Satavuotiasta patoa korjataan Forssassa – kunnostuksen ajaksi joen uomaa siirretään

Kuhalankosken padossa on jauhettu sähköä yli 100 vuotta. Padon alkuperäisiä piirustuksia on etsitty korjaustöiden avuksi.

Forssa
Kuhalankosken patotyömaa Forssassa
Eeva Hannula/Yle

Kuhalankosken padolla on käynnistetty padon korjaustöitä. Sukeltajat tutkivat Loimijoen pohjaa päivien ajan Forssan Kuhalankosken padon luona.

Kaivinkone kaivaa joen pohjaa sukeltajien ohjeiden mukaan. Oletus on, että pohjassa ei ole muuta irtonaista kuin kiviä, liejua ja kenties polkupyörän raatoja.

Kuhalankosken padon korjaustöistä vastaavan MPV-infrarakenne Oy:n työpäällikkö Mikko Hartikka sanoo, että sukeltajat toimivat ikään kuin jokipohjaa kaivavan kaivinkoneen silminä.

Ensi viikolla Loimijoen koskelle rakennetaan kunnostustöiden ajaksi väliaikainen pato ja jokivettä juoksutetaan pitkin väliaikaista uomaa.

Urakoitsija korjaa patorakennelmat ja joen mustuneet kivimuurit. Urakkasumma on runsaat 700 000 euroa.

Sukeltaja nousee vedestä
Eeva Hannula/Yle

Pato mahdollisti teollisuusyhdyskunnan synnyn

Padon vanhimmat osat on suunniteltu ja rakennettu 1880-luvulla.

Pato ja sen viereen rakennettu voimalaitos olivat välttämättömiä Forssan kutomoteollisuudelle. Forssalaiset tarinat kertovat, miten tukholmalainen värjärinkisälli, Forssan perustaja Axel Wilhelm Wahren piipahti Forssaan juuri Kuhalankosken partaalle, ja sai siinä idean perustaa tekstiilitehtaan. Kehittyi tekstiiliteollisuusyhdyskunta, jonne vuosikymmenten varrella työn perässä muutti ihmisiä yhä enemmän. Syntyi Forssa.

Loimijoki on virrannut Kuhalankoskesta niin pitkään, että virta on syönyt joen kivipenkereitä ja padon rakennelmia. Lähes kiinni joen partaassa on joukko vanhoja punatiilisiä tehdasrakennuksia, ja forssalaiset pelkäävät, että virta vioittaa rakennuksia.

Miehiä Kuhalankosken patotyömaalla
Antti Heinilä, Eero Seppälä, Mikko Hartikka ja Tauri Piile ovat tyytyväisiä töiden käynnistymisestäEeva Hannula/Yle

Historia haastaa nykypäivän korjaajia

Työpäällikkö Mikko Hartikka sanoo, että juuri padon historia tuo töihin haastetta. Historiaa on ollut vaikeaa selvittää.

Forssan maanrakennusmestari Eero Seppänen kävi jopa tutkimusmatkalla Mikkelissä Elinkeinoelämän keskusarkistossa, minne on säilötty iso osa Forssan teollisuusyhdyskunnan vanhoja arkistoja, muun muassa rakennusten piirustuksia ja suunnitelmia. Onnettomuudeksi juuri Kuhalankosken padon piirustukset olivat kadonneet.

Forssan tekninen johtaja Antti Heinilä puolestaan ihmettelee sitä, miten ennen talouden järjestelmät ovat olleet täysin erilaisia.

Panostukset ennen teollisen toiminnan käynnistämistä olivat aivan toisenlaiset kuin tänä päivänä.

– Kun teollista toimintaa ryhdyttiin laajemmassa mittakaavassa harjoittamaan, energia ei tullut töpselistä vaan piti järjestää pato, voimalaitos, voimansiirto saleihin ja rakentaa tehdasrakennukset. Tänä päivänä voidaan sanoa, että ne on tehty hyvin, kun ne vielä yli sata vuotta rakentamisen jälkeenkin ovat siinä kunnossa, että niitä pystytään edelleen entistämään.