Olli Rehnin epäilys: Saksa ja Kreikka sumplivat ensimmäisen EU-tukipaketin ajankohdan yhdessä – "Jos olin väärässä, pyydän anteeksi"

Suomen pankin pääjohtaja kritisoi kirjassaan Suomen kuulumista talouskurimaiden Hansa-ryhmään.

eurokriisi
Jose Manuel Barroso ja Olli Rehn 12. toukokuuta 2010
Komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso ja talouskomissaari Olli Rehn julkaisivat ehdotuksen EU:n taloushallinnon tehostamiseksi toukokuussa 2010. Tarkoituksena oli välttää tulevat kriisit tiukemmilla budjettisäännöillä ja talouden seurannalla.AOP

Brexitiä kauhistellessa on ehkä vaikea muistaa, että muutama vuosi sitten Suomessakin yltyi keskustelu euroerosta.

Lehdissä julkaistiin ekonomistihaastatteluja, joissa nämä arvioivat jäsenyyden haittoja ja hyötyjä (siirryt toiseen palveluun). Suomen mahdollisella euroerolla oli nimikin, fixit.

Entinen talouskomissaari Olli Rehn muistaa termin hyvin.

– Jotkin ministeritason harkitsemattomat lausunnot kesän 2012 aikana antoivat vaikutelman, että Suomenkin euroero oli aivan mahdollinen, mitä se ei koskaan ollut, Rehn kirjoittaa.

Rehnin maanantaina julkaistu teos Kuilun partaalta kertoo vuosikymmenen alun eurokriisin vaiheista.

Keihin ministereihin Rehn kirjassaan viittaa? Ainakin tuolloinen valtiovarainministeri, nyt EU-komissaariksi ehdolla oleva Jutta Urpilainen oli kertonut haastatteluissa, että Suomi puolustaa euroa, mutta ei hinnalla millä hyvänsä (siirryt toiseen palveluun). Urpilaisen mukaan Suomessa oli tehty laskelmia myös sen varalta, että valuuttaliitto hajoaa (siirryt toiseen palveluun).

Kansainvälisessä mediassa julkituloja tulkittiin mutkia oikoen ja esitettiin, että myös Suomen euroero (siirryt toiseen palveluun)olisi mahdollinen.

Rehn siteeraa Roubini Global Economics -analyytikkayhtiön katsausta: "Suomen eurojäsenyyden tulevaisuus näyttää yhä epävarmemmalta – – Suomalaisessa mediassa on viime aikoina kritisoitu eurojäsenyyttä huomattavasti. Kun suuren yleisön käsitys muuttuu, muuttuvat poliitikkojenkin näkemykset."

Rehnin mielestä Roubinin raportissa unohdettiin mainita, että Suomessa eurojäsenyydellä oli vahva kahden kolmasosan kannatus kriisinkin aikana.

– Tällainen jossittelu aiheutti paljon hämminkiä, epävarmuutta ja vahingollista Suomen euroeroa koskevaa spekulointia, Rehn sanoo.

Talouskomissaari joutui selittelemään lausuntoja. New Yorkissa pitämänsä illallispuheen jälkeen hän joutui vastaamaan "kahden markkinavoimien nuorekkaan edustajan" tivauksiin: Mitä luulette, eroaako Suomi eurosta jo varhain tänä syksynä vai tapahtuuko se vasta myöhemmin, kuten ensi vuonna?

Komissaari ratkoi eurokriisiä "mahdottomassa kolmiossa"

Maanantaina julkaistu yli 400-sivuinen teos kuvaa euron pelastamista tarkasti: salaisia tapaamisia, sähköposteja, tekstiviestejä, turhautumisia, kompromissien sovitteluja, valtiovarainministerien opettamista.

Rehn oli talous- ja raha-asioista vastaava komissaari vuosina 2010–2014 – eli juuri eurokriisin pahimmat vuodet.

Hän oli läsnä lähes kaikkialla, missä kriisiä ratkottiin: ideoimassa tulevien vakausrahastojen toimintaa, järjestämässä kriisipalavereja ja taivuttelemassa poliittisia päättäjiä. EU järjesti velkakriisin vuoksi liki 20 huippukokousta parin vuoden kuluessa.

Rehn joutui tasapainoilemaan kolmen vahvan tahon välissä eurokriisin vuosina. Yksi oli Saksan liittohallitus Berliinissä, toinen Euroopan keskuspankki EKP Frankfurtissa ja kolmas Kansainvälinen valuuttarahasto IMF Washingtonissa.

Rehn alkoikin kutsua tätä ”mahdottomaksi kolmioksi”. Komissio toimi kuviossa välittäjänä ja etsi yhteisiä nimittäjiä.

Kuvaavaa on, että Rehn piti EKP:n neuvoston kuukausittaisia kokouksia Frankfurtissa ”mentaalisina lomapäivinään”.

– En yleensä ota ammatillisia paineita henkilökohtaisesti, mutta etenkin vuosina 2010–2013 elämäni oli yhtä vakuuttelua.

Rehnin tehtävä oli esittää perusteluja joko Brysselissä tai muissa EU:n pääkaupungeissa ja suostutella talouspolitiikasta vastaavia kollegoita ryhtymään rakenneuudistuksiin, tasapainottamaan julkista taloutta tai tukemaan pelastuspaketteja.

Siksi ”mentaalinen lomapäivä” tuli välillä tarpeeseen – Euroopan keskuspankissa talouskomissaari sai olla kuunteluoppilaana eikä joutunut olemaan pääroolissa.

