Eurooppa-kirje: Toimittajan tyhjä olo – Entä jos Britannian ero toteutuu?

Saat Euroopan unionin sisäpiirijutut kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Euroopan unioni
Petri Raivio
Eurooppa-kirjeen tekijänä tänään EU-erikoistoimittaja Petri Raivio.Petri Raivio, kuvankäsittely: Eetu Pietarinen / Yle

BrysselEU:ta seuraavan toimittajan elämässä sattuu toisinaan hetkiä, jolloin tuntuu, että olen elänyt tämän kohdan ennenkin. Näin etenkin Britannian eron eli brexitin suhteen, jonka viime käänteitä matkustin osaltani uutisoimaan Brysseliin loppuviikosta.

Käsillä oli hyvän draaman ainekset: aamuyöhön venyviä neuvotteluita, toistamiseen lykättyjä takarajoja ja arvaamaton pääministeri. Keskiviikkoiltana brittitoimittajien lauma päivysti komission edustalla, josko Michel Barnier olisi tullut pääovesta ulos ja ohimennessään sanonut jotain.

Tämä juttu on Eurooppa-uutiskirjeestä. Voit tilata kirjeen tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

Viime syksynä seurasimme herkeämättä, syntyykö pääministeri Theresa Mayn hallituksen ja EU:n välille sopu eron ehdoista. Lopulta sopimuksesta kerrottiin eräänä alkuiltana. EU:n neuvottelija Barnier piti tiedotustilaisuuden, jossa hän esitteli sopimusta ja kiitti neuvottelutiimiä.

Pohjois-Irlannin unionistipuolue DUP ilmoitti vastustavansa sopimusta. EU-maiden huippukokous antoi odotetusti hyväksyntänsä. (siirryt toiseen palveluun)

Toimittajien ensi reaktio oli epäilevä sen suhteen, saako pääministeri May sopimuksen läpi parlamentin alahuoneesta. Ei saanut kolmannellakaan yrittämällä, ja May joutui eroamaan (siirryt toiseen palveluun).

Pikakelauksella vajaa vuosi eteenpäin, ja taas sama kuvio: Iltapäivällä ilmoitetaan että sopu on syntynyt, Barnier pitää lehdistötilaisuuden jossa hän esittelee sopimusta ja kiittelee sitkeitä neuvottelijoita.

Pohjois-Irlannin unionistipuolue DUP (siirryt toiseen palveluun) vastustaa. EU-maat hyväksyvät (siirryt toiseen palveluun).

Toimittajat epäilevät, saako pääministeri Boris Johnson sopimuksen läpi parlamentin alahuoneesta. Tulos nähdään huomenna lauantaina.

Molempien sopimusten yhteydessä käyn lehdistötilaisuudessa, jossa Britannian pääministeri välttää vastaamasta toimittajien kysymyksiin ja toistelee mantraa sopimuksensa erinomaisuudesta.

Johnson sentään myöntää, että kaikki ei ole prosessissa mennyt ihan nappiin.

– Tämä ei ole aina ollut helppo kokemus Britannialle, pääministeri sanoo.

Lausunnon kanssa on helppo olla samaa mieltä. Mutta entä jos brexit-operetti (siirryt toiseen palveluun) poikkeaakin totutusta juonesta ja sopimus menee tällä kertaa painovoimaa uhmaten läpi parlamentin alahuoneen äänestyksessä?

Jäljellä olisi enää Euroopan parlamentin muodollinen hyväksyntä, jota voi pitää liki varmana. Sen jälkeen Britannia eroaisi EU:sta ensimmäisenä jäsenmaana ikinä, vajaan kahden viikon kuluttua.

Sopimuksen tuoma siirtymäkausi tarkoittaisi, että erolla olisi ensi vaiheessa hyvin vähän näkyviä seurauksia. Britannia toki irtautuisi EU:n päätöksenteosta: Europarlamentaarikot poistuisivat kanaalin taakse, brittiministereitä ei enää nähtäisi ministerineuvoston kokouksissa.

Brexit-keskustelu siirtyisi uudelle vaihteelle: Britannia ja EU aloittaisivat välittömästi keskustelut vapaakauppasopimuksesta. Näihin menisi useita vuosia.

Minä ja muut Eurooppaa seuraavat toimittajat voisimme käyttää osan Britannian erolta vapautuvasta huomiosta muiden EU-asioiden seuraamiseen.

Brysselissä järjestettäisiin huippukokouksia, joissa ei puhuttaisi brexitistä. Brittien vuosikymmenet jatkunut EU-skeptisyys (siirryt toiseen palveluun) ei olisi enää unionin ongelma.

Jargonin romukoppaan joutaisi kokonainen käsitteistö: backstop, jatkoaika, Stormontin lukko, artikla 50 -coreper.

Toistuva déja vu -tunne korvautuisi ontolla ololla. Joko ne lähti?

