei saanut itsestään tarpeeksi irti. Ulos tuli vain hentoa piipitystä.

– Mua on koko elämäni ärsyttänyt, että miksi helkutissa mä en saa kovaa ääntä itsestäni. Mä tiesin, miltä sen pitäisi tuntua, mutta en vaan saanut sitä ulos.

Laulaja alkoi purkautua asiasta tuottaja Riku Mattilalle. Ryöpsähdyksen aikana hän kertoi, että tämä himmailu johtuu siitä, mitä joku on hänelle lapsuudessa sanonut.

Se oli käänteen tekevä hetki. Mariska tajusi, että takaraivoon jääneet asiat ovat pidätelleet häntä esiintyjänä.

– Se on vaikuttanut mun persoonaan tosi paljon. Koen, että olen tukahduttanut itseäni. Kun tekisi mieli kiljua, niin silloin mä kuiskaan.

Mariska ei halua lapsuudentraumoistaan kertoa sen tarkemmin.

Mariska istuu ravintola Kosmoksen pöydässä.
– Lapsuuden traumasta tuli suojatarina, että voi voi mitä minulle on joskus tehty ja olen voimattomana tämän asian uhri. Sitten se avautui, että mä voin tehdä asialle jotain. Siihen meni 40 vuotta, Mariska sanoo.Rinna Härkönen / Yle

Ahaa-kokemuksen jälkeen Mariska aikoi tehdä asialle jotain. Hän päätti alkaa treenata laulamista toden teolla. Tuottajalta hän sai vinkkejä laulunopettajista ja parhainta oppia Mariska on saanut kokeneelta Aija Puurtiselta.

– Nyt olen käyny kiljuu ihan hekutisti. Mä laulan tosi kovaa ja treenaan laulamista melkein päivittäin. Kun on jättänyt tekosyyt taakseen, niin mun tarinani saa ihan toisen käänteen.

Artistin nimeä kantavan uuden levyn teemaksi tulikin vaikeuksien kautta voittoon. Koko albumin tekeminen tuntui Mariskasta vaikeammalta kuin koskaan aiemmin. Lähtökohta oli huono, sillä aiemmat yhteistyösopimukset olivat päättyneet, tiimiä ei ollut ja vauva piti kiinni kotona.

Taustalla puski kuitenkin vimma tehdä levy, vaikka se jäisi viimeiseksi. Lopulta rinnalle löytyivät oikeat tekijät levyä työstämään ja hän sävelsi tällä kertaa kappaleita myös itse.

– Lähdin tietoisesti kertomaan tarinoita, jotka ovat jollain tavalla voimaannuttavia. Miten kliseiseltä se kuulostaakaan. Mutta huomasin, että se on tapa, miten haluan alkaa kertoa elämästäni.

– Levyn teon myötä ajattelin, että mä kerron mulle paremman lopun.

Kovis gimma hempeilee

Mariskan tunnetuimpia sanoituksia ovat Anna Puun Mestaripiirros (2009) ja Jenni Vartiaisen Missä muruseni on (2010). Samasta puusta on veistetty hänen omalle levylleen syntynyt kappale Minä liityin sinuun.

– Tavoitin sen ihastuksen tunteen, mikä mulla oli joskus, kun olin tosi rakastunut yhteen tyyppiin. Se oli jännä humahdus, vaikka omassa elämässä ei ollut mitään tapahtunut.

Kappaleen fiilikseen hän pääsi valokuvalla, missä 6 000 vuotta vanhat luurangot syleilevät toisiaan. Italiasta löydettyä paria kutsutaan Valdaron rakastavaisiksi.

Mariska ravintola Kosmoksen aulassa.
– En ollut aikaisemmin sisäistänyt sitä, kuinka paljon tarinankerronta vaikuttaa meihin ihmisiin ja tähän ympäröivään todellisuuteen, sanoittamisessa uuden vaihteen löytänyt Mariska kertoo.Rinna Härkönen / Yle

Ensimmäistä kertaa Mariska on panostanut omiin sanoituksiinsa täysillä. Aiemmin tekstejä syntyi aamuisin skarppina muille, kun iltaisin hän nukahti omien sanoitustensa pariin.

– Monet niistä on koukittu unen kautta, joten ne eivät ole olleet skarpeinta juttua.

Nyt hän kokee tajunneensa, mistä biisin kirjoittamisessa on kyse. Olo on itsevarma, sillä hän uskaltaa näyttää tunteitaan itse artistina. Enää hän ei piiloudu toisten artistien taakse, jotka esittävät hänen herkempiä tekstejään.

– Oon ollu vähän kovis gimma. Ympärillä on ollut mahdollisimman iso muuri, että nyt ei tultu hempeilemään. Sitä on löytynyt toisille ihmisille tehdyistä teksteistä. Nyt uskallan näyttää itse herkkyyttä.

Mariska jakaa oppejaan myös aloitteleville sanoittajille. Hänellä on tällä hetkellä viisi yksityisoppilasta Metropolian ammattikorkeakoulusta, joiden kanssa hän käy läpi tekstejä. Muusikko jakaa oppilailleen kirjoitusniksejä, joita on itse hyväksi havainnut.

