Porontaljojen kysyntä lopahti niin, että pohjoisen poromiehet harkitsevat jo taljojen heittämistä jätteisiin

Porontaljan hinta on laskenut merkittävästi. Myynti ei välttämättä enää kannata.

poronhoito
Lappi bálgosa boazoisit ja Vuopmečielggi njuovahaga njuovvi Antti Äärelä duolljelána ovddas.
Lapin paliskunnan poroisäntä Antti Äärelä kertoo, ettei porontaljan nykyisen hinnan olisi vara laskea enää yhtään.Kirsti Länsman / Yle

Vuomaselän teurastamolla Sodankylän pohjoispuolella lepää säilytyksessä tuhansia porontaljoja. Joka viikko niitä tuodaan sinne vielä lisää.

Vielä alkusyksystä, ennen ensimmäisiä poroerotuksia, teurastamon isännät miettivät, mihin ihmeeseen he tämän syksyn taljoja kuljettaisivat ja millaisen hinnan niistä saisivat.

Lokakuun puolella teurastamo kuitenkin onnistui tekemään kaupat ruotsalaisen poronnahkayrityksen, Keron kanssa. Yritys valmistaa poronnahasta muun muassa kenkiä. Poron nahasta ja taljasta voidaankin valmistaa sen lisäksi muun muassa vaatteita, erilaisia käsitöitä ja koristeita.

Bohccoduoljit lánaid mielde.
Lapin paliskunnan varastossa lepää useita 60-70 taljan läjiä.Kirsti Länsman / Yle

Viime vuodet ovat näyttäneet, että taljakaupalla ei poromies rikastu. Vielä noin nelisen vuotta sitten porontaljasta saattoi saada yli 20 euroa. Viime vuonna ja tänä syksynä hinta on laskenut yli puoleen aiemmasta.

– Taljan hinta on vaihdellut todella paljon: 25 eurosta 2,5 euroon. Kymmenen euroa on meidän hintamme tänä vuonna, siitä ei ole oikein vara tulla enää alaspäin, kertoo Lapin paliskunnan poroisäntä ja Vuomaselän teurastamolla teurastava Antti Äärelä.

Myös Paliskuntien yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila toteaa, että Lapin paliskunnan ja Vuomaselän teurastamon kokemukset eivät ole tänä syksynä ainutlaatuisia.

Lappi bálgosa boazoisit ja Vuopmečielggi njuovahaga njuovvi Antti Äärelä duolljelána ovddas.
Lapin paliskunnan poroisäntä ja Vuomaselän teurastamon teurastaja Antti Äärelä katselee varaston yhä kasvavia taljakasoja. Kirsti Länsman / Yle

– Taljat eivät ole oikein liikkuneet. Tämä johtuu siitä, että meillä on isompia taljanostajia hyvin vähän. Se on sillä tavalla herkempi markkina, että jos sieltä ostaja häipyy, taljat jäävät käsiimme. Tämän kanssa pitää tulevina vuosina miettiä uudenlaisia ratkaisuja, arvelee Ollila.

Jo vuonna 2017 taljakaupoissa oli havaittavissa muutoksia. Pohjoisimmille paliskunnille siinä oli haastetta, sillä taljamarkkinoilla oli enää vain yksi ostaja, joka pystyi itse siten määrittelemään hinnan.

Tuolloin taljan hinta laskikin monella eurolla. Sallivaaran paliskunnan teurastamon edustaja Juhani Länsman kertoi silloin, että taljan hinta heidän paliskunnassaan laski viidestätoista kymmeneen euroon.

Kuluja syntyy ja myyjänkin saatava osansa

Porojen nylkemispäivänä Vuomaselän teurastamolla vauhtia riittää, kun satoja ja taas satoja taljoja nyljetään. Teurastamon ulkopuolella puolestaan taljatyöntekijät suolaavat taljoja ja latelevat niitä 60–70 taljan kasoihin varastoimista varten.

Taljojen valmistelu ostajia varten ei ole ilmaista työtä. Työhön tarvitaan jokaisella nylkemiskerralla vähintään muutaman ihmisen työpanos. Paliskunnat ovatkin alkaneet pohtia, kannattaako työhön enää laittaa työntekijöitä, jos porontaljan hinta laskee liian alas.

Vuomaselän teurastamon Sulevi Sieppi toteaa, että muutaman euron hinnalla taljoja ei enää kannata järjestää myytäväksi.

