Analyysi: Juuri avattu Musiikkimuseo Fame on riskiyritys – kuinka kauan virtuaalikaraoke kiinnostaa?

Uusi Musiikkimuseo pistää kaiken uusimman tekniikan ja yksityisen rahan varaan. Museokävijä tuntee tämän lippuhinnassa, kirjoittaa kulttuuritoimituksen päällikkö Satu Nurmio.

museot
Ulkokuva juuri valmistuneesta FAME Musiikkimuseosta.
Uusi Musiikkimuseo Fame on rakennettu kauppakeskus Triplan viereen.Janne Lindroos / Yle

Hissiin astuessa Saara Aalto toivottaa museokävijän tervetulleeksi englanniksi seinän kokoiselta näytöltä. Museoon astuttaessa vielä isompi video esittelee jatkuvalla toistolla suomalaisen musiikin historiaa. Tekniikka on hienoa, se täytyy myöntää.

Helsingin uuden kauppakeskus Triplan yhteyteen tänään avattu Musiikkimuseo Fame sopiikin tekniikkansa puolesta kauppakeskuskimalteeseen.

Museon keskimmäisessä huoneessa on musiikin kunniagalleria, jossa esitellään aina neljäätoista suomalaista muusikkoa kerrallaan, Jean Sibeliuksesta Nightwishiin. Reunoilta löytyy toiminnallisempia huoneita, joissa voi vaikkapa tanssia eri musiikkityylien mukana tai tutustua suomalaista musiikkia inspiroivaan melankoliaan.

Musiikkimuseon näyttelitylassa virtuaalitodellisuuslaseja.
Virtuaalitoteutukset ovat uuden Musiikkimuseon parasta antia. Niiden avulla pääsee muun muassa sinfoniaorkesterin kanssa lavalle tai laulamaan karaokea.Janne Lindroos / Yle

Museo on poikkeuksellinen, sillä se on perustettu pääosin yksityisellä rahalla ja se tähtää myös siihen, että lipputulot tuovat sille kunnolla kassavirtaa. Tällainen riskisijoitus on suomalaisella museokentällä uutta. Yleensä museot pyörivät julkisella rahoituksella tai yksityisen säätiön turvin.

Varakas säätiö voi taata museolle kyvyn pyörittää kalliitakin näyttelyitä. Tästä esimerkkinä toimii yleisömäärissä mitattuna supersuosittu Amos Rex, joka isoista kävijämääristä huolimatta tekee jatkuvasti tappiota, sillä sen esittelemät näyttelyt ovat niin kalliita.

Musiikkimuseon takana on urheiluspronsorirahan asiantuntijana ja muun muassa Turun kulttuurivuosihankkeessa vaikuttanut Mikko Vanni. Vannin sponsorirahan keräystaitoja onkin tarvittu, sillä musiikkimuseo saa julkista rahoitusta vain noin 20 prosenttia. Vertailun vuoksi, yleensä julkista tukea on isoilla museoilla 80 prosenttia.

Yksityinen raha tuo paineet tuotolle ja tämän museokävijä kokee lippuhinnassa, lippu maksaa 25 euroa kun yleensä museolippujen hinnat pyörivät 15 euron tuntumassa. Fameen pääsee kuitenkin myös museokortilla.

Musiikkimuseo perustaa riskisijoituksensa kahden kortin varaan: uusimpaan teknologiaan ja kauppakeskus Triplan vetovoimaan. Niiden houkuttelevuus saattaa hyvinkin riittää. Triplan kutsuvierasavajaisillassa Fameen tungeksittiin ja sinne on helppo löytää kauppakeskuksesta.

Äänentoistoon on tajuttu panostaa, näytöt ja virtuaalitoteutukset ovat uusinta teknologiaa. Avajaisiltana pääsin Esa-Pekka Salosen kanssa johtamaan sinfoniaorkesteria ja laulamaan Rick Astleyn Never gonna give you up -biisiä karaokena Olavinlinnassa. Molemmat hauskoja elämyksiä myös sellaisille museokävijöille, joita pölyttyneet vitriinit eivät kiinnosta.

Musiikkimuseon aula.
Myös uuteen Musiikkimuseoon pääsee sisään Museokortilla.Janne Lindroos / Yle

Kunniagalleria on toiminnallisia huoneita perinteisempi. Niiden keskellä voi syventyä suomalaiseen musiikkiin, mutta ihmettelen, kuinka pienessä tilassa jaksetaan lopulta jonottaa joka kuulokkeille. Eiköhän pelkästään virtuaalitekniikkaa hyödyntäviin pisteisiin tule olemaan tunkua.

Musiikkimuseon haasteet tulevatkin museon koosta sekä siitä, kuinka museoon lopulta palattaisiin uudestaan ja uudestaan. Vaihtuva näyttely ei tekniikaltaan, ainakaan nyt aluksi, vastaa pysyvän näyttelyn tasoa. Kaksikerroksisen rakennuksen alakerta kuuluu ravintolalle, ja vain yläkerta museolle, joten näyttelytilaa on vain lähikaupan neliömäärän verran.

Museokävijälle jää hyvä kokemus uudesta teknologiasta, mutta teknologia vaatii jatkuvaa päivittämistä. Virtuaalitodellisuus kehittyy parhaillaan niin kovaa vauhtia, että museon sisältö saattaa muutamassa vuodessa vanhentua. Kun kaikki kiinnostuneet ovat päässet laulamaan virtuaalikaraokea, kiinnostaako museossa käydä uudestaan?

Lue lisää: Helsingin uusi musiikkimuseo on elämyksellisempi kuin Tukholman Abba-museo, mutta ahdasta siellä voi tulla