Jotain iloa brexitistä: Amsterdam on yksi voittajista, kun Manner-Euroopan kaupungit houkuttelevat yrityksiä Britanniasta

Alankomaihin muuttaneita yrityksiä analysoinut tutkija: “Mikään investointipäätös ei korvaa suurta vauriota, jonka brexit tuo taloudelle.”

Brexit
Geoffroy Vander Linden muutti Lontoosta Amsterdamiin, kun työnantaja perusti toimiston Alankomaihin
Geoffroy Vander Linden muutti Lontoosta Amsterdamiin, kun työnantaja perusti toimiston Alankomaihin Antti Lähteenmäki / Yle

Täydellisesti istuvan puvuntakin lieve heilahtaa, kun finanssiammattilainen Geoffroy Vander Linden polkaisee hollantilaispolkupyöränsä vauhtiin.

Tämä on yksi kuva brexit-uhasta, joka leijuu raskaana Euroopan yllä.

Belgialaissyntyinen Vander Linden työskenteli vuosia Lontoossa, kunnes yhdysvaltalainen työnantaja MarketAxess päätti perustaa uuden toimipisteen Amsterdamiin.

–Huomasimme nopeasti, että kovan brexitin varalta meillä pitää olla toimipaikka EU:ssa, jotta toiminta voi jatkua EU-asiakkaiden kanssa, Vander Linden kertoo Ylen haastattelussa.

Jopa kolmasosa Britanniasta toimivista yrityksistä on vähintään harkinnut pakoa. Ne harkitsevat ainakin osittaista muuttoa Manner-Eurooppaan, jotta Britannian ero EU:sta ei katkaisisi tai hankaloittaisi kauppaa EU-jäsenmaiden kanssa.

Yritykset haluavat etenkin välttää kaaoksen, joka mahdollisesta kovasta eli sopimuksettomasta brexitistä seuraa. Se toisi ensin kaaoksen ja sitten tullimaksuja, turvallisuustarkastuksia ja muuta byrokratiaa Britannian ja EU väliin siihen, missä ennen oli tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus, yksi EU:n suurista saavutuksista.

Vaikka EU ja Britannia pääsivät sopuun brexit-ehdoista, Britannia on edelleen eroamassa unionista – jossain vaiheessa. Edes uhka sopimuksettomasta brexitistä ei ole täysin väistynyt.

Vapaa liikkuvuus Euroopan unionin maiden välillä helpotti kauppaa ja tuki taloutta. Kun Britannia poistuu sen piiristä, koko Euroopan talous kärsiii.

Minne yritykset sitten tähtäävät? Tähän mennessä investointeja ovat houkutelleet etenkin Pariisi, Frankfurt, Luxemburg, Madrid, Dublin ja Amsterdam.

Kaupunkinäkymä Amsterdamista.
Alankomaiden bisnespääkaupunki Amsterdamista pääsee Lontooseen junalla neljässä tunnissa.Antti Lähteenmäki / Yle

Kansainvälisistä yrityksistä kilpailee moni Manner-Euroopan keskus

Alankomaiden bisnespääkaupunki on Manner-Euroopassa erittäin hyvien yhteyksien päässä sekä Lontoosta että muusta Euroopasta. Lontooseen kulkee tästä syksystä eteenpäin junalla neljässä tunnissa (siirryt toiseen palveluun) ja lentäen runsaassa tunnissa.

Alankomaissa vetoavat myös työntekijöiden hyvä osaaminen ja se, että työskentelykieli englanti on hallussa.

– Yrityksille on hyvin tärkeää ennustettavuus. Alankomaat on vakaa maa, talouspoliittinen ympäristö on ennustettava, Jeroen Nijland sanoo Ylen haastattelussa. Hän toimii johtajana Alankomaiden hallituksen alaisessa Invest in Holland -organisaatiossa.

Iso sysäys yritysten muuttoihin oli Nijlandin mukaan Britannian kansanäänestys vuonna 2016.

– Sen jälkeen sata yritystä on muuttanut Alankomaihin. Lisäksi käymme neuvotteluja 325 yrityksen kanssa, jotka miettivät muuttoa. Heillä on muitakin vaihtoehtoja kuin Alankomaat.

Tunnettuja Amsterdamiin saapuneita yrityksiä ovat muun muassa Bloomberg Newsin emoyhtiö Bloomberg LP, (siirryt toiseen palveluun) Discovery, Sony (siirryt toiseen palveluun)ja Panasonic. (siirryt toiseen palveluun)

Rem Korteweg tutki Alankomaat valinneita yrityksiä.
Rem Korteweg tutki Alankomaat valinneita yrityksiä. Antti Lähteenmäki / Yle

Harva yritys haluaa kommentoida asiaa. Kun Yle otti yhteyttä, Bloomberg ja Discovery kieltäytyivät haastattelusta. Sony ja Panasonic eivät vastanneet yhteydenottoon.

Clingendael-instituutin tutkija Rem Korteweg on analysoinut Alankomaihin muuttavia yrityksiä (siirryt toiseen palveluun) ja todennut saman.

–Yrityksille aihe on vaikea. Jotkut aktivoivat muuttosuunnitelman vasta, jos kova brexit toteutuu, tutkija sanoo.

– Monet eivät pidä mediahuomiosta. On myös viitteitä siitä, että brittihallinto painostaa yrityksiä tukemaan Britannian nykylinjaa ja silloin muutto voisi olla haitaksi yrityksille.

