Analyysi: Suostumus-kansalaisaloite tuskin etenee sellaisenaan eduskunnassa – ongelmana lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta

Suostumuksen puutteeseen perustuva raiskauslakiesitys tarvitsee rinnalleen säännöksen, jolla huomioidaan lapsiin kohdistuvat tapaukset, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Hannu Tikkala.

kansalaisaloitteet
Eduskunnan istuntosali 12.9.2019
Hallituksen esitys seksuaalirikoksista tullee eduskunnan käsiteltäväksi ensi vuoden lopulla. Esitys lähtee näillä näkymin lausuntokierrokselle toukokuussa 2020. Pekka Tynell / YLE

Suostumus 2018 -kansalaisaloite tuli suurella ryminällä eduskuntaan viime kesäkuussa.

Aloite keräsi yli 55 000 allekirjoitusta jo viime vuoden joulukuussa, mutta hankkeen puuhanaiset ja -miehet halusivat siirtää lakialoitteen käsittelemisen tälle hallituskaudelle.

Hankkeen vetäjät perustelivat asiaa muun muassa sillä, ettei edellinen hallituskausi ”ollut itsemääräämisoikeuden ja naisten oikeuksien riemuvoitto” (siirryt toiseen palveluun). Toisaalta aloitteelle haluttiin saada perusteellinen käsittely eduskunnassa, eikä kauden loppuhetkillä sellaista välttämättä olisi ollut tarjolla.

Nyt aloite on saamassa perusteellisen käsittelyn eduskunnassa, vaikka Suostumus2018 tuskin on sellaisenaan etenemässä eduskunnassa.

Mistä on kyse?

Hallitus valmistelee uudistusta

Hallitus on kirjannut ohjelmaansa (siirryt toiseen palveluun) selvät kirjaukset raiskauslain kokonaisuudistuksesta. Ohjelman mukaan kokonaisuudistuksen lähtökohtina ovat koskemattomuus ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että raiskaus määritellään jatkossa suostumuksen puutteen kautta. Samalla hallitus sanoo arvioivansa väkivalta- ja seksuaalirikosten rangaistuksia uudelleen ja korottavansa lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten vähimmäisrangaistuksia.

Hallitus onkin ottanut uudistuksessa ajajan paikan ja se on sinänsä perusteltua. Eduskunnan lakivaliokunnan avoimessa kuulemisessa (siirryt toiseen palveluun) torstaina saatiin kuulla, että lakia pitäisi uudistaa kokonaisuudessaan.

Yksittäiset lisäykset seksuaalirikoksia koskevaan lainsäädäntöön saattavat aiheuttaa vain tulkintaepäselvyyksiä, eivätkä ne helpota ainakaan uhrien asemaa.

– Raiskaussäännös ei uusiudu pelkästään sillä, että säännökseen lisätään sana suostumus. Luku ja pykälä pitää rakentaa kokonaan uudelleen, rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen sanoi valiokunnan kuulemisessa.

Erityinen ongelmakohta suostumuspohjaisessa laissa ovat lapset, jotka eivät ole tarpeeksi kypsiä ilmaistakseen suostumustaan seksiin. Tällöin lastenraiskaukset pitää määritellä toisella tavalla.

– Jos ja kun tämmöinen lainkohta tulee, se täytyy muotoilla siten, että suostumus ei ole tunnusmerkki. Esimerkiksi Englannissa tämä on ratkaistu siten, lapsenraiskaukselle on varattu erillinen oma säännös, Utriainen sanoi.

Utriaisen mukaan asia pitäisi ratkaista myös Suomessa siten, että lastenraiskauksista tulee erillinen säännös. Näyttääkin siltä, ettei suostumusaloite voi edetä sellaisenaan eduskunnassa.

Amnesty: Myytit vaikuttavat tulkintaan

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on tukenut ja ajanut suostumukseen perustuvaa raiskauslainsäädäntöä jo kymmenen vuotta.

Merkittävä syy tähän on se, että suostumuspohjainen laki tavoittaa järjestön mukaan uhrin kokemuksen paremmin kuin nykyinen laki ja se samalla madaltaisi uhrien kynnystä ilmoittaa rikoksista.

– Määritelmä, joka vastaa paremmin uhrin kokemusta seksuaalisesta väkivallasta, auttaa häntä hahmottamaan, että häneen on kohdistunut rikos, Amnestyn asiantuntija Pia Puu Oksanen sanoi valiokunnalle.

