Suomen EU-puheenjohtajuuden isoin hanke tasapainoilee köyhien ja rikkaiden maiden välillä, ja kummatkin ovat tyytymättömiä

Suomi yrittää saada aikaan sopua EU:n tulevien vuosien budjetista. Ehdotus on suututtanut sekä nettomaksajat että -saajat.

Euroopan unioni
Antti Rinne ja Donald Tusk.
Suomen budjettiesitykseen ovat tyytymättömiä sekä EU:n nettomaksajat että -saajat.Riccardo Pareggiani / AOP

BrysselEU:n puheenjohtajamaa Suomi esittää unionin budjetin säilyttämistä suunnilleen nykyisellä tasollaan myös seuraavalla seitsenvuotiskaudella, kun Britannian EU-eron vaikutus putsataan luvuista.

Brexitin takia nykytason säilyttäminen tarkoittaa kuitenkin sitä, että jäsenmaiden maksut nousevat, sillä Britannia on ollut merkittävä nettomaksaja EU:n budjettiin.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) esitteli iltapäivällä Suomen alustavaa ehdotusta EU-maiden johtajille huippukokouksessa Brysselissä.

– Kun tasapuolisesti tulee pyyhkeitä, ollaan aika hyvin onnistuttu niukkojen resurssien vallitessa, Rinne kuvaili ehdotuksen vastaanottoa.

Suomen ehdotus on, että EU:n budjettiin käytettäisiin jatkossa summa, joka vastaa 1,03–1,08 prosenttia unionin kansantuotteesta. Vuosittainen budjetti olisi 1 050–1 100 miljardia euroa.

Ehdotus on kompromissi eri näkemysten väliltä. Niukinta menolinjaa ajavat suurimmat nettomaksajat Saksa, Alankomaat, Ruotsi, Tanska ja Itävalta. Näiden mielestä budjetti ei saisi ylittää tasan yhden prosentin osuutta BKT:sta.

– Näistä tulee vaikeat neuvottelut. Mutta pidämme Ruotsin maksun alhaalla, sanoi Ruotsin pääministeri Stefan Löfven.

Euroopan komissio puolestaan ehdottaa 1,11 prosentin summaa, ja Euroopan parlamentti 1,3 prosenttia. Myös budjetin nettosaajat eli esimerkiksi itäisen Keski-Euroopan maat haluaisivat huomattavasti isomman budjetin.

Antti Rinne saapumaas kokoukseen.
Pääministeri Rinteen mukaan Suomi yrittää saada aikaan yhteisymmärryksen budjetista ennen puheenjohtajuuskauden loppua joulukuussa.Olivier Matthys / AFP

Molemmat leirit olivat tyytymättömiä ehdotukseen, kun sitä esiteltiin aiemmin viikolla ministeritasolla. Osaa nettomaksajista ärsyttää sekin, että Suomi haluaa poistaa budjetista Britannian jäsenyyteen kytkeytyvät jäsenmaksualennukset.

Esimerkiksi Ruotsin kohdalla tämä tarkoittaisi huomattavan suurta nettomaksun kasvua. Suomella itsellään ei tällaista alennusta ole ollut.

Budjetin loppusumman ohella erimielisyyttä on rahojen jaosta. Osa jäsenmaista kannattaa tuen lisäämistä köyhemmille alueille koheesiorahojen kautta, toiset korostavat maataloutta ja kolmannet uusiin prioriteetteihin kuten ilmastonmuutoksen torjumiseen satsaamista.

Epäselvyyttä on myös aikataulusta. Suomi yrittää Rinteen mukaan saada budjetista yhteisymmärryksen ennen oman kautensa loppua joulukuussa.

– Mahdollisuus voi olla olemassa, että joulukuuksi saadaan jotain aikaan, Rinne sanoi.

Yleisesti pikaista aikataulua pidetään kuitenkin epärealistisena, koska vuodesta 2021 alkavaa budjettia ei ole pakko lyödä lukkoon ennen ensi vuotta. Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker edustaa pessimistisempää kantaa.

– En usko että joulukuussa saadaan tästä ratkaisua, Juncker sanoi.

Uusi seitsenvuotinen rahoituskehyskausi alkaa vuoden 2021 alusta. Jos Suomi ei saa asiaa ratkaistua, se siirtyy Kroatian ja sen jälkeen Saksan vastuulle.

Yksi ratkaisu brexit-aukon täyttämiseen olisi lisätä EU:n omia tuloja eli tuloja, jotka unioni voi kerätä suoraan ohi jäsenmaiden. Rinteen mukaan omien tulojen lisäämiseen oli EU-johtajien puheenvuorojen perusteella luultua enemmän valmiutta.

Tuloja voitaisiin saada esimerkiksi verottamalla muovijätettä tai ottamalla käyttöön hiilivero unioniin tuotaville tuotteille.