Ota hetki ajattelemiseen, sillä aivojen tekemiin päätöksiin voi vaikuttaa – "Joudut ikään kuin olemaan oma vastustajasi"

Ihminen uskoo osaavansa tulkita numeroita ja tilastoja hyvin. Se ei kuitenkaan mene niin. Meitä on aika helppo vedättää.

psykologia
Valkoposkihanhiparvi ruokailee pelloilla ja taustalla näkyy tuulivoimala.
Mitä intuitiosi sanoo: onko 100 000 tuulivoimaloiden lapoihin vuosittain kuolevaa lintua paljon vai vähän? Kuvituskuva.Angle Barnacle / AOP

Moni on kuullut, että tuulivoimalat ovat vaarallisia eläimille. Esimerkiksi Saksassa tuulivoimaloiden lapojen arvioidaan tappavan vuodessa jopa 100 000 lintua. Se on aika paljon.

Lintujen tuulivoimalakuolemien tarinaa esittävät erityisesti tuulivoimaa vastustavat tahot. Luvut eivät valehtele, mutta mittakaavasta ne eivät kerro mitään. Se on tarkoituskin.

Saksan ympäristönsuojeluvirasto Bundesamt für Naturschutz arvioi, että koko Euroopassa kuolee arvion mukaan noin 90 miljoonaa lintua pelkästään ikkunalaseihin.

Tarinan opetus on, että ajattelemme joko intuitiivisesti tai tietoisesti.

Intuitio on ajattelun alitajuntainen oikopolku. Se perustuu kokemuksiin ja on supernopea. Intuitio on monessa nopeassa tilanteessa tietoista miettimistä parempi neuvonantaja.

Mutta tarkkaa lopputulosta sillä ei saa. Niinpä 100 000 tuulivoimaloiden tappamaa lintua kuulostaa aivojen automaattisesti prosessoimalla nopealla ajattelulla valtavalta määrältä.

Tietoinen ajattelu on raskaampaa ja kuluttaa energiaa.

Intuitio perustuu vaikutelmiin, tietää Turun yliopiston psykologian dosentti Johanna Kaakinen.

– Intuition ongelma on, että silloin olemme täysin altistuneita tiedonkäsittelyn vinoumiin, jotka voivat johtaa huonoihin tai virheellisiin toimintatapoihin. Ajattelumme perustuu ”primingiin” eli ne asiat, jotka ovat päällimmäisinä mielessä, värittävät siitä seuraavaa havainnointia.

Tietoista ajattelua suoritetaan silloin, kun asioista otetaan tietoisesti selvää. Se on hidasta, mutta tarkkaa. Lopuksi tietoisesta ajattelusta seuraa tarkka tulos.

Tietoinen ajattelu on raskaampaa ja kuluttaa energiaa. Kovan ajattelutyön aikana aivojen työmuisti täyttyy pinnistelystä. Ylioppilaskokeen tai ajokortin insinööriajon tapaisen ajattelusession jälkeen ihminen on suorastaan puhki.

Siksi meidät on suunniteltu niin, että jättäydymme usein intuition varaan. Intuitiossa on parempi teho-hyötysuhde, koska evoluutio suosii kaikkea, mikä säästää energiaa ja vaatii vähemmän vaivaa. Intuitio on hyvin nopea tapa toimia ja siitä on hyötyä esimerkiksi hengenvaarallisissa tilanteissa.

– Tässähän ei ole kyse siitä, kumpi on parempi. Molempia tarvitaan. Kyllähän ihmiselle on luontaista myös asioiden pähkäileminen, Johanna Kaakinen sanoo.

Mustarastas on lentänyt päin ikkunaa.
Ikkunalasiin törmääminen aiheuttaa monin verroin enemmän lintukuolemia vuosittain kuin tuulivoimalan lapoihin törmääminen. Kuvituskuva.AOP

Miettimällä mielikuvia vastaan

Intuitiosta on etua tilanteissa, joista ei ole saatavissa täyttä varmuutta. Aivomme ovat muovautuneet niin, että vähän vajavaisillakin tiedoilla saamme aikaan kelvollisen lopputuloksen.

Ennakoimme erilaisia tilanteita aiemman kokemuksen perusteella. Seuraamme, kuinka usein joku asia tapahtuu ja pyrimme arvioimaan siitä todennäköisyyden. Ihminen on varsin hyvä arvioimaan ilmenemistodennäköisyyksiä.

