Postin työriita siirtyy valtakunnansovittelijalle, työtaistelutoimista kerrotaan ensi viikolla: "Eläisitkö sinä 8,90 euron tuntipalkalla?"

Myös Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton neuvottelut ovat juuttuneet alkuasetelmiin.

politiikka
Postityöntekijä lajittelee
Postin työriitaa on puitu lokakuun alusta lähtien. Kiistely kuitenkin alkoi jo edellisellä työmarkkinakierroksella vuonna 2015 Mikko Koski / Yle

Postin työehtosopimusneuvottelut ovat vähintään yhtä kiharaiset kuin Britannian brexit-vääntö. Posti riitelee työntekijöiden kanssa palkoista ja työehdoista ja tavoittelee 150–200 miljoonan euron säästöjä.

Lähentymistä ei ole tapahtunut, vaikka työntekijöitä edustava Posti- ja logistiikka-alan unioni (PAU) ja Palvelualojen työnantajat (Palta) ovat istuneet neuvottelupöydässä lokakuun alusta lähtien.

PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen ilmoitti sunnuntaina, että kiista siirtyy valtakunnansovittelijalle.

– Eihän se nyt kiva ole istua neuvottelupöydässä, jossa työnantaja hakee jo valmiiksi matalapalkkaisille ihmiselle heikennyksiä työsuhteen ehtoihin. Tiistaina tapaamme työnantajaliiton kanssa valtakunnansovittelijan toimistolla.

PAU lupaa kertoa työtaistelutoimista ensi viikolla.

Työnantajaa lakkouhka harmittaa

Palvelualojen työantajien Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto kommentoi tilannetta varovaisesti.

– Itse tietysti toivon, että työtaisteluja ei tule. Tässä ei nyt mikään lakkoilu auta, Aarto sanoo.

Työntekijöitä edustava Posti- ja logistiikka-alan unioni syyttää työnantajaa siitä, että se ajaa jakajia ja lajittelijoita halvemman Teollisuusliiton ja Medialiiton työehtosopimuksen piiriin.

– Olisi kiinnostavaa tietää, miten tänä päivänä voi tulla toimeen 8,90 euron tuntipalkalla, Nieminen kysyy.

Omistajaohjauksen muutoksella on jo kiire

Työmarkkinoita tutkinut Turun yliopiston dosentti Mika Helander uskoo, että Postin riidan ratkaisun avaimet ovat hallituksella.

– Postin työsopimuskiista ratkeaa vasta, kun valtion omistajaohjaus muuttuu. Siitä näyttää nyt olevan merkkejä. Posti on osa julkista palvelua, Helander sanoo.

Yksi vaihtoehto olisi, että valtio ottaisi hoitaakseen postin lakisääteiset tehtävät. Lopusta voitaisiin kilpailla markkinoilla. Esimerkiksi Norjassa valtio huolehtii postin jakamisesta haja-asutusalueelle. Myös Ruotsissa ja Tanskassa postin julkinen palvelu ja liiketoiminta on erotettu toisistaan.

Palvelualojen työnantajat ei innostu ratkaisusta. Toimitusjohtaja Tuomas Aarto on sitä mieltä, että valtion väliintuloa tarvita.

– Norjassa valtio on joutunut pumppaamaan postiin koko ajan entistä enemmän rahaa, Aarto sanoo.

Omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) on jo luvannut, että hallitus arvioi Postin tehtäviä uudelleen.

Postin palkat ovat herättäneet ärtymystä etenkin sen jälkeen, kun selvisi, että toimitusjohtaja Heikki Malinen tienasi viime vuonna 990 000 euroa. Malinen jätti tehtävänsä lokakuun alussa.

Kiky-tunnit kummittelevat yhä

Tahmeaa on eteneminen myös Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuden neuvotteluissa. Vientialalla kiikastavat palkat ja surullisen kuuluisat kiky-tunnit.

Työnantajaa edustava Teknologiateollisuus haluaa jatkaa kilpailukykysopimuksessa sovittua 24 tunnin vuosityöajan pidennystä.

Teollisuusliitolle se ei sovi. Teollisuusliitto ilmoitti perjantaina, että neuvottelut Teknologiateollisuuden kanssa ovat juuttuneet jo alkuasetelmiin.

Neuvottelut ovat merkittävät, sillä vientiteollisuus toimii työmarkkinakierroksella päänavaajana. Se tarkoittaa, että muiden alojen on vaikea ylittää vientiteollisuuden sopimia palkankorotuksia.

Hoitajat haluavat muita enemmän

Vientivetoinen malli harmittaa hoitoalaa. Terveydenhoitoalan ammattijärjestö Tehy on vaatinut pitkään tasa-arvoerää. Hoitajat haluavat palkankorotuksia 1,8 prosenttia enemmän kuin muut, jotta palkkakuilu saataisiin kurottua umpeen.

Työmarkkinoita tutkinut sosiologian dosentti Mika Helander pitää vientivetoista mallia hankalana. Naisten ja miesten välinen palkkaero ei nykymenolla kapene.

– Vahvat liitot määrittelevät nyt palkankorotukset. Keskitettyjen palkkaratkaisujen aikana tasa-arvoerät onnistuivat paremmin. Hoitajat ansaitsisivat paljankorotukset, mutta palkkatasa-arvo on yhä kaukana, Helander sanoo.

Tehy on vaatinut hallitukselta vuosittain sataa miljoonaa euroa palkkaerojen umpikuromiseen.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) on ilmoittanut, että lisärahaa ei ole tulossa.