Opetusministeri Li Andersson: Koulukiusaamisen ehkäisyä tehostetaan ja ammattilaisten avulle laaditaan yhtenevä mitoitus

Andersson luopuisi myös kotihoidon tuen sisaruslisistä, koska ne ohjaavat perheitä hoitamaan myös vanhempia lapsia kotona mahdollismman pitkään.

koulukiusaaminen
Ykkösaamu
Ykkösaamu

Opetusministeri Li Andersson (vas.) haluaa puuttua entistä tiukemmin koulukiusaamiseen. Andersson kertoi Yle TV1:n Ykkösaamussa, että oppilashuollon resursseja lisätään hallituskauden aikana noin 29 miljoonan euron määrärahan turvin.

Summalla parannetaan oppilashuollon tilannetta niin peruskouluissa kuin toisen asteen oppilaitoksissa, joihin aiotaan säätää myös koulukuraattoreita ja psykologeja koskevat sitovat mitoitukset vanhusten hoidon tapaan.

– Koulukiusaaminen jättää elinikäiset jäljet ihmiseen, elinikäisen trauman. Kyse on usein sekä henkisestä että fyysisestä väkivallasta ja siihen pitää myös suhtautua väkivaltana.

– Kun meillä on nämä kunnianhimoiset tavoitteet siitä että koulutustason pitäisi nousta, niin kyllähän meidän silloin myöskin pitäisi huolehtia siitä että kaikilla lapsilla on sellanen olo että he uskaltavat mennä kouluun, sanoi Andersson Ykkösaamussa.

Asiantuntija-avun tarjoaminen kouluissa vaihtelee tällä hetkellä liian paljon, muistutti Andersson.

– Yksittäisellä koulukuraattorilla voi olla 700–2 000 oppilasta asiakkainaan tai sitten hänellä on yksi tai kaksitoista toimipistettä vastuullaan.

Opetusministeriössä valmistellaan parhaillaan valtakunnallista mitoitusta koulupsykologeille ja koulukuraattoreille. Se, minkälainen mitoitus tulee olemaan, on vielä auki. Mitoitus on kuitenkin tarkoitus ottaa käyttöön toisen asteen oppilaitoksissa jo kuluvalla vaalikaudella.

–Se on kytketty hallituksen tavoitteeseen oppivelvollisuuden laajentamisesta. Jos tehdään iso uudistus, jolla tavoitellaan kaikkien opiskelevan 18 ikävuoteen saakka, niin meidän pitää myös huolehtia siitä, että oppilaiden tukipalvelut ovat myös paremmin saatavissa.

Andersson haluaa kaikki eduskuntapuolueet mukaan valmistelemaan valtakunnallista toimenpide-ohjelmaa koulukiusaamisen torjumiseksi.

– Olen kutsumassa tähän työhön kaikki eduskuntapuolueet, koska tämä jos mikä on puoluerajat ylittävä asia. Tarvitaan valtakunnnan päättäjien taholta yhteinen viesti siitä, että kuinka vakavasta asiasta on kyse, sanoi Andersson.

Andersson poistaisi kotihoidon tuen sisaruslisät

Andersson sanoi Ykkösaamussa myös haluavansa luopua kotihoidon tuen sisaruslisistä. Niistä saatavat rahat hän käyttäisi varhaiskasvatuksen maksujen alentamiseen.

Ministerin mukaan sisaruslisät ohjaavat perheitä hoitamaan lapsia kotona mahdollisimman pitkään.

– Nyt kun puhutaan (varhaiskasvatuksen) osallistumisasteen nostamisesta ja työllisyyden edistämisen tärkeydestä, niin lähtisin tekemään muutosta jossa sisaruslisistä luovuttaisiin. Se selvästi ohjaa perheitä hoitamaan kotona myös ne vähän vanhemmat lapset.

Erityisen ongelmallinen sisaruslisien vaikutus on maahanmuuttajataustaisissa perheissä, joissa lapset tulevat suomenkieliseen esikouluun usein vasta 6-vuotiaina, arvioi ministeri. Vuosi esiopetuksessa ei useinkaan riitä, että lapsi oppisi kieltä tarpeeksi hyvin pärjätäkseen koulussa.

– Kyllä se on ongelma. Se vaikuttaa viesraskielisten lasten asemaan, mutta myös laajemmin. Tutkimusten mukaan varhaiskasvatuksesta hyötyvät eniten ne lapset, jotka eivät saa oppimisen mallia kotoa ja joiden vanhemmat eivät välttämättä ole kovin kouluttautuneita, muistutti Andersson.

Sisaruslisistä luopuminen ja varhaiskasvatusmaksujen alentaminen kannustaisi perheitä osallistumaan varhaiskasvatukseen. Sillä olisi myös myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen, arvioi Andersson.

– Se parantaisi työnteon kannustumia. Eli näkisin että saisimme molemmat tavoitteet toteutettua, lisättyä varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja parannettua työllisyyyttä.

Anderssonin mukaan tällä hallituskaudella tehdään myös pilottihanke, jossa kokeillaan esiopetuksen laajentamista kaksivuotiseksi. Hankkeella halutaan selvittää miten esiopetuksen laajeneminen vaikuttaisi oppimistuloksiin.