EU-parlamentaarikko Olli Rehn (kesk.) ja Suomen komissaariehdokas Jyrki Katainen (kok.) keskustelivat EU-parlamentissa syksyllä 2014, jolloin Katainen oli meppien kuultavana.
EU-parlamentaarikko Olli Rehn (kesk.) ja Suomen komissaariehdokas Jyrki Katainen (kok.) keskustelivat EU-parlamentissa syksyllä 2014, jolloin Katainen oli meppien kuultavana.Olivier Hoslet / EPA

Talouskriisi oli instituutioiden kriisi

Koska euroalue oli syntyessään keskeneräinen valuutta-alue ja perustui pitkälti luottamukseen, eurokriisin hoidossa ongelmana oli Rehnin mielestä väärä marssijärjestys.

Kun jäsenmaat pyrkivät minimoimaan poliittisia riskejä kotimaissaan, euroalueen taloudellinen tulevaisuus ei kiinnostanut. Viivyttely vaikeissa kysymyksissä ei siis johtunut niinkään yksittäisistä päättäjistä kuin päätöksentekoprosessin jäykkyyksistä.

– Euroalueen kriisi ei ollut enää pitkään ollut pohjimmiltaan talouskriisi vaan poliittinen kriisi.

Toinen syy väärään marssijärjestykseen oli se, että yksimielisyyden vaatimus vaikeutti päätöksentekoa. Puheet ”Brysselin määräysvallasta” eivät Rehnin näkemyksen mukaan vastaa lainkaan päätöksenteon todellisuutta.

– EU:n ongelma ei ollut liika voima vaan liika heikkous. Kynnyskysymyksiä oli liikaa, mikä tappoi kompromisseja.

Sumpliko Kreikka Saksan kanssa?

Kirja on kiinnostava kuvaus tapahtumista ja henkilöistä päätösten takana, mutta suuria uutisia siinä ei ole. Mielenkiintoisimmat kommentit jäävät nimettömiksi.

Esimerkiksi Kreikan kriisin alkuvaiheessa Rehn kertoo järkyttyneensä "erään entisen valtiovarainministerin" tunnustuksesta:

– Me kai kaikki Ecofinin pöydän ääressä kyllä varmasti tiesimme, ettei Kreikka täyttänyt Emu-kriteerejä, mutta päätimme silti yksimielisesti hyväksyä sen jäseneksi, ministeri totesi Rehnin mukaan.

Kriisitukipaketteja laadittiin lopulta viidelle maalle, Kreikan lisäksi Espanjalle, Irlannille, Kyprokselle ja Portugalille. Kaikkia niitä yhdisti se, että avunpyyntö tuli myöhään. Tuolloin EU:ssa ei ollut järjestelmää, jossa jäsenmaiden talouksia voitiin seurata yhtä tarkasti kuin nykyisin.

Vaikka kaikki tiesivät esimerkiksi Kreikan ongelmien syvyyden, ensimmäistä tukipyyntöä saatiin odottaa pitkään. Rehn epäileekin, että Kreikka sopi avunpyyntönsä ajankohdasta Saksan kanssa vuonna 2010.

Hänen mukaansa tuntui, että "kreikkalaiset ja saksalaiset ovat sopineet keskenään selkämme takana, etteivät he esitä pyyntöä ennen toukokuun 10. päivää". Tuolloin pidettiin Saksan seuraavat, Nordrhein-Westfalenin aluevaalit.

– Jos olin väärässä, kuten ehkä olinkin, pyydän anteeksi molemmilta osapuolilta. Oli kuitenkin aina parempi olla jopa ylihuolehtivainen kuin tulla jymäytetyksi, Rehn kirjoittaa.

Hansa-ryhmä = "ei, ei ja vielä kerran ei"

Rehn kertoo kirjassaan myös kummastelevansa Suomen kovaa intoa osallistua uuteen Hansa-liittoon, kahdeksan maan epäviralliseen ryhmittymään.

Ryhmässä ovat olleet mukana Hollanti, Irlanti, Baltian maat ja Pohjoismaat. Hansa on ottanut useasti kantaa suunnittelilla oleviin euroalueen uudistuksiin.¨

Lue lisää: Muistatko Hansaliiton? Suomi ja muut kokosivat joukon taas kasaan ja vaativat kriisimaita EU:ssa vastuuseen veloistaan.

– Kaikki kunniallisia maita ja hyvähän kumppaneita on olla, mutta kun Hansa-liitto on kannanotoillaan leimautunut pitkälti ”ei, ei, ja vielä kerran ei” -ryhmäksi etenkin euroalueen uudistamisessa, en näe, että yhtyminen automaattisesti sen kantoihin ajaisi Euroopan saati Suomen asiaa, Rehn kirjoittaa.

– Eikö olisi parempi olla avoin yhteistyölle muidenkin jäsenmaiden suuntaan ja pyrkiä aktiiviseksi sillanrakentajaksi yhteisten, realististen eurooppalaisten ratkaisujen löytämiseksi?

Rehn arvioi Hansa-ryhmää myös kirjansa julkistamistilaisuudessa maanantaina. Hänen mielestään EU:n rooli korostuu, kun Yhdysvallat on ottanut etäisyyttä moninkeskeiseen kansainväliseen järjestelmään ja Britannia on eroamassa EU:sta.

Sääntöperusteinen kansainvälinen järjestelmä on Rehnin mielestä parempi kuin "geopoliittinen viidakon laki". Siksi Hansa-ryhmän jarrutus talous- ja rahaliiton uudistuksissa voi olla epäviisasta.

– EU:lla on entistä isompi vastuu siitä, että moninkeskeinen järjestelmä toimii, se on pienen maan etu. On tärkeää, että euroluetta kyetään uudistamaan niin, että euroalue on iskukykyisempi talous ja sen kansainvälinen asema vahvistuu, Rehn sanoi.

– Eurooppaa ei rakenneta kuppikunnilla tai ryhmittymillä.