Misael Rojas on Suomessa koulutettu maisteri ja tahtoisi tehdä töitä, mutta yritykset haluavat palkata vain sujuvaa suomea puhuvia

Suomi on edelleen suosituin työskentelykieli pääkaupunkiseudun yrityksissä. Chileläinen Misael Rojas on huomannut, että ilman kielitaitoa työllistyminen on hankalaa.

työllistyminen
Misael Rojas seisoo Aleksanterinkadulla.
Misael Rojas pitää suomalaisessa yhteiskunnassa sen toimivuudesta. Kuten siitä, että ratikat ovat pysäkillä aikataulun mukaisesti.Antti Kolppo / Yle

Chileläinen Misael Rojas valmistui toukokuussa taiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta. Niin kuin moni muukin vastavalmistunut, myös 26-vuotias Rojas etsii töitä. Hänelle se on kuitenkin erilaista kuin suomalaisille ainakin kahdesta syystä.

Ensinnäkin, tilastojen valossa korkeakoulutetut ulkomaalaistaustaiset työllistyvät heikommin kuin suomalaistaustaiset. Esimerkiksi Uudellamaalla työllisyysaste on ulkomaalaistaustaisilla korkeakoulutetuilla 64 prosenttia ja suomalaistaustaisilla 88 prosenttia.

Toiseksi, Rojasin pitää löytää töitä vuodessa. Silloin hänen oleskelulupansa työnhaun perusteella vanhenee. Jos töitä ei ole, hän joutuu lähtemään Suomesta.

– Viihdyn Suomessa paremmin kuin Chilessä ja haluaisin jäädä. Mutta työpaikan saaminen on osoittautunut hankalaksi, Rojas kertoo.

Työpaikoilla edellytetään suomen kielen taitoa

Rojas aloitti töiden etsimisen jo ennen valmistumistaan. Hän on päässyt yhteen haastatteluun, mutta ei tullut valituksi.

Työnhakua hankaloittaa se, että monilla työpaikoilla vaaditaan suomen kielen taitoa – usein silloinkin, kun työtehtävistä suoriutuminen ei Rojasin mielestä vaatisi sitä. Rojas pystyy selviytymään suomeksi arjen asiointitilanteista, mutta hän ei puhu sujuvaa suomea.

Rojasin mukaan ei ole tavatonta, että työpaikkailmoitus on englanniksi, mutta myöhemmin selviää, että tehtävään halutaan palkata suomenkielinen henkilö. Kielitaitovaatimusta ei välttämättä ole mainittu lainkaan ilmoituksessa.

– Kerran eräs ystäväni soitti tällaiseen paikkaan ja kysyi, miksi ilmoitus oli englanniksi. Yrityksestä vastattiin, että he haluavat testata, että hakijat ymmärtävät englantia. Eli se oli tapa seuloa hakijoita, Rojas kertoo.

Suomi on edelleen suosituin työskentelykieli pääkaupunkiseudun yrityksissä, mutta myös englannin kielen käyttö on yleistä, selviää Helsingin seudun kauppakamarin jäsenilleen teettämästä kyselystä.

94 prosenttia yrityksistä ilmoitti pääasialliseksi työkielekseen suomen, kun englannin ilmoitti 55 prosenttia. Seuraavana tuli ruotsi 18 prosentilla. Yritykset saivat kyselyssä valita useamman kuin yhden kielen.

Helsingin seudun kauppakamarin projektipäällikön Satu Salosen mukaan työkieli ja työntekijöiden kielitaitovaatimukset vaihtelevat aloittain. ICT-alalle työllistyy paljon suomea puhumattomia, kun taas kaupan alalla vaaditaan useammin sujuvaa suomea. Yritysten asenteissa olisi silti työtä tehtävänä.

– Kynnys palkata yritykseen ensimmäinen ihminen, joka ei puhu suomea, voi olla korkea. Kauhulla ajatellaan, että jos työpaikalle tulee yksi, joka ei puhu suomea, että koko organisaation kieli on vaihdettava, Salonen kärjistää.

Misael Rojas kahvilassa.
Chileläinen Misael Rojas tuli Suomeen opiskelemaan, ja nyt hän haluaisi löytää töitä Suomesta.Antti Kolppo / Yle

Osaajia halutaan ulkomailta

Työ- ja elinkeinoministeriö on arvioinut (siirryt toiseen palveluun), että Suomi tarvitsee 20 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuodessa. Pääkaupunkiseudun yrityksistä lähes viidennes kokee työvoiman saatavuuden pahimmaksi työllistämisen esteeksi. Osaavan työvoiman saatavuus voi vaikuttaa yritysten kasvuun ja sitä kautta myös Suomen talouden kehitykseen.

