Nuoret rynnivät suurkonsertteihin ja samalla rock-klubit sulkevat oviaan: "Spotify-aika ajaa massatapahtumiin"

Helsingissä kolme isoa rock-klubia on ilmoittanut laittavansa lapun luukulle. Taustalla on globaali kehitys, joka puskee klubeja pois kaupunkien keskustoista.

musiikkikeikat
Yleisö Ed Sheeranin keikalla Helsingissä heinäkuussa 2019.
Laulaja Ed Sheeran keräsi Malmin lentokentälle viime kesänä yli satatuhatta ihmistä, mikä teki kaksipäiväisestä konsertista Suomen suurimman konserttitapahtuman.Nelli Kenttä / Yle

Tamperelainen Johannes Blom, 24, on musiikkimies henkeen ja vereen. Hän kuuntelee rankempaa rockia, punkia, progea ja poppia sekä soittaa kitaraa huumoripainotteisissa punk-projekteissa.

Blom pyrkii käymään keikoilla kerran kuussa ja kesällä parilla festarilla. Edellisen kerran hän kävi nauttimassa elävästä musiikista kotipaikkakunnalla Lempäälässä loppukesästä pidettävässä Puntala-rockissa.

Tampereella tuttuja paikkoja ovat Pakkahuone ja Klubi sekä vaihtoehtoisemmat klubit Vastavirta ja Maanalainen.

Vuosien varrella Blom on huomannut, että rockklubeilla käyvä yleisö on vanhentunut.

– 24-vuotiaana olen kokenut itsensä poikkeuksellisen nuoreksi. Räp-keikoilla on taas kokenut itsensä vanhaksi. Jotenkin tuntuu, että keikoilla käyminen on vähän ikääntyvän väen viihdettä. Toki siihen vaikuttaa taloudellinen tilanne, koska vanhemmalla ikäpolvella sattuu olemaan enemmän rahaa, koska käydään töissä.

Blomin huomio pitää paikkansa, sillä vielä parikymmentä vuotta sitten keikoilla kävijöiden keski-ikä oli 23–25 vuotta. Nykyisin se on 30 ikävuoden paikkeilla.

Innokasta yleisöä kolumbialaisartisti J Balvinin keikall Ruisrockissa.
Innokasta yleisöä kolumbialaisartisti J Balvinin keikalla Ruisrockissa.Nelli Kenttä / Yle

Blomin mukaan keikoilla käydään myös entistä harkitummin. Viihdetarjontaa on nykyisin niin paljon, että maksulliselle keikalle lähteminen vaatii intohimoisempaa suhtautumista musiikkiin.

– Tällä hetkellä pinnalla olevia pop- tai räp-artisteja saatetaan mennä katsomaan satunnaisemmin. Rockmusiikki on viime vuosina jäänyt valtavirran ulkopuolella, jolloin satunnaisia kuulijoita tulee vähän vähemmän.

Viime aikoina perinteisiä rock-klubeja on suljettu Tampereella ja Turussa. Useampi keikkapaikka on myös sulkemassa Helsingissä. Blom pitää kehitystä huolestuttavana.

– Jos joku keikkapaikka viedään pois ja vastaavaa ei saada tilalle, se vaikuttaa siihen, minkälaisia ulkomaisia bändejä tänne saadaan esiintymään. Kaikki eivät voi esiintyä jäähallissa tai lentokentällä.

Keikkaklubeja häviää, vaikka elävän musiikin suosio kasvaa

Keikoilla käynti nousi keskusteluun toissa viikolla, kun keikkapaikka The Circus kertoi lopettavansa toimintansa ensi kesänä. Kampissa sijaitsevan rock-luolan yläpuolelle rakennetaan uudet toimistotilat, mikä vaatii mittavia muutostöitä keikkapaikan äänieristykseen. Näitä ei tulla tekemään.

Ennen Circuksen lopetuspäätöstä tiedossa oli jo kahden muun ison keikkapaikan katoaminen Helsingistä. Hietalahdessa sijaitsevan Nosturin tilalle nousee uusia asuntoja ja keskustassa sijaitseva Virgin Oil sulautuu hotelliksi.

Haltioitunutta yleisöä Machine Gun Kellyn keikan eturivissä.
Amerikkalaisräppäri Machine Gun Kelly sai The Circuksen yleisön haltioitumaan syyskuussa. MGK:n keikka oli loppuunmyyty, eli se toi illaksi Helsingin keskustaan 1 500 ihmistä. Nelli Kenttä / Yle

Circuksen, Virgin Oilin ja Nosturin mukana Helsingistä katoaa merkittävä osa noin tuhat kuulijaa vetävistä keikkapaikoista. Ensi kesän jälkeen yli tuhannen kuulijan keikkapaikoista on jäljellä enää Kulttuuritalo, eikä sekään ole kaikista klubimaisin ympäristö. Kulttuuritalon kanssa soihtua jää kannattelemaan 700 kuulijaa vetävä Tavastia, 50-vuotias rock-pyhättö.

Tavastian keulahahmo ja pitkänlinja musiikkivaikuttaja Juhani Merimaa pitää kehitystä erittäin valitettavana, mutta samaan hengenvetoon hän huomauttaa, että viimeaikaiset rock-klubien katoamiset eivät ole merkki elävän musiikin suosion laskusta.

– Elävän musiikin kysyntä on lisääntynyt koko maailmassa ja musiikkibisneksen painopiste on siirtynyt yhä vahvemmin elävään musiikkiin. Konsertit, keikkapaikat ja festarit ovat kaikki lisääntyneet, Merimaa sanoo.

– Spotify-aikakaudella ihmiset kuuntelevat enemmän musiikkia kuin mikään aiempi sukupolvi. Olisi kummallista, jos ihmiset eivät kävisi keikoilla samaan aikaan, kun musiikin kulutus on suurimmillaan.

