Lapin kunnissa on pulaa erityisesti sote-alan työntekijöistä – "Tänä vuonna tilanne on ollut erityisen paha"

Pääkaupunkiseudulta alkanut sosiaali- ja terveysalan työvoimapula on laajentunut yllättävän nopeasti Lappiin.

työvoimapula
vanhukselle juotetaan maitoa
Hoitoalan koulutuksen pitäisi olla kiinnostavaa, että sinne hakeutuisivat henkilöt, jotka oikeasti haluavat alalle, eivätkä hae vain hakemisen pakosta. AOP

Lapin kunnissa on pulaa erityisesti sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä.

Kuntarekry.fi (siirryt toiseen palveluun) -sivuston reilusta sadasta työpaikkailmoituksesta puolet sijoittuu sosiaali- ja terveystoimeen. Avoimia sote-puolen työpaikkoja on tarjolla lähes jokaisessa Lapin kunnassa.

Työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometrin (siirryt toiseen palveluun) mukaan Lapissa on seuraavan puolen vuoden aikana pulaa erityisesti lähihoitajien, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien paikkoja hakevista.

Avohuollon toiminnanohjaaja Johanna Majamäki Kemistä kertoo, että pääkaupunkiseudulta alkanut sosiaali- ja terveysalan työvoimapula on laajentunut yllättävän nopeasti Lappiin.

– On ollut muutaman vuoden trendi, että väkeä ei riitä kesälomien sijaisuuksiin. Se on nähty jo viime ja toissa vuonna, mutta tänä vuonna tilanne on ollut erityisen paha. Tämä koskee koko Lappia, ei pelkästään Kemiä, Majamäki sanoo.

Ratkaisuja on, kunhan niitä käytetään

Suomessa on puhuttu väestön rakennemuutoksesta jo vuosikymmenien ajan, mutta siitä huolimatta hoiva-alalle on iskenyt työvoimapula. Majamäellä on mielessä useita toimia, joilla lisääntyneeseen hoivan tarpeeseen voidaan saada työntekijöitä.

– Koulutuksen pitäisi olla kiinnostavaa, että sinne hakeutuisivat henkilöt, jotka oikeasti haluavat alalle, eivätkä hae vain hakemisen pakosta. Työssä oppimisen pitäisi olla innostavaa ja tarjota kokemuksia siitä, että heitä tarvitaan. Aina voi miettiä sitäkin, onko palkkaus kohdillaan, Majamäki listaa.

Majamäen mielestä myös työolosuhteita on kehitettävä. Siihen liittyen Kemissä kokeillaan uutta Kemin mallia.

– Siinä on enemmän vapaapäiviä ja pitempiä työvuoroja. Se vähentää vuorotyön rasittavuutta. Lisäksi työvuorosuunnittelua tehdään niin, että työntekijät voivat vaikuttaa omaan tekemiseensä elämäntilanteen mukaan, Majamäki kertoo.

Haluatko lukea lisää uutisia läheltäsi? Lataa Yle Uutisvahti (siirryt toiseen palveluun).

Joko olet tilannut uutiskirjeemme (siirryt toiseen palveluun)? Läheltä-osiosta löydät oman seutusi.