Amnesty julkaisi alkuvuodesta tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun), jossa se kävi läpi raiskaustapausten etenemistä rikosprosessissa ja oikeuksien toteutumista Suomessa.

Järjestön mukaan myytit vaikuttavat siihen, miten tutkinnat ja oikeustapaukset etenevät Suomessa. Erityisen haitallisia ovat uhrien toimintaa koskevat oletukset.

– Fysiologinen ja psykologinen tutkimus osoittavat, että väkivallan uhka ja väkivallan aiheuttama trauma vaikuttavat merkittävästi ihmisen ongelmanratkaisukykyyn, päättelyyn, päätöksentekokykyyn ja muistiin. Raiskatun naisen käytös voi näyttäytyä epäloogisena tai outona, mutta kyse voi reaktiosta, jolla uhri pyrkii palauttamaan tilanteen itselleen turvalliseksi jähmettymällä, Pia Puu Oksanen sanoi.

Amnestyn tutkimuksen mukaan tulkintaongelmia nousi esille tapauksissa, joissa korostettiin uhrin velvollisuutta vastustaa sukupuoliyhteyttä.

Kansalaisaloite ei ratkaise näyttöongelmaa

Suostumus-kansalaisaloitteen yhteydessä on puhuttu raiskausten näyttöongelmasta. Oikeusministeriö on aiemmin kritisoinut suostumukseen perustuvaa lainsäädäntöä näyttöongelmien takia, koska tapauksien tutkinnassa on vaikeaa osoittaa, onko suostumusta annettu vai ei.

Oikeusministeriöllä oli julkisessa kuulemisessa torstaina aiempaa myönteisempi käsitys suostumuslaista, vaikka näyttöongelmista ei päästä uuden lain avulla eroon.

– Suostumusta koskeva lainsäädäntö ei varmaakaan ole patenttiratkaisu raiskauksiin liittyviin näyttöongelmiin. Raiskaukset ovat vaikeita rikoksia näyttää toteen, koska kysymys on siitä, mitä on tapahtunut paikoissa, joissa ei ole silminnäkijöitä. En kuitenkaan sano, ettei uudistusta tule tehdä, oikeusministeriön lainsäädäntöjohtaja Ville Hinkkanen totesi.

Hinkkanen sanoi, että joissakin tapauksissa näytön hankkiminen saattaa vaikeutua. Emeritaprofessori Utriainen puolestaan arvioi, ettei uusi lainsäädäntö vaikuttaisi suuresti rikosten näyttöongelmiin.

– Kyse on enemmän periaatteellisesta muutoksesta. Raiskauksiin liittyy aina näyttöongelmia, mutta poliisi ja oikeusistuimet ovat tottuneet käsittelemään näitä asioita, Utriainen totesi.

Sekä Hinkkasen että Utriaisen mukaan selvät tapaukset saadaan tuomittua, oli lakipohja kumpi tahansa.

Kansalaisaloite osaksi hallituksen esitystä

Suostumus-kansalaisaloitteen keskeinen hahmo ja kansanedustaja Iiris Suomela (vihr.) on tyytyväinen, että hallitus on ottanut kontolleen seksuaalirikoslain kokonaisuudistuksen.

Suomela oli mukana hallitusneuvotteluissa työryhmässä, joka esitti asiaa hallituspuolueiden puheenjohtajille.

Nyt Suomelan ja muiden kansalaisaloitteen tekijöiden tavoitteena on, että kansalaisaloite otetaan osaksi hallituksen esitystä.

Tällöin lakivaliokunta tekisi aikanaan asiasta yhden mietinnön, josta kansanedustajat pääsisivät äänestämään.

Seuraava merkittävä askel lain muuttamisessa otetaan näillä näkymin toukokuussa 2020, jolloin hallituksen esitys lähtee lausuntokierrokselle.

Jatkovalmistelun jälkeen esitys on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi.

Lue lisää:

Analyysi: Seksin pitää olla vapaaehtoista, mutta miksi suostumuksen kirjaamista lakiin pidetään “elämälle vieraana”?

Raiskauslain muutokseen pyrkivä Suostumus2018-kansalaisaloite luovutettiin eduskunnalle

Suomessa suunnitellaan raiskauslakien muutoksia – Miten rikoslain muutos Ruotsissa vaikutti?

"Seksi ilman suostumusta on raiskaus" – Eduskunta käsitteli raiskauslainsäädännön muuttamiseen tähtäävää kansalaisaloitetta, Yle seurasi