Yritys mainostaa vartiointialaa ampumisvideoilla, vaikka tavallinen vartija ei edes kanna asetta – “Vartijan työ ei ole ramboilua”

Turvallisuusala on muuttunut paljon viime vuosina. Esillä olo julkisilla paikoilla ja asiakaspalvelu ovat nykyisin isossa osassa – eivät aseet.

vartijat
Kuvakaappaus Youtubesta
Kuvakaappaus ampumista sisältävästä turvallisuusalan markkinointivideosta Youtubesta. Yrityksen toimitusjohtaja totesi, että osaa mainosmateriaaleista saattaa olla syytä tarkastella.Youtube

Maastotakkiin pukeutunut mies huutaa Youtube-videolla: ”Seis, vartija! Pudota ase tai ammun!”

Seuraa muutama pistoolin laukaus rockmusiikin säestämänä. Video päättyy taistelukoiran päätä muistuttavaan logoon.

Tällä tavoin suomalainen vartiointialan yritys markkinoi palveluitaan sosiaalisessa mediassa.

Yrityksen sosiaalisen median tileiltä löytyy myös muita videoita ja kuvia, joissa aseet, ampuminen ja muu voimankäyttöön liittyvä ovat pääosassa. Julkaisut ovat räikeimmästä päästä, mutta eivät kuitenkaan yksittäistapaus, sillä vastaavaa materiaalia löytyy erään toisenkin yrityksen Instagram-tililtä.

Mielikuvilla vartijoista on merkitystä, sillä vartijat ja järjestyksenvalvojat ovat yhä enemmän esillä julkisilla paikoilla. Samaan aikaan poliisien määrä on laskenut.

”Ramboilu” antaa väärän kuvan alasta

Turvallisuusalan ammattiliitossa villiä somemarkkinointia on seurattu viime aikoina. Puheenjohtaja Arttu Korhosen mukaan tapauksia on ollut jonkin verran ja useimmiten pienissä yrityksissä.

– Tuollaiset videot antavat täysin väärän kuvan vartijan työstä. Tehtävänä on ennaltaehkäistä ongelmatilanteita, toimia asiakaspalvelijana ja edesauttaa asiakaskohteiden toiminnan sujuvuutta, ei toimia kommandona, hän sanoo.

Korhosen mukaan nykypäivänä vain prosentin murto-osassa alan tehtävistä tarvitaan ampuma-aseita. Voiko videoissa siis olla riskinä, että vartijan ja asetta vakiovarusteena kantavan poliisin toimenkuvat sekoittuvat keskenään?

Korhosen mukaan riski on olemassa, mutta isompi ongelma on, että alalle hakeudutaan videoiden myötä väärin odotuksin. Seurauksena on pettymyksiä ja suuri vaihtuvuus alalla.

–Tämä ei ole kenenkään etu. Työntekijä kokee tulleensa huijatuksi, työnantaja joutuu jatkuvasti rekrytoimaan uusia ihmisiä ja asiakaskohteet saavat liian kontrolliorientoituneita vartijoita toimitiloihinsa, hän sanoo.

Kuvakaappaus Youtubesta
Yrityksen videoilla kuvataan myös näytöksenomaisesti koiralla suoritettuja kiinniottoja. Koirien käyttö on kuitenkin vähentynyt alalla selvästi 90-luvulta lähtien.Youtube

Korhonen painottaa, että "vartijan työ ei ole ramboilua”, vaan rautaista asiakaspalvelua ja jämäkkyyttä.

– Turvallisuusalalla on tällä hetkellä pulaa työntekijöistä ainakin suurissa kaupungeissa, ja yritykset tarvitsevat töihin täyspäisiä miehiä ja naisia, hän tiivistää.

Koko maassa vartijakorttien määrä on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2010 vartijoita oli Poliisihallituksen mukaan runsas 14 000, kun tämän vuoden lokakuussa heitä on jo lähes 17 000.

Kasvusta kertoo myös alan liikevaihto: Viime vuonna se oli 875 miljoonaa, kun se oli muutama vuosi sitten vielä 300 miljoonaa euroa, selviää Tilastokeskuksen luvuista. Se on jo enemmän kuin poliisin vuosittaiset määrärahat.