Korteweg jakoi analyysissaan yritykset neljään eri muuttajatyyppiin. Osa yrityksistä siirtää toimintoja pois Britanniasta Alankomaihin ja osa taas laajentaa toimintoja Alankomaihin säilyttäen toimintansa laajuuden Britanniassa. Jotkut kansainväliset yritykset perustavat Alankomaihin joko Euroopan-päämajansa tai EU-toimipisteensä.

MarketAxess Hollannin-johtaja  Geoffroy Vander Linden
Geoffroy Vander Lindenin työnantaja MarketAxess perusti toimipisteen Amsterdamiin brexit-kansanäänestyksen jälkeen.Antti Lähteenmäki / Yle

MarketAxessin Geoffroy Vander Linden korostaa, että brexit ei ollut ainoa syy muuttoon, vaikkakin “keskeisin ajuri”. EU:n lainsäädännöllä on tässä osansa. Jos esimerkiksi kansainvälinen pankki haluaa tarjota palveluja EU-alueella, sillä täytyy olla sivuliike Euroopan unionin alueella – vaikkapa Amsterdamissa. MarketAxessilla on edelleen merkittävä toimisto myös Lontoossa.

Näyttävin muutto oli EU:n lääkevirasto EMA:n päätös jättää Lontoo. 900 hengen toimistorakennus nousee nyt Amsterdamin toimistokaupunginosaan. Sitä tavoitteli aikoinaan myös Helsinki.

 Vladimir Metodiev, datascientist, Fourkind-yritys
Vladimir Metodievia houkutellaan edelleen töihin Britanniaan, mutta hän viihtyy Amsterdamissa.Antti Lähteenmäki / Yle

Vihamielisyys ja epävarmuus saivat it-asiantuntijan jättämään Britannian

Yritysten lisäksi Manner-Eurooppa houkuttelee Euroopan unionin kansalaisia, jotka saavat tarpeekseen Britannian epävarmuudesta.

Bulgarialainen data-analyytikko Vladimir Metodiev alkoi suunnitella laukkujen pakkaamista kansanäänestyksen jälkeen.

Kun työpaikka löytyi, kolmekymppinen asiantuntija muutti Amsterdamiin – asuttuaan 12 vuotta Britanniassa.

– En voinut tietää, saanko brexitin jälkeen jäädä Britanniaan. Siitä ei ollut mitään takeita, hän muistelee.

Toinen syy oli Metodievin mukaan se, että ulkomaalaisiin alettiin suhtautua Iso-Britanniassa nihkeästi. Ikäviä kommentteja ladottiin kadulla ja toimistossa.

– Sellaisia asioita, joita ei ennen sanottu julkisesti, sanottiin julkisesti. Se teki minut vihaiseksi. Tunsin, ettei minua arvosteta maassa, jossa asun ja teen töitä.

Nyt Metodiev työskentelee suomalaisen Fourkind-konsulttiyrityksen Amsterdamin-toimistossa data-analyytikkona. Työ sisältää paljon asiakastyötä, ja Metodiev kertoo saaneensa hyvän vastaanoton.

–Eilenkin asiakasyritykseni ihmiset panostivat siihen, että opin hollannin kieltä, he puhuvat minulle hollanniksi. Se tuntuu hienolta. Tästä on tullut koti.

Asiantuntijat korostavat, että Hollannin saamista uusista työpaikoista ja investoinneista huolimatta Britannian lähtö Euroopasta on maan taloudelle kauhistus.

Alankomaat on hyvin vientivetoinen maa, ja Britannia erittäin tärkeä kauppakumppani.

Tuon kaupan määrän hahmottaa, kun seuraa liikennettä Rotterdamin satamassa tunnin ajomatkan päässä Amsterdamista. Yli puolet Britannian tuonnista tulee Euroopan unionista, siitä merkittävä siivu Rotterdamin kautta. Se on maailman vilkkain konttisatama.

Ei ihme, että häiriöt kaupassa Britannian kanssa huolestuttavat.

– Mikään hyöty ei korvaa suurta vauriota, jonka brexit aiheuttaa taloudelle, tutkija Rem Korteweg summaa.

– Alankomaat on yksi maista, jotka erityisesti kärsivät, kauppa Britannian kanssa on niin tärkeää.

Rotterdamin satama
Rotterdamin satama on Euroopan vilkkain satama.Antti Lähteenmäki / Yle

Sopimukseton brexit on Alankomaidenkin näkökulmasta huonoin vaihtoehto. Seuraavaksi huonoin on sopimukseen perustuva Britannian ero. Juuri kukaan ei usko brexitin peruuntuvan. Ja vaikka niin kävisi, Britannian vetovoimasta osa on karissut ihmisten mielessä lopullisesti pois. Näin tuntojaan kuvailee Vladimir Metodiev, joka on asunut Amsterdamissa kaksi vuotta.

– Saan rekrytointipuheluita Lontoosta. Vaikka saisin erittäin ison määrän rahaa, en osaa kuvitella, että lähtisin täältä. Viihdyn täällä paremmin.

A-studion lähetyksessä tiistaina 22.10.19 keskustellaan siitä, millaisiksi Iso-Britannian ja EU:n väliset kauppasuhteet muodostuvat. Vieraina ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) & EK:n johtava asiantuntija Janica Ylikarjula, juontajana Heikki Ali-Hokka. Lähetys ti klo 21.00 TV1:llä tai Areenassa.