Samaan aikaan Suomessa jo olevat kansainväliset osaajat, kuten Rojas, eivät ole onnistuneet työllistymään. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vuonna 2016 kansainvälisistä opiskelijoista 42 prosenttia oli työllisiä vuosi valmistumisensa jälkeen. Moni oli muuttanut pois Suomesta.

Uudenmaan ely-keskuksen tutkija Timo Aulanko kertoo, että tyypillisimmät työllistymisen esteet ovat juuri kielitaidon sekä ammatillisten verkostojen puute ja ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnistaminen ja tunnustaminen.

Samaa mieltä on Helsingin seudun kauppakamarin Salonen.

– Jos puuttuu kontaktit ja tietämys siitä, mistä työpaikat löytyvät, niin vaikeaahan se on. Aika moni paikka ei ole julkisessa haussa, vaan tieto niistä kulkee verkostoissa, Salonen sanoo.

Uuden suomalaistutkimuksen mukaan suomalainen nimi on valtava etu töitä haettaessa. Tutkimuksessa lähetettiin 5 000 tekaistua työhakemusta suomalaisilla ja ulkomaalaisilla nimillä. Suomalaisilla nimillä varustetut hakemukset poikivat työhaastattelukutsuja moninkertaisesti muihin nähden.

Misael Rojas kahvilassa
Kahvila Ihanasta on tullut Misael Rojasille mieluinen paikka tavata ystäviä.Antti Kolppo / Yle

Lukuvuosimaksut hidastavat työllistymistä?

Misael Rojasin mielestä myös lukuvuosimaksut hidastavat Suomeen opiskelemaan tulleiden työllistymistä valmistumisen jälkeen.

Yliopistot ovat perineet lukuvuosimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta vuodesta 2017 lähtien. Rojasin tutkinto maksoi 30 000 euroa, josta hän maksoi itse puolet. Loput kattoi Aalto-yliopiston myöntämä stipendi.

Lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden täytyy valmistua aikataulussa, sillä muutoin maksettavaa tulee lisää. Käytännössä se tarkoittaa, ettei opintojen ohella ole juuri aikaa työnteolle, joka auttaisi verkostoitumaan ja saamaan jalkaa oven väliin suomalaiseen työelämään.

Rojas kertoo, että monet hänen EU-maista tulevat opiskelukaverinsa ovat lykänneet valmistumista, jotta he voivat hakea opiskelijana työharjoittelupaikkoja.

– Yksi chileläinen ystäväni aloitti opinnot silloin, kun opiskelu oli kaikille ilmaista, ja hän pystyi myös venyttämään valmistumistaan. Hän pääsi erääseen firmaan harjoitteluun ja on nyt työskennellyt siellä kahdeksan vuotta, Rojas kertoo.

Kun töitä ei löydy Suomesta ja opintovelat painavat niskassa, monet Rojasin tuntemat opiskelijat ovat palanneet kotimaahansa.

– Ja sitten aina valitetaan, että EU-maiden ulkopuolelta tulevat opiskelijat eivät jää Suomeen valmistumisen jälkeen, Rojas huokaa.

Jokapoika-paitoja ja aikataulussa pysyvät ratikat

Misael Rojasille Suomesta on tullut koti. Hän pitää siitä, että asiat toimivat ja ratikat tulevat pysäkille aikataulun osoittamalla kellonlyömällä. Hän on myös löytänyt Suomesta hyvän ystäväpiirin, jossa tuetaan ja autetaan toisia.

– Ensimmäisen lukukauden aikana aloin ajatella, että ehkä jään tänne. Se oli keskellä talvea, joten minun todella täytyy pitää tästä maasta, Rojas nauraa.

Ehkä kotiutumisesta Suomeen kertoo myös se, että Rojas etsii kirpputoreilta ja kerää Marimekon jokapoika-paitoja eri värisinä.

Tänään päälle on valikoitunut mustavalkoraitainen.

Lue myös:

Juliana Tobon lumoutui näkemästään, ja niin miljoonakaupunki vaihtui pieneen Suomeen – hänessä kiteytyy väestönkasvu juuri nyt

EK haluaa kovapalkkaisille asiantuntijoille työluvan viikossa, työministeri Harakka pitää kuukauttakin hankalana – mikä prosessissa kestää?