Luottamuspula toi uusia mutkia brexit-neuvotteluihin – asiantuntija listaa kolme tilanteeseen johtanutta syytä

Britannian parlamentin alahuone lykkäsi äänestystä EU:n erosopimuksesta. Laki velvoittaa pääministeriä pyytämään lisäaikaa EU-erolle.

Brexit
Euroopan unionin lippuja parlamenttitalon edustalla Lontoossa 4. syyskuuta.
Britannian parlamentti siirsi tänään äänestyksen Brexitistä myöhemmäksi.Neill Hall / EPA

Britannian parlamentin alahuone on hyväksynyt ehdotuksen, jonka mukaan pääministeri Boris Johnsonin neuvottelemasta EU:n erosopimuksesta voidaan äänestää parlamentissa vasta sopimuksen toimeenpanoa koskevan lainsäädännön valmistuttua.

Ehdotuksen teki konservatiivipuolueesta pois potkittu Oliver Letwin yhdessä useiden muiden kansanedustajien kanssa. Alahuone hyväksyi ehdotuksen äänin 322–306.

Sovun sopimuksesta olisi pitänyt syntyä tämän päivän aikana. Koska sopua ei syntynyt, laki velvoittaa Johnsonia pyytämään lisäaikaa EU-erolle tammikuun loppuun asti.

Yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppatutkimuskeskuksesta listasi kolme keskeisintä syytä, miksi parlamentti päätti edelleen siirtää äänestystä EU-erosopimuksesta.

1. Erosopimuksen pätevyys

EU-erosopimuksessa on ainakin kaksi keskeistä vaihetta.

Ensimmäinen on erosopimuksen hyväksyminen. Toinen on se, että erosopimuksen sisältö viedään osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Parlamentin alahuone hyväksyi tänään ehdotuksen, jonka mukaan Johnsonin neuvottelemasta EU:n erosopimuksesta voidaan äänestää parlamentissa vasta sopimuksen toimeenpanoa koskevan lainsäädännön valmistuttua.

Miettinen löytää parlamentin alahuoneen päätökselle selvän perusteen.

– Tällä pyritään varmistamaan se, että niin sanotut kovan brexitin ajajat, jotka ovat valmiita Britannian eroon EU:sta vaikka ilman sopimusta, eivät voi käyttää tilannetta hyväkseen, vaan erosopimus todellakin päätyy Britannian kansalliseen lainsäädäntöön.

2. Luottamus rakoilee

Miettisen mukaan keskeinen tilanteeseen vaikuttava asia on heikko luottamus poliittiseen järjestelmään.

Sekä hallituksen ja parlamentin että eri puolueiden välinen luottamus on Britanniassa tällä hetkellä heikossa jamassa.

Tästä seuraa hyvin monenlaisia ongelmia.

– Ei luoteta siihen, että sovitut asiat pitävät tulevaisuudessa. Kaikki halutaan varmistaa pykälien ja lakien kautta, Miettinen sanoo.

3. Johnsonin tiukka politiikka

Johnson on tehnyt selkeästi tiukempaa politiikkaa kuin edeltäjänsä Theresa May, Miettinen sanoo.

Tällä Johnson on onnistunut saamaan puolelleen kovan linjan konservatiiveja, mutta toisaalta hän on myös menettänyt keskeisiä liittolaisiaan, joista keskeisimpänä Miettinen mainitsee pohjoisirlantilaisen DUP-puolueen (siirryt toiseen palveluun).

– Myös tämä liittyy tavallaan luottamukseen eli siihen miten luotettava kumppani Johnson on esimerkiksi hallituksen muodostajana. Pitääkö hän kiinni niistä sitoumuksista, joita pohjoisirlantilaisille on annettu neuvottelujen eri vaiheissa? Tällä viikolla neuvoteltu sopimus osoitti, että näin ei välttämättä ole, Miettinen sanoo.

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Ensi viikko on Britannian EU-erosopimuksen kannalta ratkaiseva monessa mielessä.

Miettinen arvelee, että maanantaina Britannian parlamentti äänestää ensin Johnsonin hallitusohjelman sisällöstä. Kyseessä on todennäköisesti luottamuslauseäänestys.

– Se ei vielä pakota Johnsonia eroamaan, mutta antaa jonkinlaista viitettä siitä, millainen tuki hänellä on takanaan.

Tiistaina Britannian hallitus tuonee parlamentin äänetykseen koko EU-erosopimukseen liittyvän lakipaketin. Miettinen uskoo, että parlamentti saa päätettäväkseen myös jonkinlaisen "tiekartan" siitä, miten erosopimuksen lait tuodaan kansalliseen lainsäädäntöön.

Tiistain äänestys on toteutuessaan hyvin ratkaiseva, Miettinen sanoo.

Jos taas tiistain äänestys ei toteudu, menee tilanne jännittäväksi. Keskeinen kysymys on, mitä Johnson tekee lisäaikavaatimuksen kanssa.

Koska EU-erosopimuksesta ei syntynyt sopua lauantaihin 19.10. mennessä, velvoittaa laki Johnsonia pyytämään lisäaikaa EU-erolle tammikuun loppuun asti.

Moneen kertaan siirretty brexit-määräpäivä oli vielä ennen tämänpäiväistä parlamentin päätöstä 31. päivä lokakuuta.

– Tässä on ison perustuslaillisen kriisin siemenet, koska tämä on suoraan laissa oleva velvoite. On mahdollista, että ensi viikolla tilanne on sama kuin kuukausi sitten, eli että pääministerin päätöstä puidaan eri oikeusasteissa, Miettinen sanoo.

Lue myös:

Uusi takaisku Boris Johnsonille, ratkaiseva brexit-äänestys lykkääntyi ensi viikkoon – Yle seurasi tapahtumia Lontoossa hetki hetkeltä

Britannian parlamentti äänestää tänään brexit-sopimuksesta – Katso, mitkä ovat skenaariot superlauantain jälkeen

Brexitin superlauantai tulee: Britannian parlamentti kokoontuu poikkeukselliseen istuntoon – Näin puolueet äänestävät