Terrafamen käsiteltyjen jätevesien poistoputki Sotkamon Nuasjärveen on aiheuttanut happikadon ja muuttanut pohjan eliöyhteisöä. Tämä selviää Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun).

Aikaisemmassa, vuonna 2016 tehdyssä tutkimuksessa poistoputkella ei nähty olevan suurta vaikutusta järven tilaan. Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan purkuputkella ei ole ollut suurta vaikutusta järvien pintaosiin, mutta sen pohjaosissa putken lähettyvillä vaikutus onkin ollut iso.

– Haluamme korostaa tutkimuksessamme sitä, että on tärkeää tutkia ympäristövaikutuksia järvien eri syvyyksiltä ja alueellisesti kattavasti ennen kuin järvi luokitellaan tilaltaan hyväksi tai huonoksi, sanoo tutkija Tomi Luoto Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkimuksen mukaan pohjaeläinyhteisöt ovat selvästi muuttuneet ja yksipuolistuneet putken lähistön näytepisteissä muistuttaen tyypillistä saastuneiden järvien surviaissääskien lajikoostumusta.

Surviaissääskilajiston lähes täydellinen vaihtuminen ja lajien monimuotoisuuden katoaminen putken läheisyydessä ovat aiheuttaneen pohjaeliöstön ekologisen tilan muuttumisen.

Muutos johtuu purkuputkesta tulevan sulfaattipitoisen veden kertymisestä syvänteisiin, joka aiheuttaa happikatoa.

– Harmillisesti surviaissääsket ovat varsin herkkiä happitilanteelle, mutta juuri tästä syystä ne toimivatkin erinomaisina happi-indikaattoreina ympäristötutkimuksissa, Luoto sanoo.

Tutkimuksen mukaan on mahdollista, että kuormituksen jatkuessa happikatoalue laajenee. Pohjan tilanne on erittäin merkittävä koko järven kannalta.

Ely-keskus ei ota kantaa

Kainuun ely-keskuksen mukaan Terrafamella on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa, jossa on esimerkiksi Nuasjärven purkuputken osalta annettu tietyt lupaehdot. Ympäristöluvassa on muun muassa arvioitu purkuputken ympäristövaikutukset.

– Terrafamella on laaja velvoitetarkkailu, ja päästöt ovat olleet ympäristöluvan lupaehtojen mukaisia, sanoo Kainuun ely-keskuksen ympäristövastuuyksikön päällikkö Sari Myllyoja.

Kainuun ely-keskus ei ole havainnut sellaisia poikkeamia, jotka olisivat olleet ristiriidassa Terrafamen lupaehtojen kanssa. Helsingin yliopiston tuoreeseen tutkimukseen Myllyoja ei ota kantaa.

– En pysty kommentoimaan Helsingin yliopiston tutkimusta, koska en ole perehtynyt siihen. Kyllä meillä on ympäristöasiat tiedossa.

Suomen ympäristökeskuksen ja ely-keskusten Vesien ekologinen tila -karttapalvelussa (siirryt toiseen palveluun) Nuasjärven tila on luokiteltu hyväksi.