Elävän musiikin arvostuksen sijaan keikkapaikkojen katoaminen liittyy kaupunkiarkkitehtuuriin. Perinteisesti keikkapaikat ovat syntyneet tiloihin, joilla ei ole juuri sillä hetkellä muuta käyttöä. Tällaiset tilat ovat nykyään kortilla Helsingin keskustassa.

Ja heti kun tilasta on mahdollisuus saada irti suurempi tuotto, klubille tulee lähtö.

– Kaksi keikkaa viikossa ei generoi sellaista liikevaihtoa, joka kannattaisi keskustassa, Merimaa toteaa.

Tavastialla on noin 250 keikkaa vuodessa, mutta esimerkiksi Virgin Oilissa keikat painottuivat pääsääntöisesti ainoastaan viikonlopuille.

Juhani Merimaa
Juhani Merimaa arvelee kolmen keikkaklubin sulkeutumisen vaikuttavan enemmän kotimaiseen elävän musiikintarjontaan. Ulkomaisille artisteille löytyy jatkossakin keikkapaikkoja, Merimaa uskoo.Henrietta Hassinen / Yle

Klubikeikat katoavat kantakaupungista

Keikkapaikkojen katoaminen kaupunkien keskustoista on globaali trendi, joka toistuu niin Tukholmassa, Lontoossa kuin New Yorkissa. Nyt tämä kehitys on saapunut Helsingin ytimeen.

– Mutta keikkapaikkoja kyllä tulee lisää. Mihin ja milloin, sitä en tiedä, Merimaa sanoo.

Merimaa uskoo, että kysyntä kyllä luo tarjontaa. Suunnitelmia uusista keikkapaikoista on jo tehty, ainakin paperille. Vaihtoehdoiksi on kaavailtu niin Vallilaa kuin Suvilahtea. Töölöön suunnitteilla oleva IFK:n Helsinki Garden -hanke sisältää myös konsertteja, mutta niiden klubimaisuudesta ei ole tietoa.

Katse on kohdistunut myös kantakaupungin ulkopuolelle. Helsingissä ei ole yhtään kantakaupungin ulkopuolella toimivaa isompaa rock-klubia. Tällaista on pohdittu esimerkiksi Herttoniemeen. Nosturia pyörittävä Elmu sai treenitilat viereiseltä Roihupellon teollisuusalueelta.

Merimaan mielestä keikkapaikat pitäisi ottaa huomioon kaavoituksessa, jotta ne eivät olisi jatkuvasti uhattuina milloin markkinavoimien, milloin naapuriin muuttaneiden uusien asukkaiden toimesta.

– Kaikki arvostavat elävää kaupunkikulttuuria, mutta eivät halua sitä omalle takapihalleen. Kun ihmiset maksavat ison hinnan asunnostaan, he kokevat, että heillä on jonkinlainen oikeus puuttua myös ympäristöön, Merimaa pohtii.

Laulaja Ariana Grande laulaa silmät kiinni lavalla kahden tanssijan ympäröimänä. Hänellä on yllään valkoinen latex-toppi, lyhyt vaalea röyhelöminihame ja korkeat valkoiset latex-saappaat.
Laulaja Ariana Grande esiintyi Hartwall Areenalla 12 000 -henkiselle yleisölle lokakuun alussa.Kevin Mazur / Getty Images

Nuoret aktiivisiksi kuluttajiksi

Suomen elävän musiikin klubeilla on huomattu tämän vuosikymmenen aikana, että nuorten osuus keikkayleisöstä on ollut laskussa. Kyse ei ole siitä, etteikö musiikki enää kiinnostaisi nuoria, vaan kulutustottumukset ovat muuttuneet. Nuori yleisö suosii festivaaleja ja suurkonsertteja.

– Nuorilla kaverit ovat tärkeässä roolissa. Ei mennä pelkästään musiikin takia vaan se on yhteinen kokemus, sanoo Suomen musiikkitapahtumien verkoston LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Salla Vallius.

Yhdistys onkin käynnistänyt kaksivuotisen hankkeen, joka selvittää kuinka nuori sukupolvi saataisiin elävän populaarimusiikin pariin. Hanke toteutetaan yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön, Taideyliopisto Sibelius-Akatemian, Nuorten Akatemian sekä ruotsinkielisen lapsiin ja nuoriin keskittyvän DUNK-yhdistyksen kanssa.

Yleisöä Gasellien Ruisrock-keikalta.
Yleisö nautti Gasellien keikasta viime kesän Ruisrockissa. Ensi vuonna 50 vuotta täyttävä festivaali on tietoisesti keskittynyt haalimaan lavoille nuoreen yleisöön vetoavia artisteja. Nelli Kenttä / Yle

Valliuksen mukaan huolena on, että nykyinen musiikin kuluttaminen ja streamauspalveluiden top-lista-ajattelu ohjaa ylikansalliseen musiikinkuluttamiseen ja suurtähteyteen.

– Musiikin kuluttaminen ohjautuu massojen ja klikkausmäärien mukaisesti. Kuinka tässä käy marginaalisemman musiikin sekä keskisuurten ja pienten artistien konserttitoiminnan?

Nyt toteutettavalla hankkeella nuoret pyritään saamaan aktiivisiksi toimijoiksi elävän musiikin kuluttamisessa.

– Tällä hetkellä nuoret ovat päätyneet passiiviseen kuluttajarooliin. Nuoret pitäisi saada itse osallisiksi tuottamaan kulttuuria. Silloin se aktivoi olemaan osa kokemusta. Tehdään nuorten kanssa ja nuoret tekevät itse itselleen.