Syyrian ja Turkin rajalla syntynyt suomalaiskurdi: "Ihmiset joutuvat keskittymään, tuleeko seuraavaa päivää ollenkaan"

Vuoden 2016 pakolaismieheksi valittu Ali Giray kantaa suurta huolta synnyinseudustaan.

Turkin hyökkäys
Ali Giray.
Ali Giray on vuoden 2016 pakolaismies. Hän tuntee niin suomalaisen kuin kurdienkin jääräpäisyyden.Ali Girayn kuva-albumi.

Sotatila Syyrian ja Turkin välillä harmittaa ja huolestuttaa suomalaiskurdia. Vuoden 2016 pakolaismieheksi valittu Ali Giray seuraa tilannetta tarkoin.

Turkki lupasi torstaina aloittavansa tulitauon, mutta se on jo repeillyt.

Giray on kotoisin Syyrian ja Turkin rajalta. Girayn synnyinseuduilla Turkin hyökkäyksen aikana elämä on ollut jokseenkin normaalia, hän kertoo. Huoli on silti suuri.

– Harmittaa todella, kun lapset ja nuoret eivät voi käydä koulua ja opiskella sotatoimien takia. Talvi tekee tuloaan, mutta siihen on totuttu.

YK:n mukaan sadattuhannet kurdit joutuvat pakenemaan sotatoimia. He elävät sukulaistensa, tuttaviensa ja muun tilapäismajoituksen turvin kauempana Syyrian sisämaassa.

– Ihmiset joutuvat elämään päivä kerrallaan ja keskittymään, tuleeko seuraavaa päivää ollenkaan, sen sijaan että olisivat kehittäneet elämäänsä muuten. Kehittymissuunta on vain se, että pääsee seuraavaan päivään, Giray sanoo.

Sotilasasiantuntija: kurdit eivät jätä seutujaan

Kurdeja asuu Turkissa, Syyriassa, Iranissa, Irakissa sekä osin vielä Armeniassa 30–40 miljoonaa. Syyriassa kurdien autonomisella alueella ei ole viime vuosina ollut ongelmia. Kurdit ovat olleet keskeisesti mukana Isisin pysäyttämisessä ennen Turkin rajaa.

Turkin ja Syyrian oloihin perehtynyt sotilasasiantuntija ja väitöskirjatutkija Juha Wihersaari uskoo, että kurdit pysyvät omilla autonomia-alueillaan. He eivät halua jättää seutujaan.

– Sotilaallisesti kurdit ovat hyvin koulutettuja ja karaistuneita muun muassa Isisin vastaisessa sodassa.

Wihersaaren mukaan Turkilla on ilmaherruus, mutta jos lentokieltoalue on taistelukenttien päällä, Turkki ei pääse tukemaan maajoukkojaan. Maavoimissa voimasuhteet ovat tasaisemmat.

Riihimäki otti kurdin hyvin vastaan

Suomeen kurdeja on tullut 1990-luvun alusta lähtien muun muassa kiintiöpakolaisina. Vuoden 2016 pakolaismieheksi valittuAli Giray tuli Suomeen 10-vuotiaana perheensä mukana. Perhe asui ensin Salossa, sitten Mikkelissä ja lopulta Riihimäellä.

Mikkelissä 1990-luvun puolivälissä kurdit joutuivat kuitenkin rasismin kohteeksi. Nuorena koululaisena Ali Giray kärsi tästä kovasti, ja perhe päätti muuttaa Mikkelistä Riihimäelle.

– Muutimme ja asuimme Peltosaaressa Riihimäellä. Peltosaarta pidettiin julkisuudessa 1990-luvulla yhtenä vaarallisimmista kaupunginosista Suomessa, mutta jostain syystä me emme kokeneet asiaa lainkaan niin. Riihimäellä meidät otettiin hyvin vastaan, aivan tavallisina kansalaisina. Me lapset viihdyimme siellä hyvin, kertoo Ali Giray.

Giray on Suomen kansalainen, mutta käy usein lomallaan kotiseudullaan lähes vuosittain. Giray toimii nyt itse yrittäjänä ja kouluttaa maahanmuuttajia yrittäjiksi Joensuussa.

Suomalaisten ja kurdien tuntemukset ovat periksiantamattomuudessa ja itsenäisyydessä hyvin samanlaisia. Giray kuvaa kurdeja jopa jääräpäisiksi, jotka eivät taivu muiden, etenkään nyt turkkilaisten komentoon.