– Biiseissä on hyvä liioitella tosi paljon, koska puhuttuna ihmiset himmailevat tosi paljon. Puheessa käytetään sanoja ehkä, vähän ja lähes. Biisit ovat enemmän joko tai. Ronskisti vaan johonkin päätyyn.

Naisräppärit ryminällä esiin

"Tarkasta tämä, mun nimi on Mariska. Mullon miekkana kynä paperista haarniska."

Näillä sanoilla alkaa Mariskan kappale Tarkasta tämä, joka julkaistiin vuonna 2002. Biisi esitteli artistin, josta tuli ensimmäinen valtavirtaan noussut naisräppäri.

Räp-alun jälkeen Mariska on kokeillut artistina kaikkea popista iskelmään. Räppääminen ei silti ole unohtunut vuosien varrella. Hän on aina räpännyt keikoillaan ainakin vähän.

– Se tuntuu hyvinkin kotoisalta. Siinä tunnen itseni kaikkein varmimmaksi.

Uudelta levyltäkin löytyy yksi räp-biisi nimeltään Mitä sit. Sen innoituksena oli Andy Warholin vanha haastattelupätkä.

– Hän kertoi nähneensä Balilla hautajaissaattueen, jossa ihmiset riemuiten saattoivat ruumista manan maille. Hän tajusi, että elämässä kaikkeen voi sanoa so what.

Suomen räp-skenessä naisräppäreistä on Mariskan lisäksi ollut näkyvästi esillä Sini Sabotage tämän vuosikymmenen alussa. Aika on tullut kypsäksi vasta nyt todelliselle naisräppäreiden esiinmarssille. Maailmalla pinnalla ovat Cardi B ja Lizzo. Suomessa esillä ovat esimerkiksi Etta, Sofa, Yeboyah ja Adikia.

– Musta on ihana nähdä sikataitavia muijia. Se on varmaan isolle osalle vaikeaa lähteä kundivaltaiselle kentälle. Nyt maailma on saanut hyvää female-merkkistä porinaa, niin naiset ovat tulleet ryminällä esiin.

Mariska ravintola kosmoksen aulassa.
Mariskan mukaan suomalaisissa laululyriikoissa kunnioitetaan perinteitä, mutta paljon kuulee myös nykykieltä. – Se on hyvä, että ollaan huolissaan äidinkielestä. Mutta kielen pitää kehittyä. Sen pitää elää ja hengittää.Rinna Härkönen / Yle

Mariskan mielestä Suomessa tasa-arvo toteutuu monella tavalla hyvin, mutta samalla löytyy vanhoillista meininkiä. Hänen keikoillaan 5-vuotiaat pojat tulevat reippaasti pyytämään nimmaria, kun tytöt kiemurtelevat ja kikattelevat ujoina saamatta sanaa suustaan.

Muusikko arvelee, että sukupuoliroolit kumpuavat kasvatuksesta. Odotukset tyttöjen ja poikien käyttäytymiselle ovat erilaisia.

– Se on ihanaa, että on tullut vastapainetta ja naiskuva on leventynyt. Se on viehättävää, miten nuoremmat naiset presentoivat itseään vaikka pukeutumisella ja muulla itseilmaisulla. Kunditkin voisivat ottaa opiksi siitä jollakin tavalla.

Mariska päätyy pohtimaan sitä, kuinka kapea miesten rooli Suomessa vielä on.

– Jos päästään näistä talvisodan rippeistä, niin se vapaampi oleminen tervehdyttää ja se on yhteiseen pottiin pelaamista. Sitten kun miehetkin toipuvat, niin sitten koko yhteiskunta toipuu.

Pää ideakulhossa

Mariskan luomistahti on hengästyttävä. Silti hän kertoo rauhallisesti kuulumisistaan haastattelussa. Hänestä on tullut ajankäytön mestari, mihin on vaikuttanut 3-vuotias lapsi.

– Siellä on yks pikku humoristi, jolla on koko ajan mahtava meininki. Mieletöntä energiaa tulee koko ajan. Käytän myös yön tunnit hyväkseni ja teen hommia paljon tehokkaammin kuin ennen.

Muusikko odottaa pääsevänsä jo studioon tekemään uutta levyä, vaikka edellistäkään ei ole vielä julkaistu. Päässä on kehittynyt myös pari konseptia tv-formaateiksi.

Luovuus syttyy liekkeihin etenkin, kun hän pääsee istahtamaan junaan tai bussiin.

– Se on kuin dippais päätään johonkin ideakulhoon. Sieltä tulee aivan takki täynnä kotiin.

Mariska punaisessa takissa.
– Tänä vuonna ajattelin, että en sano millekään ei. Yhtäkkiä aika alkaakin muokkautua silleen, että siihen mahtuu käsittämättömän paljon asioita. Kaikki voi toteutua ja kaiken pystyy tekee, Mariska sanoo.Rinna Härkönen / Yle

Mariskan isona unelmana on joskus kirjoittaa ooppera. Sitä ennen hänen pitäisi valmistella joulusaarna, vaikka ei ole puheiden pitäjänä koskaan kunnostautunut.

– Musta on kiva mählätä asioiden parissa, mitkä ei oo mulle tuttuja. Tää on ihan ihmeellistä aikaa. Pakko sanoa.