Vuopmečielggi njuovahaga várreovdaolmmoš Sulevi Sieppi gárve duljiid oastái.
Vuomaselän teurastamon varaesimies Sulevi Sieppi valmistelee taljoja ostajia varten.Kirsti Länsman / Yle

Hänen mielestään nykytilanteessa kannattaakin pohtia sitä, pitäisikö taljat laittaa sen sijaan jätteeseen päiden, mahojen ja keuhkojen tapaan.

– Olemme pyrkineet siihen, että kaikki taljat kuljetetaan johonkin täältä teurastamolta. Kulujahan siitä syntyy ja kyllähän myyjänkin täytyy jonkinlainen hinta tuotteesta saada, pohtii Sieppi.

Täyteen varastoon ei uusia taljoja kannata ostaa

Suomessa porontaljoja ostavat suurempia määriä ainakin Lapin Nahka Rovaniemeltä ja Kemin nahkatarvike. Tämän lisäksi markkinoilla on muutamia pienempiä toimijoita.

Suurista ostajista esimerkiksi ruotsalainen Kero ostaa vuosittain 30 000–40 000 taljaa, mistä yritys valmistaa poronnahkatuotteita myyntiin. Nahkayrityksen johtaja Tomas Kero kertoo, että poronnahan ja taljojen hinta muuttuu joka vuosi.

– Markkinat määrittelevät hinnan. Mitä enemmän kysyntää, sitä enemmän hinta nousee. Mitä vähemmän taljaa ostetaan, sitä halvempi hinta on, sanoo Tomas Kero.

Vuopmečielggi njuovahaga várreovdaolmmoš Sulevi Sieppi fievrreda duljiid.
Vuomaselän teurastamolla Sulevi Sieppi kuljettaa taljoja suurissa kasoissa. Kirsti Länsman / Yle

Tomas Keron mukaan muutamia vuosia sitten taljan hinta oli yli 20 eurossa. Tämä näkyi heidänkin toiminnassaan ja näkyy edelleen. Kero kertoo, että asiakkaat ihmettelevät hinnan jatkuvaa muuttumista.

Yhdeksi syyksi taljakauppojen heikkouteen aiempiin vuosiin verrattuna Tomas Kero arvelee sen, että monen yrityksen varastoihin ei enempää taljoja kannata sulloa.

– Varastot ovat täynnä, sillä kysyntää on ollut vähän heikommin. Varastoja ei kannata siitä syystä täyttää lisää, hän toteaa.

Jotkut saamelaispaliskunnat myyvät porot taljoineen

Saamelaisalueella monen paliskunnan porokaupat ja sen myötä myös taljakaupat ovat kiinni siitä, millaisiin kauppoihin päädytään.

Esimerkiksi Näätämön ja Vätsärin paliskunnassa Itä-Inarissa ei vielä tiedetä, mihin poroja tänä talvena myydään.

Vätsärin paliskunnan poroisäntä Tuomas Semenoff kertoo, että he eivät vielä ole tehneet kauppoja minkään lihaa ostavan firman kanssa.

Tuomas Semenoff.
Vätsärin paliskunnan poroisäntä Tuomas Semenoff kertoo porontaljojen kohtalon olevan kiinni ostajasta.Vesa Toppari / Yle

– Taljakauppa on paljolti kiinni siitä, mihin myymme poroja, sillä jotkut ostavat porot elävinä ja silloin taljat menevät sitä kautta. Aiempina vuosina olemme kuitenkin käyneet kauppaa Veljekset Röngän kanssa ja silloin olemme myyneet taljat erikseen Kerolle markkinahintaan. Tämän syksyn tilanne on yhä auki, Semenoff sanoo.

Jotkut paliskunnat, kuten esimerkiksi Muddusjärven, Paistunturin ja Käsivarren paliskunnat myyvät tänä vuonna poroja joko Polarican alaiselle Wildealle tai Ruotsiin W. Eliasson -lihanjalostamolle, joka nylkee porot Rovaniemellä.

Kumpikin yrityksistä ostaa porot elävänä siten, että kauppaan kuuluvat sekä lihat että taljat. Esimerkiksi poroisäntä Ari-Heikki Aikio Paistunturin paliskunnasta kertoo, että heidän taljansa menevät suoraan lihanostajalle, joka sitten Rovaniemellä nylkee porot.