Moderni katamaraani Augusta ryhtyy tutkimaan Itämeren monimuotoisia rannikkovesiä

Helsingin yliopiston Tvärminnen merentutkimuslaitoksen uusi alus tutkii niin merenpohjaa, vesimassoja kuin leväkukintojakin.

Itämeri
Harmaa kaksiponttooninen alus, taustalla kivirakennuksia, joista yksi Presidentinlinna.
Marija Skara / Yle

Tvärminnen merentutkimuslaitokselle metallinvärinen 18-metrinen katamaraanin kyljessä komeilee Helsingin yliopiston sekä tutkimuslaitoksen logona toimiva kilkki-äyriäinen. Perjantaisessa kastetilaisuudessa aivan Presidentinlinnan edustalla alus sai nimekseen Augusta.

Augusta antaa puitteet modernille merentutkimukselle rannikko-olosuhteissa, kertoo Helsingin yliopiston Itämeriekologian professori Alf Norkko Radio Suomen Päivän haastattelussa.

– Alus on nimenomaan suunniteltu liikkumaan Suomen sokkeloisessa saaristossa. Rannikkoalueilta löytyy paljon elämää, ja ne ovat yleensä hyvin monimuotoisia. Mutta ne ovat myös kärsineet rehevöitymisestä.

Sinilevät ovat yksi merkki meren rehevöitymisestä.

– Tutkimme merenpohjaa, vesimassoja ja leväkukintoa. Itämerellä on pitkä historia rehevöitymisestä, ja se on ollut Itämeren suurin ongelma. Tämä rehevöityminen sitten vaikuttaa rannikoiden monimuotoisuuteen, sanoo Norkko.

Lämpötilan nousu ja rehevöityminen ovat huono yhdistelmä

Rehevöitymisen lisäksi meret myös lämpenevät kiihtyvästi. Tvärminnen asemalla on yksi Itämeren vanhimmista mittausasemista.

– Meren lämpötilaa on mitattu melkein sata vuotta hyvin tiheästi. Koska meillä on niin pitkä mittaushistoria, pystymme havaitsemaan muutokset. Suunnilleen 1990-luvun alusta lämpötilat ovat nousseet 30 metrin syvyydessä noin kaksi astetta, toteaa Norkko.

Norkon mukaan maailman merten lämpötilat nousevat ilmastonmuutoksen myötä, mutta Itämeressä ne nousevat nopeammin, koska meri on niin matala.

– Kun mietitään tätä lämpötilan muutosta ja rehevöitymistä, niin ne ovat aika huono kombinaatio.

Katamaraani pääsee hyvin matalillekin vesille ja soveltuu siksi hyvin rannikonläheiseen tutkimukseen.

– Ilmastonmuutoksen kiihtyminen vaikuttaa rannikon eliöstään ja siihen miten merten ekosysteemi toimii. Tutkimuksessamme yritämme ymmärtää mekanismeja siitä, kuinka meri toimii, kertoo Norkko.

Hänen mukaansa perustutkimus on välttämätöntä merten suojelutyön kannalta.

– Sitä mitä emme ymmärrä, emme voi suojata. Perustutkimus on keskeisessä roolissa päätöksenteolle, sanoo Norkko.

Muunneltavissa moneen ja illaksi kotiin

Augusta-aluksen suurella takakannella on tilaa tutkimusprojekteille ja myös opetukselle. Takakannella on myös hieman mattopesutelinettä muistuttava pöytä.

– Tällä pöydällä voimme seuloa näytteitä, joita otamme merenpohjasta kauhalla, selventää Norkko.

Punainen suuri nosturi laivan kannella.
Marija Skara / Yle

Alus on suunniteltu eri tyyppisille tutkimusprojekteille. Suurella nosturilla voi merenpohjasta nostaa niin näytteitä kuin liikutella tutkimusinstrumentteja merenpohjaan ja takaisin ylös.

– Uuden tutkimuslaitteet voivat painaa aika paljon, eikä meidän vanha alus enää jaksanut nostaa niitä. Tämän uuden aluksen edessä on toinen pienempi nosturi, jolla voi muun muassa ottaa vesinäytteitä, kuvailee Norkko.

Augustan nopeus mahdollistaa myös päivänmittaiset tutkimusreissut laajallakin alueella. Tämä pitää myös kustannukset alhaisena, toteaa Norkko.

– Meillä on ajatus, että päästään illaksi kotiin. Halusimme, että alus on nopea, jotta pääsemme illaksi takaisin Tvärminneen, jossa meillä on erikoislaboratoriot.

Lue myös:

Ovatko nämä kuvat todella Suomen vesiltä? Kyllä ovat, ja ne kertovat ilosanomaa Itämeren pohjasta: kaikki ei ole vielä mennyttä