Maisemasta tuli bongauskohde joka täytyy saada Instagramiin – "Meillä kaikilla on oma kotimaisemamme mikä kulkee mukana läpi elämän"

Hämäläismaisemat kuten Aulanko ja Hakoisten linnavuorelta aukeava maisema ovat suosittuja sosiaalisen median postausten aiheita. Kansainvälistä maisemapäivää vietetään sunnuntaina.

Aulanko, Hämeenlinna
Ilmakuva Hakoisten linnavuorelta avautuvasta maisemasta
Hakoisten linnavuorelta aukeaa maisema kohti Kernaalanjärveä.Ville Välimäki / Yle

Maisema on nykyään elämys. Ihmiset matkustavat bongaamaan maisemaa, ottavat valokuvia, joita jakavat sosiaalisessa mediassa. Maisema voi myös olla myös tuote, jolla on rahallista arvoa.

Sunnuntaina vietettävän kansainvälisen maisemapäivä (siirryt toiseen palveluun)n teemana on tänä vuonna arkimaisema ja vesi. Päivään liittyen järjestetään muun muassa maisemakävelyitä sekä valokuvauskilpailu, jossa ihmisiä kannustetaan ottamaan kuvia omasta arkimaisemasta.

Kuva Aulangon näkötornilta alas Alunganjärvelle ja Lusikkaniemeen.
Aulangon näköalatasateelta Alulangonjärvelle ja Lusikkaniemeen avautuva maisema on yksi kaupungin kuvatuimipia näkymiä.Kati Turtola / Yle

Arkista maisemaa kannattaa katsoa uudesta vinkkelistä

Maatalousalan neuvonta- ja kehittämisorganisaatio Pro Agriassa (siirryt toiseen palveluun) työskentelevä maisema-asiantuntija Katriina Koski rohkaisee katsomaan omaa lähiympäristöä toisin silmin.

– Arkimaisema on työmaisemaa ja vapaa-ajan maisemaa ja se on koko ajan muutoksessa. Me tällä hetkellä päätämme sen, mikä on tulevien sukupolviemme maisema, muistuttaa Koski.

Kaksi naista Auli Hirvonen ja Katriina Koski, maisema-asiantuntijoita
Maisema-asiantuntija Auli Hirvonen ja Katriina Koski arvostavat myös menneisyyden maisemaa Hakoisten linnavuorella.Ville Välimäki / Yle

"Tämä maisema on ollut vuosisatoja yhtä lumoava"

Suomessa on 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (siirryt toiseen palveluun). Janakkalassa Hakoisten linnavuorelta avautuvat maisemat ovat yksi niistä.

Niinikään Pro Agriassa työskentelevä maisema-asiantuntija Auli Hirvonen kertoo kiipeävänsä usein työmatkansa varrelle osuvalle linnavuorelle ihailemaan näkymää.

Näkymä Hakoisten linnavuorelta.
– Maisema muovaa meidän identiteettiämme, sanoo Auli Hirvonen.Kati Turtola / Yle

Silmien eteen leviävät hämäläiset pellot ja järvi. Horisontissa kumpuilevat harjut.

– Tämä on ollut vuosisatoja yhtä lumoava. Minulle tämä on arvokas, koska tämä on tälläistä menneisyyden maisemaa, sanoo maisema-asiantuntija Auli Hirvonen.

Hirvonen painottaa, että maiseman huomaaminen on tärkeää myös tulevaisuuden kannalta.

– Jos emme ymmärrä maiseman syntyä ja merkitystä niin meidän on vaikea hoitaa ja vaaliakaan sitä, pohtii Hirvonen.

Kaksi harmaata keloa Hakoisten linnavuorella Janakkalassa.
– Hakoisten linnavuoren kelot ovat eteläisen Suomen kuvatuimmat, nauraa Katriina Koskinen.Kati Turtola / Yle

Maisema on tärkeä identiteetille

Miksi sitten kiipeämme näkötorniin ottamaan taas kerran valokuvaa siitä samasta paikasta? Tai napsimme toistuvasti kuvia työmatkan varrelta tutusta puistosta?

– Meillä kaikilla on oma kotimaisemamme, mikä kulkee mukanamme läpi elämän ja siihen liitty sellainen turvallisuuden tunne, miettii Hirvonen.

Ympäristö muuttuu maisemaksi, kun sillä on ihmiselle merkitystä, selittää professori Anna Sivula Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmasta.

– Ihmiset ja yhteisöt kokevat, että he saavat maiseman edellisiltä sukupolvilta ja se pitää säilyttää jotenkin, jatkaa Sivula.

Sivula sanoo, että maiseman arvo kulttuuriperintönä on viime aikoina alkanut tulla korostetuksi.

– Maisemasta ja sen suojelusta on tullut tärkeää. Ihmiset kokevat, että heillä on oikeus maisemaan, kertoo Sivula.

Kaupunkimaisemaankin liittyy luonto

Professori Sivulan mukaan maisema on merkittävä tekijä ihmisen identiteetille, riippumatta siitä minkä kaltainen maisema on tai sijaitseeko se kaupungissa vai maaseudulla. Sivulan mukaan yhä useampi nuori kokeekin omaksi maisemakseen kaupunkimaisen maiseman.

– Maisemaa ei enää mielletä ainoastaan Suomi-filmin maisemaksi, missä on heinäseipäitä pellolla vaan kaupunkimaisema kuuluu aivan olennaisena tämän käsitteen alle, sanoo Sivula.

Kaupunkimaisemassakin tärkeänä kiinnitetään Sivulan mukaan erityisesti huomiota siihen, miten luonto tulee osaksi kaupunkia.

Hämeen keskiaikainen linna kuvastuu Vanajaveteen.
Hämeen keskiaikainen linna kuvastuu Vanajaveteen Hämeenlinnan kaupungin ydinkeskustassa. Kati Turtola / Yle

Maisemasta on myös myyntituotteeksi

Maisema ja kulttuuriperintö voivat muodostua merkittäviksi vetovoimatekijöiksi matkailussa. Parhaillaan Pro Agrialla on menossa Kylään maisemaan- hanke (siirryt toiseen palveluun), jossa halutaan paitsi lisätä asukkaiden kiinnostusta ja arvostusta omaa ympäristöään kohtaan, myös kannustaa ympäristön hyödyntämiseen elinkeinona.

– Teemme maiseman tuotteistusta, yritämme saada yrittäjät löytämään nämä maisemat ja tarjoamaan tuotteita niistä. Maisemasta on moneksi, sanoo Hirvonen.

Hämäläismaisemat kuten Hämeen keskiaikainen linna, Aulanko ja Hakoisten linnavuorelta aukeava maisema ovat suosittuja valokuvien ja sosiaalisen median postausten aiheita. Maisemat ovat ikonisia ja paitsi että ne ovat luonnonkauniita paikkoja, niillä on myös kulttuurinen merkitys.

– Paikallisuus nousee koko ajan matkailun trendinä. Nyt omasta lähiympäristöstä haetaan merkityksellisiä paikkoja ja elämyksiä, sanoo Pro Agrian maisema-asiantuntija Katriina Koski.