Vartija saa kantaa asetta vain kolmessa poikkeustapauksessa

Yksityisen turvallisuusalan yritysten verkossa tapahtuneeseen mainontaan on jouduttu puuttumaan jo aiemmin, kertoo poliisiylitarkastaja Marko Rahikainen Poliisihallituksesta.

– Vihjeet ja tieto asiattomasta mainonnasta johtavat yleensä siihen, että joko Poliisihallitus tai poliisilaitos on yhteydessä yritykseen ja mainonnan sisältö korjataan mainostajan toimesta, hän sanoo.

Ylikonstaapeli Jani Niemi puolestaan vastaa yksityisen turva-alan kouluttajakoulutuksista Poliisiammattikorkeakoulussa. Hänen mukaansa asekuvilla ja -videoilla markkinoinnissa pitää olla tarkkana.

– Se voi luoda tavalliselle kansalaiselle virheellisen kuvan, että ampuma-ase on jatkuvasti mukana ja kuuluu tähän ammattiin vahvasti. Se ei ole kuitenkaan totta, hän sanoo.

Julkisella paikalla liikkuvalla tavallisella vartijalla ei ole asetta vyöllä. Ampuma-aseen kantaminen on lain mukaan sallittua vain kolmessa poikkeustapauksessa.

Laki sallii aseiden kantamisen vain henkivartija- ja arvokuljetustehtävissä sekä yleisen edun kannalta merkittävissä kohteissa, kuten ydinvoimaloissa. Käytännössä näissäkin tehtävissä aseita kannetaan harvoin.

Lisäksi konetuliaseet eivät kuulu vartijoiden käyttöön, sillä ampuma-aseista sallittuja ovat vain pistoolit ja revolverit sekä niiden pienoisversiot.

Jos vartija tarvitsee asetta, on hänen lisäksi osoitettavan kokeella vuosittain, että hänellä on riittävä ampuma-aseen käsittely- ja ampumistaito.

– Se ei ole mitenkään automaattista, että vartijalla on ase jatkuvasti kannossa, vaan se on hyvin tarkasti rajattu, Niemi sanoo.

Ase
Kuvakaappaus yrityksen Instagram-tililtä. Kuvassa on muutossarjalla varustettu pistooli.Instagram

Paljon yleisemmin vartijat kantavat voimankäyttövälineenä kaasusumutinta, teleskooppipamppua ja käsirautoja. Myös niiden kanto edellyttää koulutusta.

Yritys: "Tarkoitus ei ole luoda kuvaa, että vartijan työ on aina aseistettua".

Jutussa esiintyvän videon on julkaissut Etelä-Pohjanmaalta lähtöisin oleva Safetor oy. Yritys on kasvanut vauhdikkaasti viime vuosina, ja se on yli kaksinkertaistanut liikevaihtonsa 1,7 miljoonaan euroon viime vuosina.

Yrityksellä on toimintaa tällä hetkellä myös pääkaupunkiseudulla sekä Itä- ja Keski-Suomessa.

Yritys oli julkisuudessa viime kesänä, kun sen järjestyksenvalvoja suihkutti pippurisumutetta jalkapallo-ottelun yleisöön.

Yrityksen sometileillä on runsaasti kuvia muun muassa konetuliaseista, mutta yrityksen nettisivujen perusteella ne liittyvät yrityksen tarjoamiin ampuma-asekoulutuksiin.

Lisäksi yritys tarjoaa palveluita aina koirayksiköistä kansainvälisiin erikoisturvallisuuspalveluihin, joiden nimi on “Spec Ops”. Kyseessä on lyhenne sanoista Special Operations, jolla viitataan yleensä armeijan erikoisjoukkoihin. Spec Ops on myös räiskintäpelisarjan nimi. Joukkoa markkinoidaan rohkeasti taisteluliivien ja rynnäkkökiväärien varustautuneilla miehillä.

