Pakko, lisäkoulutus vai tutkimustyö terveyskeskuksiin? 4 syytä, miksi perusterveydenhuollon lääkärivaje ei ole yksinkertaista matematiikkaa

Lääkäriliiton mukaan terveyskeskusten lääkäripula ei ratkea lääkärien koulutusmääriä lisäämällä.

Kunnalliset terveyskeskukset
Lääkäri tunnustelle potilaan kättä.
Hallitus on luvannut viikon hoitotakuun ja tuhat uutta lääkäriä tämän toteuttamiseksi.Derrick Frilund / Yle

Hallituksen lupaus 1 000 lääkärin palkkaamisesta perusterveydenhuoltoon nousi esiin taas tiistaina, kun peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) esitteli sote-uudistusta ja uutta Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa medialle.

Terveyskeskusten lääkäripulasta on keskusteltu vuosikausia. Keräsimme 4 syytä sille, miksi lääkäreitä on vaikea houkutella töihin perusterveydenhuoltoon – tai varsinkaan jäämään sinne.

1. Työn vetovoimatekijät ovat toisaalla

Yli puolet nuorista lääkäreistä työskentelisi mieluiten sairaalassa, selviää Lääkäriliiton ja Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen tekemästä Lääkäri 2013 -kyselytutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun). Terveyskeskuksessa työskentelisi mieluiten noin 15 prosenttia.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kirsi Varhilan mukaan lääkäreitä vetää yliopistosairaaloihin esimerkiksi "mahdollisuus tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä työtä tukeviin moniammatillisiin tiimeihin".

– Jos saamme sellaisia elementtejä perustason sosiaali- ja terveyskeskuksiin, ne ovat niitä vetovoimatekijöitä, Varhila sanoi tiistaina sote-uudistusta ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa käsitelleessä mediatilaisuudessa.

Täysin toinen kysymys on, millaista tutkimustyötä perusterveydenhuollon arkeen saataisiin sovitettua ja millä keinoin.

2. Työolot

Kiire, yhä vaativammat potilastapaukset, jotka kuuluisivat erikoissairaanhoitoon, ja tyytymättömät potilaat sekä heidän omaisensa. Tässä joitakin syitä, joita Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki listasi Ylen haastattelussa huhtikuussa, kun häneltä kysyttiin, miksi terveyskeskukset eivät houkuttele nuoria lääkäreitä.

Terveyskeskuslääkäreille ei ole Myllymäen mukaan varattu tarpeeksi aikaa esimerkiksi lääkereseptien uusimiseen. Jos mahdollisuus tehdä töitä tätä inhimillisemmissä työoloissa tarjoutuu, ei ole ihme, että terveyskeskuksissa on tälläkin hetkellä avoinna noin 300 perusterveydenhuollon lääkärin virkaa.

3. Pakko voisi olla mainehaitta

Aika ajoin terveyskeskusten lääkäripulan ratkaisuksi esitetään vastavalmistuneiden lääkäreiden pakollista terveyskeskustyötä. Lääkäriliitto on vastustanut (siirryt toiseen palveluun) pakkoa jo vuosia. Vastausta on perusteltu esimerkiksi sillä, että pakkokeinot vaikuttavat haitallisesti terveyskeskustyön arvostukseen ja nuorten lääkärien asenteisiin.

Kaikkien alojen erikoislääkärikoulutukseen sisältyy jo nyt pakollinen yhdeksän kuukauden terveyskeskusjakso. Nuorista lääkäreistä valtaosa erikoistuu jollekin lääketieteen erikoisalalle eli työskentelee terveyskeskuksessa ainakin jossain vaiheessa uraansa.

Lääkäriliiton mukaan pakollisuus voisi vaikuttaa myös terveyskeskusten arvostukseen kansalaisten silmissä. Huoli on aiheellinen, sillä kansalaisten luottamus (siirryt toiseen palveluun) julkiseen perusterveydenhuoltoon horjuu jo nyt.

4. Koulutusmäärien lisääminen ei ratkaisisi perusterveydenhuollon ongelmia

Suomessa lääketieteen koulutuksen aloittaa vuosittain noin 750 uutta opiskelijaa. Olisiko aloituspaikkojen lisääminen ratkaisu lääkäripulaan?

Asia ei ole näin yksinkertainen. Työikäisiä lääkäreitä on Suomessa noin 21 500. Se on yli 4 000 enemmän kuin vuonna 2005. Lääkäreitä siis on aiempaa enemmän, mutta kasvusta vain pieni osa suuntautuu terveyskeskuksiin.

Lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen määrä on yli kaksinkertaistunut 1990-luvun puolivälistä. Lisäksi ulkomailla tutkintoa suorittavien suomalaisten määrä on moninkertaistunut tällä vuosikymmenellä. Lukuvuonna 2018–2019 tutkintoa suoritti ulkomailla Lääkäriliiton mukaan 1 120 suomalaisopiskelijaa.

Nykyisillä koulutusmäärillä lääkärien määrä kasvaa tulevaisuudessakin, sillä vuosittain Suomen työmarkkinoille tulee enemmän lääkäreitä kuin sieltä eläköityy.

Lääkäriliitto on vaatinut jopa alan aloituspaikkojen vähentämistä. Toisaalta on epäilty, että syy tähän olisi jäsentensä edunvalvojana toimivan liiton halu pitää alan palkat korkeana.

+ 1. Tulevaisuuden sote-keskuksissa ei työskentele vain lääkäreitä

Keskustelu sote-uudistuksesta keskittyy usein lääkäreiden ammattikuntaan. Jo nyt terveyskeskuksissa työskentelee kuitenkin lukuisia muitakin terveydenhuollon ammattilaisia.

Tulevaisuuden sote-keskuksissa ammattilaisten repertuaari laajenee entisestään, sillä hallitusohjelma lupaa palveluihin kuuluvan perusterveydenhuollon lisäksi suun terveydenhoidon, sosiaalityön ja kotihoidon lähipalveluja, kotisairaala-, mielenterveys- ja päihdehuollon perustason palveluja, avokuntoutuspalveluja, kansansairauksien ehkäisyä sekä neuvola- ja muita ehkäiseviä palveluja.

Vielä on epäselvää, miten kaikki palvelut saadaan sovitettua saman katon alle – ja mistä rahat tähän löytyvät.

Lue myös:

Hallitus käynnistää sote-kokeilun kunnissa, rahaa jaossa 1000 uuden lääkärin palkkaamiseen – "Jos tällä ei palkata lääkäreitä, niin millä sitten"

Analyysi: Hallitusohjelma lupaa hoitoonpääsyn viikossa – voiko se olla totta?