Pysähtyikö korkeakoulutettujen aivovuoto Suomesta vihdoin? Tuoreissa luvuissa lähtijöitä on selvästi vähemmän kuin huippuvuosina

Suomessa on pitkään oltu huolestuneita korkeasti koulutettujen ihmisten aivovuodosta ulkomaille. Erityisen paljon Suomesta lähti muualle vuosina 2015–2016 Juha Sipilän (kesk.) hallituksen leikattua koulutuksen määrärahoja. Nyt lähtöhalukkuus näyttäisi hieman hellittävän.

aivovienti
Toimistotyöskentelyä.
Koulutuspolitiikalla on selvä vaikutus lähtöhalukkuuteen.AOP

Korkeakoulutettujen paljon puhuttu aivovuoto Suomesta ulkomaille on vähentynyt selkeästi vuonna 2017 verrattuna kahteen aiempaan vuoteen.

Tilastokeskuksen tiedoista käy ilmi, että korkeasti koulutettuja lähti Suomesta toissa vuonna yhteensä 3603, mikä on alhaisempi taso kuin kahtena edellisenä vuotena (4068 ja 3755). Silti lähtijöitä on vielä satoja enemmän kuin vuosikymmenen alussa.

Suomeen on samalla myös palannut aiempaa enemmän koulutettuja ihmisiä.

Tilastografiikka
Mikko Airikka / Yle

Korkeasti koulutettuihin on laskettu oheisessa grafiikassa alempi ja ylempi korkeakoulututkinto ja tutkijat.

Vielä voi kuitenkin odottaa fanfaarien ja torvisoittokunnan kanssa, sillä kyse on yhden vuoden muutoksesta, huomauttaa Suomen Ylioppilaskuntien liitto.

– En näe, että siinä on vielä nähtävissä selkeätä trendiä. Totta kai vaikuttaa ihan positiiviselta, mutta vain yhden vuoden tietojen perusteella en lähtisi sanomaan, että trendi on kääntynyt, sanoo SYL:n puheenjohtaja Sanni Lehtinen.

Aivovuoto on vielä tätä päivää

Lehtinen muistuttaa samaan hengenvetoon, että 2010-luvun alkuun verrattuna maasta lähtee yhä enemmän korkeasti koulutettuja.

– Aivovuoto jatkuu edelleen suurempana kuin mitä se oli 2010-luvun alussa.

Muutama vuosi sitten, vuosina 2015–2016, maasta lähti poikkeuksellisen paljon korkeasti koulutettuja paremmille apajille ulkomaille. Syitä löytyy Lehtisen mielestä muun muassa vuonna 2015 valitusta Juha Sipilän (kesk.) hallituksesta.

– Hallitusohjelmassa kerrottiin isoista koulutusleikkauksista ja jo näiden kahden vuoden aikana toimeenpantiin suuria leikkauksia. Kun koulutuksesta leikattiin täällä, niin ehkä tutkijan ura ja opiskelu Suomessa näytti epävarmemmalta ja rahoitusnäkymät huonommilta, Lehtinen sanoo.

Näiden tietojen valossa on vielä vaikea sanoa, miltä tulevaisuus näyttää ja mihin suuntaan niin sanotussa osaamistaseessa mennään, Lehtinen päättää.

Siirtolaisuusinstituutti: "Todennäköisyys jäädä ulkomaille on kaksinkertaistunut"

Siirtolaisuusinsituutin toimitusjohtaja huomauttaa myös, että yksittäisten vuosien välillä on aina jonkin verran vaihtelua.

– Vuoden 2017 luvut ovat paljon pienemmät kuin edeltävän vuoden, jolloin lähtijöiden määrät olivat poikkeuksellisen korkeat. Ehkä keskeisin asia on kuitenkin, että maastamuutto Suomesta on edelleen korkeammalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä, sanoo toimitusjohtaja Tuomas Martikainen.

Tuomas Martikainen
Siirtolaisinstituutin toimitusjohtaja Tuomas Martikainen.Maud Stolpe / Yle

Tavanomainen syy jäädä ulkomaille on, että entistä useampi löytää ulkomailla sellaisen tehtävän, että he haluavat myös jäädä sinne.

– Todennäköisyys jäädä ulkomaille on kasvanut kaksinkertaiseksi verrattuna aikaisempaan, Martikainen sanoo.

Vuonna 2017 Suomen näkymät alkoivat monissa mittareissa näyttämään valoisammilta, joten lähtijöiden väheneminen voi olla myös merkki siitä, että koti alkoi kutsua entistä useampaa, Martikainen aprikoi.

Tieteentekijöiden liitto: "Hyvä signaali"

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten opettajien sekä akateemisten asiantuntijoiden ammattijärjestössä Suomesta lähteneiden akateemisten määrän vähentymistä pidetään hyvänä merkkinä.

– Hyvä signaali, toivottavasti tämä jatkuu näin, toiminnanjohtaja Johanna Moisio sanoo.

Johanna Moisio, toiminnanjohtaja, Tieteentekijöiden liitto
Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Johanna Moisio pitää ongelmana, että ulkomaalaisten tutkijoiden työ- ja oleskelulupien saaminen kestää Suomessa liian pitkään Jaani Lampinen / Yle

Kaiken kaikkiaan kansainvälistyminen on kiihtynyt, mikä näkyy tilastoissa sekä lähtevinä että saapuvina ihmisinä, Moisio huomauttaa.

Ulkomaisten tutkijoiden osuus nuorten tutkijoiden parissa on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suuri osa heistä on kotoisin Aasiasta ja sijoittuu erityisesti luonnontieteellisiin ja teknistieteellisille aloille.

Vuonna 2018 lähes 30 prosenttia kaikista Suomessa tehdyistä tohtorin tutkinnoista oli ulkomaalaisen suorittamia.

Maahan tulevien akateemisten asiantuntijoiden ja tutkijoiden asettumisessa Suomeen on kuitenkin yhä huomattavia ongelmia. Työ- ja oleskelulupien käsittely kestää liian pitkään, Moisio painottaa.

– Moni ulkomainen tutkija, joka tulee tänne ensimmäisen tutkimushankkeen perässä perheineen, joutuu hakemaan lupia uudelleen, kun tutkimusjakso päättyy. Prosesseja täytyy nopeuttaa ja helpottaa, Moisio vetoaa.