Poliisi vastaa kritiikkiin toiminnastaan lauantain mielenosoituksessa

Sisäministeri Maria Ohisalo pyytää poliisilta selvitystä viime päivien mielenosoituksista.

mielenosoitukset
Kulkueen lähtiessä liikkeelle torilta poliisi myös esti järjestäjien ajoneuvon liittymisen kulkueeseen.
Kulkueen lähtiessä liikkeelle torilta poliisi myös esti järjestäjien ajoneuvon liittymisen kulkueeseen 19. lokakuuta.Irene Stachon / Lehtikuva

Poliisin voimankäyttö ja määräykset lauantaisessa Turkin toimia Syyrian kurdialueella vastustavassa mielenosoituksessa Helsingissä on kerännyt järjestäjätaholta ja mielenosoittajilta runsaasti kritiikkiä ja syytöksiä poliisin provokaatiosta.

Poliisi esti Narinkkatorilla Helsingin keskustassa mielenosoittajien äänentoistoon käytetyn soundiauton lähtemisen mielenosoituskulkueen mukaan.

Tilanne johti siihen, että poliisi rikkoi auton ikkunan ja otti avaimet pois estääkseen auton kulun. Poliisi käytti myös etälamautinta ainakin yhtä mielenosoittajaa kohtaan.

Järjestäjän, Yhdessä Rojavan puolesta -solidaarisuusverkoston mukaan poliisi "lopulta hyökkäsi mielenosoitukseen".

Mielenosoituksen aikana poliisin tilannekeskuksen yleisjohtajana toimineen ylikomisario Jere Roimu mukaan ajoneuvosta oli tehty etukäteen päätös, ettei sitä päästetä kaduille.

– Edellisessä vastaavassa mielenosoituksessa mielenosoittajilla oli auto, ja silloin mielenosoitus päättyi lähetystöalueelle, jossa tapahtui vahingonteko. Mielenosoitusväki liikkui ja juoksenteli lähetystöalueella niin, että auto ajoi ihmisten seassa, Roimu sanoi.

Roimun mukaan poliisilla oli epäily, että mielenosoitus saattaisi suunnata ennalta sovitusta reitistä huolimatta esimerkiksi Kaivopuiston lähetystöalueelle.

Auton kieltämiseen lauantaina vaikutti edellisten tapahtumien lisäksi Roimun mukaan myös mielenosoittajien ja muiden ihmisten turvallisuus, koska reitti kulki isoja Helsingin katuja, ja paikalla oli pieniä lapsia kävelemässä.

Järjestäjien mukaan poliisi ei ilmoittanut etukäteen soundiauton kieltoa

Mielenosoituksen järjestäjän, Yhdessä Rojavan puolesta -solidaarisuusverkoston mukaan poliisi ei millään tavalla ilmoittanut etukäteen, ettei soundiautoa saa käyttää, vaikka aiemmin soundiauto ei ole ollut mikään ongelma. Poliisi ei myöskään järjestön mukaan suostunut antamaan kiellolle minkäänlaisia perusteita.

Tilanne eteni Roimun mukaan niin, että poliisi ajoi lopulta omalla autollaan soundiauton eteen. Lopuksi poliisi rikkoi soundiauton ikkunan ja otti sieltä avaimet.

Samassa yhteydessä mielenosoittajat tönivät Roimun mukaan poliisia, jolloin poliisi käytti etälamautinta.

– Poliisia vastustettiin voimakkaasti siinä tilanteessa. Etälamautinta käytettiin vastarinnan murtamiseen. Poliisi käyttää aina lievintä mahdollista voimakeinoa, Roimu perustelee etälamauttimen käyttöä.

Mitä tulee hevosiin, poliisikoiriin ja varustetasoon ylipäänsä, taustalla olivat Roimun mukaan Kaivopuiston tapahtumat.

– Poliisi nosti varautumistasoa, koska edellinen mielenosoitus ei sujunut sovittujen pelisääntöjen mukaan rauhallisesti.

Narinkkatorin lauantaisiin tapahtumiin liittyen poliisi epäilee useita ihmisiä virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ja järjestäjää kokoontumisrikkomuksesta. Epäily kokoontumisrikkomuksesta liittyy siihen, ettei järjestäjä noudattanut Roimun mukaan poliisin ohjeita ja määräyksiä auton käytöstä.

Virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen epäilyt liittyvät esimerkiksi siihen, että poliiseja pakotettiin siirtymään ajamalla heitä kohti.

Sisäministeri pyytää poliisilta selvitystä tapahtumista viime päivien mielenosoituksissa

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) pyytää poliisilta selvitystä viime päivien mielenosoituksista.

Myöhemmin Ohisalo avasi tviittiään STT:lle sanoen kaipaavansa selvitystä esimerkiksi poliisin varustautumisesta ja uhka-arvioiden tekemisestä. Poliisin voimankäyttö ja määräykset lauantaisessa Turkki-mielenosoituksessa Helsingissä ovat keränneet järjestäjätaholta ja mielenosoittajilta runsaasti kritiikkiä ja syytöksiä poliisin provokaatiosta.

Ohisalo kertoo haluavansa käydä keskusteluita ennen kaikkea sen takia, että poliisi on viranomainen, johon luotetaan. Hän haluaa, että luottamus poliisiin säilyy myös jatkossa.

Ohisalo haluaa käydä poliisien kanssa yleisemmällä tasolla keskusteluita siitä, miten mielenosoituksiin varaudutaan ja ovatko käytännöt yhteneväiset.

– Luottamuksen ja turvallisuuden tunteen täytyy olla vahva, ja poliisin tehtävä on varmistaa ihmisten perusoikeudet ja niiden toteutuminen, oli kyse sitten mielenosoittajista tai sivullisista ihmisistä, Ohisalo sanoo.

Hän sanoo keskustelleensa asiasta jo sunnuntaina poliisijohdon kanssa. Ohisalo ei halua ottaa kantaa poliisin toimintaan Helsingin Turkki-mielenosoituksessa. Mielenosoituksia järjestettiin lauantaina myös muualla Suomessa.

Täydennetty 20.6.19 klo 19 Ohisalon kommenteilla tviitistään STT:lle.

Aiheesta aiemmin:

Poliisi käytti etälamautinta Helsingissä Turkin sotatoimia kurdien itsehallintoalueella vastustavassa mielenosoituksessa