Heisalan saari sijaitsee Paraisten pääsaaren eteläpuolella Varsinais-Suomessa. Saarelle pääsee yhteysaluksella Paraisten pääsaaren Granvikin satamasta.
Lokakuun puolivälissä saarelle piti järjestää ylimääräisiä kuljetuksia, sillä Andreas Johanssonin ja Sonja Ek-Johanssonin maatilalla järjestettiin avointen ovien päivä.
Noin 300 vierasta tuli tutustumaan tilan uuteen pihattoon. Isäntäväki sai kehuja, että ovat uskaltaneet investoida maidontuotantoon aikana, jolloin maito- ja naudanlihakeskustelu käy Suomessa kuumana ilmastosyistä.
Monta riskiä pohdittavana
Kiihtynyt ilmastokeskustelu ei ollut ainut asia, mitä Johanssoneille puntaroitiin, kun pihattoa rakennettiin.
Maidot ja rehut kuljetetaan Heisalaan yhteysaluksella ja kelirikkoaikana liikenteeseen voi hyvinkin tulla katkoksia. Pahimmassa tapauksessa maidot pitää kaataa viemäriin, jos tankkiauto ei pääse viikkoon saarelle, tai jos jäätie ei vielä kanna.
Jos me tätä työtä haluamme tehdä eläkeikään asti, ei me sitä tuossa vanhassa navetassa tehdä.
Sonja Ek-Johansson
Yhteysalusten kilpailutuksessa edellisellä kerralla Paraisten eteläiselle reitille valittiin alus, jonka kanssa elämään tuli runsaasti harmia ja epävarmuutta. Kun Viken-alus palasi tauon jälkeen reitille, tilanne rauhoittui. Seuraava kilpailutus on kuitenkin jo ovella.
Liikenneministeri Bernerin kaavailemat yhteysalusmaksut synnyttivät saaristossa raivoa pari vuotta sitten. Toteutuessaan suunnitelma olisi tuonut maitotilalle kymmenientuhansien eurojen lisälaskun vuosittain.
– Totta kai me näitä olemme miettineet, mutta jos ongelmia tulee, niin katsotaan sitten, miten ne ratkaistaan, sanoo Sonja Ek-Johansson.
Lypsytilojen määrä vähenee kovaa vauhtia
Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan (siirryt toiseen palveluun) maidontuottajia oli vuonna 1990 vielä yli 45 000. Tämän vuoden elokussa mentiin jo 6 000 rajan alapuolelle.
Kun tuhat maitotilaa lopettaa parin vuoden aikana, tulevaisuus näyttää alan kannalta synkältä. Lehmiä ei näy maisemassa enää entiseen tapaan ja maidontuotanto saattaa vähentyä merkittävästi.
Maidon tuotantomäärä on pysynyt kuitenkin vielä kutakuinkin vakiona lehmien tuotoksen kasvun takia, sekä siksi, että jäljelle olevien maitotilojen eläinmäärä on ollut kasvussa.
Vanha navetta tuli tiensä päähän
Heisalan saarella uuden pihaton rakentamista puolsi monta seikkaa. Vanha navetta on 1950-luvulta ja laajennusosa 1990-luvulta. Yhdistelmä oli Sonja Ek-Johanssonin mukaan täynnä kompromisseja.
– Jos me tätä työtä haluamme tehdä eläkeikään asti, ei me sitä tuossa vanhassa navetassa tehdä.
Uusi pihatto on valoisa ja ilma siellä raikas. Pihatossa on kaksi lypsyrobottia ja ne keventävät fyysisen työn taakkaa merkittävästi.
Lehmät pääsevät uusiin tiloihin marraskuun puolella. Vaikka lehmien määrä tuplaantuu 120 lypsävään, tilan fosforikuormitus vesistöön vähenee merkittävästi uuden lannankäsittelytekniikan ansiosta.
Pihatossa lehmät pääsevät liikkumaan vapaasti ja ulkotarhaan pääsee jaloittelemaan myös talvisaikaan.