Toimittajalta: Afrikkalainen arki on Euroopassa tuntematonta, eikä Niinistö päässyt siihen Etiopian-vierailullaan tutustumaan

  Niinistön vierailu koulussa tuntui tunkkaiselta, mutta oli hänen ainoa kosketuksena etiopialaiseen arkeen, kirjoittaa Yle Afrikan-avustaja Liselott Lindström.

Ulkomaat
Sauli Niinistö vieraili Hamle 19 -ala-asteella Addis Abebassa Etiopiassa.
Sauli Niinistö vieraili Hamle 19 -ala-asteella Addis Abebassa Etiopiassa keskiviikkona.Jussi Nukari / Lehtikuva

ADDIS ABEBA Näky oli toki hellyyttävä. Sauli Niinistö saapui autosaattueessa keskiviikkona Suomen aikaisemmin tukemaan Hamle 19 -kouluun Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa. Siten hän ei joutunut kamppailemaan Addis Abeban liikennekaaoksen kanssa.

Koulun pihalla pieni kuoro lapsia lauloi ja viittoi samalla Niinistölle tervetuliaislaulun. Koulussa on paljon erityislapsia, ja kaikille opetetaan viittomakieltä.

Pieni poika pyörätuolissa ojensi presidentille kukkia.

Myöhemmin presidentti otti puutarhahanskat käteen ja istutti puun.

Se oli tyypillinen vierailu virallisella matkalla kehitysmaassa. Samalla se oli Niinistön mukaan vaikuttavin hetki hänen kaksipäiväisellä vierailullaan Etiopiaan. Ja hän pääsi kuitenkin tapaamaan tuoreen rauhannobelistin, toisin kuin paikalle tullut suomalainen media.

Niinistö nosti vierailunsa aikana useasti esille sen, että Eurooppa on jäänyt Afrikassa jälkeen. Hän itsekin on siitä esimerkki - olihan kyseessä ensimmäinen virallinen vierailu valtavalle mantereelle koko Niinistön presidenttiaikana.

Kun hän sai kysymyksen, miksi Afrikkaan vasta nyt, hän totesi että matka oli kyllä suunnitteilla jo viime hallituksen aikana. Silloin Etiopian huono turvallisuustilanne esti Niinistön mukaan matkustamisen.

Afrikassahan on toki yli 50 muutakin maata, joihin hän olisi voinut suunnata matkansa.

Niinistö vihjaili, ettäkeskusteluissa muun muassa Afrikan unionin komission puheenjohtajan Moussa Faki kanssa oli noussut esille, että Afrikka tekisi mielellään EU:n kanssa paljon enemmän yhteistyötä.

Manner on ikään kuin pakosta joutunut turvautumaan suurvaltoihin kuten Kiinaan ja Venäjään.

Niinistön lyhyt vierailu Etiopiassa oli monella tapaa kokoaan suurempi. Diplomaattisesti se oli tärkeä. Niinistö tapasi merkittäviä henkilöitä ja sai nostaa esille Suomen ja EU:n halukkuuden suurempaan yhteistyöhön ja kumppanuuteen, joka perustuu tasavertaisuuteen.

Niinistö sai myös tuotua esille hänen sydäntä lähellä olevan teeman, nimittäin naisten ja tyttöjen oikeudet ja voimaantumisen. Hän totesi, että Suomen menestyksen takana naisten vahva asema on merkittävässä roolissa.

Etiopian ja Suomen ystävyys ja molemminpuolinen kunnioitus näkyi vahvasti, muun muassa siinä, että pääkaupunki Addis Abeba oli täynnä satoja suomalaisia lippuja.

Kuten odotettua, myös siirtolaisuus nousi esille. Niinistö totesi, että on tainnut käydä niin, että muuttoliike Afrikasta pohjoiseen on saanut EU:n silmät auki Afrikalle. Sen ei kuitenkaan pitäisi olla ainoa asia, joka saa EU:n heräämään.

Afrikkalainen arki on kovin tuntematon monelle eurooppalaiselle. Vasta kun se koputti EU:n ovelle, unioni havahtui.

Siinä arjessa piilee kuitenkin juurisyyt siirtolaisuuteen ja muuttoliikkeeseen.

On eri asia puhua suurista teemoista kuten köyhyydestä, ilmastonmuutoksen vaikutuksista, siirtolaisuudesta ja työttömyydestä päättäjien pöydissä, kuin kokea ja nähdä ne omin silmin.

Vaikka kouluvierailu tuntui ainakin toimittajille aika tunkkaiselta, se teki Niinistöön vaikutuksen.

Ehkä siksi, että se oli hänen ainoa kosketuksensa oikeaan etiopialaiseen arkeen.

Löytääkseen pitkäjänteisiä ratkaisuja Afrikan haasteisiin, niiden juurisyyt pitää nähdä ja kokea.

Olisi hyvä, jos poliitikot ottaisivat sen huomioon.