Esimerkiksi nälän ja vessahädän sattuessa osaamme vieraassakin kaupungissa päätellä sekä ravintolan että vessan löytyvän todennäköisesti menemällä lähimpään ostoskeskukseen.

Teemme siis päätelmiä sen perusteella, mitä olemme aiemmin kokeneet. Synnytämme myös päässämme mielikuvia ja uskomme tarinoihin, vaikka meillä ei olisi mitään käsitystä, miten asioiden tapahtumaketju oikeasti menee.

Jos ymmärrämme miten intuitio toimii, päätöksiin voidaan vaikuttaa.

Johanna Kaakinen muistuttaa, että intuitiolle ei oikein voi mitään.

– Aina kun kuulemme sanoja, puhetta tai jotain muuta, muisti toimii niin, että omat tiedot ja tietopohja aktivoituvat automaattisesti. Olemme aina alttiina mahdollisille vääristymille ja vinoumille, mutta emme ole niiden armoilla. Jos haluamme ottaa ylimääräistä aikaa siihen miettimiseen, niin vinoumien toiminta voidaan pysäyttää.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa huomattiin aikoinaan, että poliisi ampui herkemmin tummaihoisia kohti. Kyseessä oli stereotypioihin perustuva vinouma. Sitä ryhdyttiin korjaamaan sillä, että poliisia kehotettiin miettimään asiaa tietoisesti ennen ampumista. Muutaman millisekunnin miettiminen säästi mahdollisesti ihmishenkiä.

Välillä kannattaa ottaa ajattelun aikalisä

Aivojen tekemiin päätöksiin voi vaikuttaa, selviää myös psykologian maisteri Tuomas Leistin tuoreesta väitöskirjasta (siirryt toiseen palveluun).

Helsingin yliopistossa torstaina väitellyt Leisti halusi tietoisuustutkimuksellaan selvittää, mikä merkitys tietoisella ajattelulla on, kun intuition merkityksestä puhutaan niin paljon. Hän tuli siihen lopputulemaan, että tietoisen ajattelun kautta intuitiivinen prosessi saadaan hallintaan.

Leisti sanoo, että jos päätöksiä tehdään intuitiivisesti, mutta ymmärrämme, miten intuitio toimii, päätöksiin voidaan vaikuttaa.

Hyvä esimerkki on työnhakutilanne. Vaikka työnantaja lukisi CV:n ja teettäisi psykologisia testejä, hakijasta syntyvä kokonaisvaikutelma on silti intuitiivinen. Se ei siis Leistin mukaan ole rationaalisen prosessin tulos.

– Jos ymmärrämme intuitiivista prosessia, niin voimme sulkea pois sellaisia asioita, jotka eivät ole relevantteja arvioinnin kannalta. Jos tiedämme vaikka, että meillä on ennakkoluuloja, voimme sulkea niitä pois ja tarkkaavaisuus voidaan kohdistaa olennaisiin asioihin kuten työkokemukseen.

Mutta vaivaa se vaatii. Pelkällä intuition vaikutelmilla pääsisi paljon helpommalla.

– Se on todella raskasta varsinkin, jos ne intuitiiviset vaikutelmat ovat todella voimakkaita. On henkisesti raskasta lähteä etsimään tietoa, jotka ovat intuitiota vastaan. Joudut ikään kuin olemaan oma vastustajasi.

Sama intuition ymmärtäminen ja sille vastaanpaneminen auttaa vaikkapa kaupassa. Ihmisillä on tapana tehdä heräteostoksia vain hetkellisen hyvänolontunteen saamiseksi.

– Se on sitä, että pysähtyy siinä hetkessä miettimään, tarvitsenko tätä oikeasti ja tulenko käyttämään tällaista. Siinä pystyy ottamaan sellaisen aikalisän ja miettimään, onko tämä oikeasti tarpeen, psykologian maisteri Tuomas Leisti sanoo.

Lue myös:

Kaikki stressi ei ole pahasta – eustressi auttaa onnistumaan ja sitä voi tietoisesti lisätä

Katri Saarikiven kolumni: Aivosi täydentävät puuttuvaa tietoa kuvittelemalla ja arvaamalla, mutta usein arvaukset ovat vääriä