Nuoret ja pienituloiset pakkautuvat tietyille alueille – kaupungit pelkäävät, että siellä asutaan vain hetki ja yhteisöllisyys kärsii

Yksiöiden osuus on kasvanut voimakkaimmin Oulussa, Turussa ja Tampereella, selviää PTT:n tutkimuksesta.

Pienasunnot
yleiskuva
Ahtaissa neliöissä asuvat toisaalta nuoret ja opiskelijat, mutta myös eläkeläiset. Kuvituskuva.Esa Syväkuru / Yle

Asuntorakentamisen buumi on tuonut uuden ilmiön Suomeen: nuoret aikuiset, pienituloiset, vuokra-asujat ja eläkeläiset pakkautuvat tietyille alueille ja siitä voi seurata sosiaalisia ongelmia.

Taustalla on se, että pieniä asuntoja – eli yksiöitä ja kaksioita – on rakennettu hurjaa vauhtia isoihin kaupunkeihin. Pienten asuntojen osuus on noussut suureksi erityisesti uusilla asuinalueilla, ja se vääristää asukkaiden ikäjakaumaa: ahtaissa neliöissä asuvat toisaalta nuoret ja opiskelijat, mutta myös eläkeläiset.

Tämä selviää kuuden suuren kaupungin tilaamasta tutkimuksesta, jonka toteutti Pellervon taloustutkimus PTT. Siinä tarkasteltiin pienten asuntojen määrän nousun vaikutusta asuinalueisiin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Turussa ja Oulussa.

Pelkona on, että pienten asuntojen asuinalueista tulee läpikulkualueita, joissa asutaan vain hetken ja vaihtuvuus on suurta. Näin toteaa asumisen asiantuntija Mikko Autio Oulun kaupungilta.

– Kun vaihtuvuus on suurta, asukas ei kiinny alueeseen. Yhteisöllisyys kärsii eikä synny alueidentiteettiä, sanoo Autio.

Sosiaalisia ongelmia ei ole tässä vaiheessa huomattu, mutta aika näyttää tuleeko niitä myöhemmin. Olisi mielenkiintoista toistaa tämä tutkimus 5-10 vuoden päästä.

Mikko Autio, asumisen asiantuntija, Oulun kaupunki

Nuorten ja eläkeläisten pakkautuminen tietyille asuinalueille voi olla ongelma, sillä yleensä kaupunkien tavoitteena on saada alueelle mahdollisimman monipuolinen kattaus eri-ikäisiä ja eritaustaisia asukkaita.

Aution mukaan oma riskitekijänsä on myös se, että uudet pienet asunnot ovat usein sijoittajien omistuksessa. Siksi niissä asutaan pääosin vuokralla. Taloyhtiössä päätäntävalta voi olla sijoittajilla, jolloin yksityiset asunnonomistajat ovat altavastaajina päätöksenteossa.

Huolena on myös se, onko asuntokanta tarpeeksi monipuolinen tulevaisuudessa. Aution mukaan nyt on jo nähtävissä, että yhä useampi lapsiperhe hakeutuu asumaan keskustan tuntumaan ja kerrostaloihin. Nykyinen asuntokanta ei kuitenkaan vastaa tätä tarvetta.

Tutkimuksen mukaan yksiöiden osuus on kasvanut voimakkaimmin Oulussa, Turussa ja Tampereella. Samalla asuntojen koko on laskenut.

Rakennettujen yksiöiden määrä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Oulussa:

2018

2017

2010-luvulla vuosittain

6 900 kpl

5 100 kpl

3 100 kpl

Oulu ottaa jo korjausliikkeitä

Onko Suomessa syytä huoleen? PTT:n tutkimuksen mukaan ei ainakaan vielä. Pienten asuntojen keskittyminen ei ole johtanut eriytymis- tai viihtyvyysongelmiin.

– Pienten asuntojen määrän kasvussa on tunnistettavissa mahdollisia ongelmia, mutta ne näyttävät jääneen pieniksi ja olevan osin suhdanneluonteisia, sanoo PTT:n tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen.

Tutkimuksessa haastateltiin isännöitsijöitä, jotka näkivät tässä vaiheessa riskit pieninä. Mahdollisina ongelmina pidettiin vaikutuksia omaan työmäärään, kiinteistöjen kustannuksiin ja asukasvaihtuvuuteen. Isännöitsijät pitivät riskejä pieninä, koska uudet pienet asunnot ovat hyvällä sijainnilla ja hyvien palveluiden äärellä.

Esimerkiksi Oulussa pienet asunnot ovat keskittyneet Toppilansalmen ja Limingantullin uusille kerrostaloalueille. Oulussa ei ole havaittu ongelmia, mutta kaupunki on ryhtynyt toimiin.

– Sosiaalisia ongelmia ei ole tässä vaiheessa huomattu, mutta aika näyttää tuleeko niitä myöhemmin. Olisi mielenkiintoista toistaa tämä tutkimus 5–10 vuoden päästä, sanoo Autio.

Oulun kaupunki on reagoinut tilanteeseen tiukentamalla maankäytön sopimusten ja tontinluovutuksen ehtoja: Enää ei voi rakentaa pelkästään pieniä asuntoja, vaan joukossa pitää myös olla isompia asuntoja. Ne houkuttelevat alueille perheitä.

Toisaalta markkinat korjaavat tilanteen ennen pitkää. Asuntorakentamisen buumi alkaa taittua eikä asuntosijoittaminenkaan ole enää niin houkuttelevaa.

– Markkinat hoitavat asiat osittain, mutta kaupungin säätelyä silti tarvitaan, sanoo Autio.