Uniapnea ei katso ikää tai sukupuolta – Hanna Tuovila kärsi uniapneasta lähes 20 vuotta ennen diagnoosin saamista

Uniapneaa, eli unen aikana esiintyviä hengityskatkoksia, sairastaa arvion mukaan yli 300 000 suomalaista.

uniapnea-oireyhtymä
Hanna Tuovila makaa sängyllä vierellään uniapneamaski.
Väsymys hiipi Hanna Tuovilan elämään jo lukiossa, jolloin hän saattoi nukahtaa välitunnille tai bussiin tuosta vaan. Jari Pussinen / Yle

– Lääkärit suhtautuivat niin, ettei minussa voi olla mitään vikaa. Kaikkiahan meitä vähän väsyttää, nuku vähän enemmän!

Hausjärveläinen 43-vuotias Hanna Tuovila arvelee sairastuneensa uniapneaan jo nuorena.

Vaikka hän nukkui yössä kahdeksan tuntia, huolehti ruokavaliostaan ja harrasti liikuntaa, häntä väsytti koko ajan. Eikä vain aamuluennoilla, vaan myös esimerkiksi hartaasti odotetuilla teatterikäynneillä.

– Nuorena opiskelijana ostin aika usein liput Oopperan balettiin. Kaunis musiikki, pimeys ja rauhallinen tilanne aiheuttivat sen, etten millään meinannut pysyä hereillä.

Tuovila kuvitteli väsymyksensä olevan normaalia.

Normaalina väsymystä pitivät myös lääkärit: pienet lapset, väitöskirja ja hektinen elämä. Aina löytyi syy.

Vauvoillakin voi olla uniapneaa

Uniapneapoliklinikan osastonylilääkäri Adel Bachour Hyksistä kertoo, että väsymys on aina tutkittava.

– Jos uni ei virkistä, se kertoo siitä että unenlaatu on huono. On erittäin tärkeää selvittää, mistä heikko laatu johtuu.

Uniapnea mielletään helposti keski-ikäisten, ylipainoisten miesten sairaudeksi. Nuorten naisten tai lasten väsymyksen taustalta sitä ei aina hoksata etsiä.

Bachourin mukaan uniapnea voi kuitenkin vaivata ketä tahansa meistä.

– Uniapneassa on kyse siitä, että hengitystiet ahtautuvat unen aikana. Koska me kaikki hengitämme läpi elämämme, voi sairaus periaatteesa tulla kenelle vain. Sitä löydetään vauvasta vaariin.

Erikoislääkäri Bachour Adel.
Uniapneapoliklinikan osastonylilääkäri Adel Bachour muistuttaa, että erityisesti lasten kohdalla kuorsaus pitää aina tutkia. Kuorsaus on yksi uniapnean yleisimmistä oireista. Sasha Silvala / Yle

Uniapnea oireilee muutenkin kuin vain väsymyksenä

Sen lisäksi, että Tuovila koki olevansa tavattoman väsynyt, oli hänellä muitakin tyypillisiä uniapnean oireita.

– Olin ihan hirvittävän kömpelö. Monta muumimukia meni rikki, kun asiat putoilivat käsistäni.

Lisäksi hänellä oli aamuisin päänsärkyä, kurkku tuntui kipeältä ja verenpaine oli korkealla. Tuovila kärsi myös muistihäiriöistä.

– Koska lääkärit eivät löytäneet minusta mitään vikaa, opin suhtautumaan asiaan ajattelemalla että olen todella huono ja laiska ihminen.

Lopulta Tuovila nukkui päivässä kolmet päiväunet. Väsymys ei kuitenkaan väistynyt. Hän alkoi myös nukahdella rattiin lyhyilläkin ajomatkoilla ja kesken työtehtävien.

– Nämä oireet kuultuaan lääkäri viimein totesi, ettei väsymykseni ole normaalia, ja että oireeni viittavat uniapneaan.

Hanna Tuovila cpap-maskin kanssa.
Hanna Tuovila ei tiedä tarkkaan, mistä hänen uniapneansa johtuu. Jari Pussinen / YLE

Syy saattaa löytyä jopa geeneistä

Uniapnean tyypillisiä yöllä esiintyviä oireita ovat esimerkiksi kuorsaus, heräily, hengityskatkokset, suun kuivuminen ja hikoilu.

Syyt sairauden taustalla ovat moninaiset.

Ylipaino, rakenteelliset tekijät, nenän tukkoisuus, alkoholin ja tupakan käyttö sekä perinnöllisyys voivat aiheuttaa uniapneaa.

Parhaillaan on menossa tutkimus, jossa selvitetään onko uniapnea geenitauti.

– Epäillään, että näin on, mutta uniapnean geeniä ei ole vielä löydetty, kertoo ylilääkäri Adel Bachour uniapneapoliklinikalta.

Uniapneasta voi kärsiä ilman merkittäviä hengityskatkoksiakin

Tuovilan väsymystä tutkittiin, mutta diagnoosin saaminen kesti.

Tyypillisesti uniapnean kriteerit täyttyvät, kun potilaalla on toistuvia vähintään 10 sekuntia kestäviä hengityskatkoksia.

Tuovilalla ei näin pitkiä hengityskatkoksia tutkimuksissa ilmennyt, joten useampikin lääkäri totesi hänelle, ettei kyse voinut olla uniapneasta.

– Olin siinä vaiheessa kuitenkin itse aika varma, että kyse oli uniapneasta. Saatoin jopa hereillä ollessani, jos rentouduin oikein kunnolla, huomata miten hengitystiet menivät tukkoon.

Kun Tuovila viimein hakeutui uniapneaan erikoistuneen lääkärin luo, alkoi tapahtua.

– Vaikka tuloksissa ei näkynyt hengityskatkoksia, siinä näkyi merkittävä unenaikainen happivaje. Lisäksi huomattiin, etten nukkunut ollenkaan syvää unta.

Hanna Tuovila CPAP-laitteen kanssa.
Tällä hetkellä laitehoito on uniapnean ensisijainen hoitomuoto. Tuovila käyttää nukkuessaan CPAP, eli automaattisääteistä ylipainehoitolaitetta. Jari Pussinen / YLE

Laitehoito toi virkeyden

Tuovila sai kokeiluun ylipainehoitolaitteen, joka auttoikin saman tien.

– Muistan, kun heräsin aamulla ja ajattelin, että tällaiselta voi tuntua aamulla kun herää: ei väsytä!

Koska laitehoidosta saatiin niin selvä apu ja hoitovaste, sai Tuovila viimein uniapneadiagnoosin ja CPAP-laitteen pysyvästi kotiinsa.

Tuovila nukkuu laitteen kanssa joka yö, eikä suostuisi luopumaan siitä.

– Ihanaa, että minulla on tällainen kone, joka antaa minun nukkua.

Katso Puoli seitsemän -ohjelman juttu uniapneasta täältä:

Lue lisää:

Voisiko hammaslääkäri tunnistaa lapsen uniapnean?

Uniapnea-lähetteiden hurja kasvu jatkuu

Uniapnean hoitaminen tepsii myös seksielämään

Sari Mäkistä hoidettiin vuosia unettomana, sitten väsymyksen syyksi paljastui vakava uniapnea

Uniapnea katkaisi Tuula Markkulan hengityksen öisin 21 kertaa tunnissa