"En olettanut, että tulos olisi noin raju" – nimen vaikutus työnhaussa hätkähdytti työnantajia, ratkaisuksi ehdotetaan nimetöntä työnhakua

Anonymiteetilla voitaisiin herätellä työnantajia ja houkutella potentiaalisia hakijoita, uskoo Espoon henkilöstöjohtaja.

syrjintä
siivooja Morcire Bangoura
Yle uutisoi maanantaina tutkimuksesta, jossa suomalainen nimi työhakemuksessa poiki työhaastattelukutsuja moninkertaisesti enemmän kuin ulkomaalaiselta kuulostava nimi.Antti Kolppo / Yle

– Uutinen hätkähdytti. En olettanut, että tulos olisi noin raju.

Näin Espoon kaupungin henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski kommentoi tutkimusta, jossa suomalaisilla nimillä lähetetyt tekaistut työhakemukset poikivat työhaastattelukutsuja moninkertaisesti enemmän kuin ulkomaisilla nimillä lähetetyt hakemukset.

Yle uutisoi tutkimuksesta maanantaina. Voit lukea sen tästä linkistä:

Suomalainen nimi on valtava etu Suomen työmarkkinoilla – tutkija lähetti tuhansia työhakemuksia eri nimillä ja tulokset hätkähdyttävät

Miksi työnhakijan ulkomaalainen nimi vaikuttaa rekrytointiin? Kyse on ainakin osin työnantajien asenteista, uskoo S-ryhmän henkilöstöjohtaja Susa Nikula.

– Uskoisin, että yhtenä syynä voi olla se, että suomalaiset luottavat lähtökohtaisesti enemmän suomalaisiin. Meillä on suomalaisista työntekijöistä paljon pidempi kokemus kuin ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä, Nikula sanoo.

Susa Nikula
S-ryhmän henkilöstöjohtaja Susa Nikula.Kaj Rehman / Yle

Anonyymistä työnhausta hyviä kokemuksia

Sekä Espoossa että S-ryhmässä on kokeiltu anonyymia rekrytointia. Siinä rekrytoija ei näe hakemuksia lukiessaan hakijan tunnistetietoja, kuten nimeä, ikää tai sukupuolta.

Sarekosken kokemusten mukaan anonyymi työnhaku voi toimia myös työkaluna, joka auttaa rekrytoijaa punnitsemaan omaa toimintaansa rekrytointitilanteessa.

– Eräs esimies kertoi tunnistaneensa, että kun hän ei päässyt näkemään hakijoista tiettyjä tietoja, se vaikutti hänen käyttäytymiseensä. Hän kutsui varmuuden vuoksi haastatteluun tavallista laajemman joukon kuin hän olisi kutsunut ilman anonymiteettia.

S-ryhmässä kokeilulla oli samanlaisia tavoitteita: sillä haluttiin saada rekrytoijia huomaamaan mahdolliset ennakkoasenteensa hakijoiden etnistä taustaa, nimeä, sukupuolta tai ikää kohtaan.

Kokeilun jälkeen iän kysymisestä hakulomakkeella luovuttiin kokonaan.

Nimettömän työnhaun tarkoitus ei ole ainoastaan herätellä työnantajia. Sen avulla voidaan myös houkutella potentiaalisia hakijoita, Sarekoski uskoo.

– Käyttämällä tällaista työkalua viestitään, että meille voivat hakea sellaisetkin ihmiset, jotka muutoin saattaisivat kokea helposti tulevansa syrjityksi työnhaussa.

Kimmo Sarekoski
Espoon kaupungin henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski.Olli Häkämies / Espoon kaupunki

Moninaista työvoimaa tarvitaan tulevaisuudessakin

Susa Nikula S-ryhmästä uskoo, että työnantajien asenteet eritaustaisia hakijoita kohtaan paranevat ajan kanssa. Tähän vaikuttaa myös pula osaavasta työvoimasta.

– Pakkokin on hyvä muusa. Tulevaisuudessa me tarvitsemme entistä enemmän ulkomaista työvoimaa.

Espoossa anonyymin työnhaun toivotaan helpottuvan lähitulevaisuudessa, kun kaupunki ottaa käyttöön uuden rekrytointijärjestelmän.

Aiemmin työnhakua anonymisoitiin käsipelillä: hakemukset valokopioitiin ja paperisista hakemuksista mustattiin käsin kaikki hakijaa yksilöivät tiedot. Haastattelukutsuja tekevät saivat nähdäkseen vain hakemukset, joista tiedot oli yliviivattu.

Jatkossa nimetöntä työnhakua käytettäneen erityisesti niillä aloilla, joissa kaupungin työntekijöiden henkilöstörakenne on vinoutunut suhteessa muuhun espoolaisväestöön.

– Se ilmenee asiantuntija-, erityisasiantuntija- ja esimiestehtävissä. Tavoitteena on, että henkilöstössä heijastuisi väestön rakenne. Me emme ole välttämättä hirveän hyvin edistyneet siinä, mutta se on kuitenkin tavoite, jota kannattaa tavoitella, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski sanoo.

Lue myös:

Suomalainen nimi on valtava etu Suomen työmarkkinoilla – tutkija lähetti tuhansia työhakemuksia eri nimillä ja tulokset hätkähdyttävät

Misael Rojas on Suomessa koulutettu maisteri ja tahtoisi tehdä töitä, mutta yritykset haluavat palkata vain sujuvaa suomea puhuvia