Mainoskuva
Kansainvälisiä "Spec-Ops" -palveluita markkinoidaan rynnäkkökiväärein ja taisteluliivein. Kuvakaappaus yrityksen sivuilta.Safetor oy

Safetorin toimitusjohtaja Tuomo Kamppinen kertoo, että osa markkinointimateriaalista liittyy yrityksen rinnakkaisbrändin tarjoamiin ampuma-asekoulutuksiin sekä turvallisuusalan harjoituskenttään.

– Ne ovat merkitty Instagramissa omalla hashtagilla. Youtubessa en muista onko näin. Koulutusten mainonta on meillä isossa osassa, hän kertoo.

Myös Safetor tarjoaa vartijoiden ampuma-ase koulutusta. Kamppinen lisää, että aseet ovat myös osa vartijan toimenkuvaa.

– Ehkä pieni, mutta kyllä se silti on. Meillä on valmius myös esimerkiksi arvokuljetusten suojaamiseen, hän sanoo

Spec ops -palvelun taustalla taas on yrityksen yhteistyökumppanit, jotka tarjoavat korkean riskin suojausta ulkomailla. Kamppisen mukaan raskaammat aseet eivät kuulu Suomeen.

Voiko yrityksen markkinointimateriaalista syntyä väärä mielikuva?

Kamppinen sanoo, että materiaalia saattaa olla syytä tarkastella, jos näin on.

– Erityisesti vanhemman materiaalin suhteen. Tarkoitus ei ole luoda kuvaa, että vartijan työ on aina aseistettua, hän sanoo.

Turva-ala on muuttunut paljon – vartija on yhä tutumpi näky julkisilla paikoilla

Yksityisellä turvallisuusalalla työskentelee vartijoiden lisäksi muun muassa järjestyksenvalvojia ja laiteasennuksia tekeviä turvasuojaajia.

Ala on muuttunut paljon 90-luvulta lähtien, kertoo yksityistä turvallisuusalaa tutkiva oikeustieteen tutkijatohtori, dosentti Jyri Paasonen Itä-Suomen yliopistosta. Hän on myös itse työskennellyt vartijana ja järjestyksenvalvojana.

Paasosen mukaan vartiointityö oli aiemmin pitkälti piirivartiointia eli teollisuusalueiden kiertämistä yöaikaan. Aseita ja koiria oli enemmän mukana kuin nykypäivänä.

– Ennen vanhaan se oli enemmänkin isä, poika ja susikoira -tyyppistä toimintaa. Tänä päivänä vartijat ovat entistä enemmän näkyvillä julkisilla paikoilla, kuten kauppakeskuksissa ja liikenneasemilla. Muutos on ollut iso, hän sanoo.

Avarn securityn pääluottamusmies Toni Lindgren Mikkelin keskussairaalan käytävällä.
Avarn Securityn pääluottamusmies Toni Lindgren on työskennellyt alalla lähes 20 vuotta. "Aloittaessani ei ollut kuin perinteistä piiri- ja myymälävartiointia, joissa työskennellään usein yksin ja yöaikaan. Asiakaspalvelutaitoja kysytään nyt enemmän".Esa Huuhko / Yle

Paasonen haluaa kuitenkin korostaa, että yksityiset turva-alan yritykset ovat myös poliisin yhteistyökumppaneita. Maakunnissa poliisin saapuminen paikalle voi kestää yli tunnin.

– Siksi on hyvä, että paikallinen vartioimisliike saadaan nopeasti paikalle, hän kertoo.

Poliisiammattikorkean Niemi on samaa mieltä. Hän kertoo, että poliisi valvoo yksityisen turvallisuusalan toimijoita, mutta vartijat nähdään poliisissa myös yhteistyökumppanina.

– Ei poliisinkaan resurssit riitä aivan joka paikkaan, hän sanoo.

Juttua korjattu 18.10.2019 kello 6.30. Kuvatekstistä poistettu viittaus konetuliaseeseen. Kuvassa on muutossarjalla varustettu pistooli.

Lue myös:

Turvayritykset eivät lämpene vartijoiden aseistamiselle

Suomen Cupin finaalin jälkitapahtumista on jätetty rikosilmoituksia

Ydinvoimaloita suojataan järein asein