KRP epäilee: Rikosliiga hankki suomalaisia henkilötunnuksia ja pankkitilejä kuin liukuhihnalta kansainvälisessä petossarjassa

Petossarjaan liittyy tietomurto, jonka kohteena oli useita suomalaisia yhdistyksiä ja yrityksiä.

poliisitutkinta
Keskusrikospoliisin tunnus KRP-talolla Vantaalla.
Keskusrikospoliisin tunnus KRP-talolla Vantaalla. Emmi Korhonen / Lehtikuva

Keskusrikospoliisi on tutkinut laajaa kansainvälistä rikossarjaa, jossa suomalaisia pankkeja ja maistraattia on käytetty petosten tehtailuun.

Poliisi epäilee rikollisten järjestäneen maahan EU-kansalaisia, jotka ovat hankkineet Suomesta henkilötunnuksen ja avanneet pankkitilin. Tilit ja tiedot on tämän jälkeen luovutettu päätekijöille, jotka ovat hankkineet niiden avulla lainoja ja luottokortteja sekä perustaneet valeyrityksiä.

Asianomistajana on useita Suomessa toimivia rahoitusyhtiöitä sekä yksi kansainvälinen luottokorttiyhtiö. Lainoja ja luottokortteja on myönnetty yli 40 henkilölle ja usealle petollisesti perustetulle suomalaiselle yhtiölle.

KRP:n mukaan asianomistajille aiheutuneet vahingot ovat olleet tutkittavassa kokonaisuudessa yhteensä noin 725 000 euroa.

Pääepäiltyjä on useita, heistä osa on asunut Suomessa. Kaikkiaan rikossarjaan on osallistunut kymmeniä ihmisiä.

Poliisi on takavarikoinut esitutkinnan aikana lukuisia luotto- ja pankkikortteja, pankkiasiakirjoja sekä suuret määrät tietoteknisiä laitteita, joita on käytetty epäiltyihin rikoksiin. Käteisvaroja takavarikoitiin lähes 20 000 euroa.

Esitutkinnassa on selvinnyt, että epäillyllä rikollisella toiminnalla saatuja varoja on pääasiassa nostettu käteisenä automaateilta ja niillä on tehty verkkokauppaostoksia. Lisäksi ulkomaille on tehty tilisiirtoja.

Myös suomalaisten yhdistysten ja yritysten tietoja hakkeroitiin

Esitutkinnassa on myös havaittu jälkiä tietomurroista, joiden kohteina ovat olleet eri suomalaisten yhteisöjen verkkosivut. Epäillyt ovat joissain tapauksissa onnistuneet lataamaan verkkosivustoilta materiaalia, joka ei muuten ole julkisesti saatavilla. Tällaisia aineistoa ovat muun muassa jäsentiedot.

– Tietomurron kohteena on ollut alle kymmenen pienehköä kansallisen tason yhdistystä ja yritystä. Ne ovat tietoisia asiasta, mutta en osaa suoraan sanoa, ovatko ne kertoneet jäsenilleen ja työntekijöilleen, tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Mikko Laaksonen sanoo.

Keskusrikospoliisi on tehnyt asiassa runsaasti kansainvälistä yhteistyötä eri maiden viranomaisten kanssa. Rikosnimikkeinä ovatmuun muassa törkeät petokset ja törkeät tietomurrot.

Esitutkinnan aikana on kirjattu 30 rikosilmoitusta nimikkeillä törkeä petos, rekisterimerkintärikos, törkeä tietomurto, veropetos ja väärennys.

Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet loppuvuoden 2016 ja kesän 2017 välisenä aikana. Tapaus etenee syyttäjälle Suomessa syksyn kuluessa.

Poliisin mukaan vastaavaa toimintamallia on pyritty juurruttamaan Suomeen. Tärkeintä on yhteistyö eri organisaatioiden välillä petollisen toiminnan torjumiseksi, paljastamiseksi ja toimijoiden tunnistamiseksi.