#SOMESSA: EU:n tyhjät lupaukset Pohjois-Makedonialle

Twitter
Twitter

EU:n laajentumiskomissaari Johannes Hahn twiittasi viikolla, että Pohjois-Makedonia täyttää kaikki kriteerit EU-jäsenyysneuvotteluiden aloittamiseen. Maa on esimerkiksi muuttanut nimensä päästäkseen yli Kreikan sitkeästä vastustuksesta.

Pohjois-Makedonian ja Albanian neuvotteluiden avaaminen nostettiin EU-johtajien pöydälle sen jälkeen kun ministerit eivät päässeet sopuun asiasta tiistaina. Ranska on tiettävästi ainoa jäsenmaa, joka vastustaa Pohjois-Makedonian jäsenyysneuvottelujen aloittamista, vaikka maa on täyttänyt käytännössä kaikki EU:n edellyttämät ehdot.

Ranskan mielestä koko laajentumismenettely pitäisi uudistaa ennen kuin uusia jäseniä voidaan ottaa mukaan. Laajentumiskeskustelua käytiin huippukokouksen ensimmäisenä päivänä aamuyöhön asti, mutta tulosta ei syntynyt ja keskustelu jatkuu aamulla.

#FAKTA: Kreikka karisti yhden velkakriisin riippakivistä

Kreikan 10-vuotisen velkakirjan korko on laskenut alle kolmannekseen vuoden kuluessa.

Lainamarkkinoilla nähtiin viime viikolla uusi tilanne: Entinen kriisitalous Kreikka onnistui myymään velkakirjoja ensi kertaa negatiivisella korolla, eli sijoittajat käytännössä maksavat Kreikalle siitä että saavat lainata sille rahojaan.

Myös kuvassa näkyvä Kreikan kymmenen vuoden lainan korko on tippunut vuodessa liki viidestä prosentista hieman yli prosenttiin.

Kyseessä on dramaattinen käänne maalle, joka oli vielä neljä vuotta sitten vähällä pudota kokonaan rahaliiton ulkopuolelle, ja joka on saanut talouskriisinsä taltuttamiseen yli 200 miljardia euroa ulkomaista hätälainaa.

ÄLÄ MISSAA NÄITÄ: Punta kuumemittarina, Katalonia ja Turkin ja EU:n kiperä rinnakkaiselo

Kahdenkymmenen punnan seteli
AOP

Punnan kurssi putosi puoli prosenttia eilen torstaiaamuna, kun Pohjois-Irlannin unionistipuolue DUP ilmoitti ettei se aio tukea Britannian uutta erosopimusta EU:sta. Kun sopimus muutamaa tuntia myöhemmin hyväksyttiin, punnan kurssi pomppasi prosentin ylöspäin.

Kurssi on elänyt vuoristorataa viime ajat, kun Britannian sopimuksettoman eron todennäköisyys on vuoroin kasvanut ja vuoroin pienentynyt. Punta onkin ollut luotettava kuumemittari Britannian EU-erohankkeen eri vaiheissa, kirjoittaa ja kertoo taloustoimittaja Anna Karismo (siirryt toiseen palveluun).

Brysselin koneessa puhutaan Turkista ja sen toimien vaikutuksista (siirryt toiseen palveluun) Turkin ja EU:n kanssakäymiseen.

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Toni Alarannan mielestä ei kannata tuudittautua siihen, että tämä on joku yksittäinen kriisi ja sen jälkeen me palaamme johonkin normaaliin tilaan, vaan tämä on se normaali tila nyt Turkin kanssa. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.

Tällä viikolla Espanjassa on jaettu kovia tuomioita Katalonian itsenäisyyshankkeen johtajille. Pitkän poliittisen väännön jälkeen Katalonia järjesti syksyllä 2017 Espanjan keskusvallan tuomitseman kansanäänestyksen ja julistautui sen perusteella itsenäiseksi.

Espanjan keskusvalta tukahdutti itsenäisyyden alkuunsa ja vangitsi useita nyt pitkiin vankeusrangaistuksiin tuomittuja katalaanijohtajia. Ulkolinjan Pertti Pesonen seurasi Katalonian kuohuvaa syksyä (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2017.

ENSI VIIKOLLA: Euroopan parlamentti koolla

Euroopan parlamentti kokoontuu täysistuntoonsa Strasbourgiin. Kuluneen viikon brexit-kuvioiden alle hautautui muutaman päivän takainen tieto siitä, että uusi Euroopan komissio ei voi aloittaa marraskuun alussa kuten oli suunniteltu.

Tämä johtuu siitä, että peräti kolme komissaariehdokasta reputtivat parlamentin valiokuntien kuulemiset. Uudet ehdokkaat pitää nimetä ja heitä pitää kuulla parlamentissa, mikä lykkää uuden komission aloituspäivää ainakin kuukaudella.

EU-lähteet puhuvat jopa vuoden vaihteesta uutena aloituspäviänä

Tämä juttu on Eurooppa-uutiskirjeestä. Voit tilata kirjeen tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)