Chile vaurastui, mutta rahat jäivät harvoille – Nyt kauan kytenyt tyytymättömyys leimahti liekkeihin

Santiagosta kotoisin oleva nuori agronomi Hugo Parada sanoo kotimaansa tarvitsevan syvää muutosta.

Chile
Mielenosoittaja kadulla Valparaisossa Chilessä.
Mielenosoittajat protestoivat sunnuntaina muun muassa Valparaíson satamakaupungissa, jonne Chilen kongressi kokoontuu.Raul Zamora / EPA

Chileläiset kävivät viikonloppuna nukkumaan tuhansien sotilaiden ja tankkien partioidessa kaduilla. He heräsivät sunnuntaina poikkeustilaan ja uutisiin kuolonuhreista.

Etelä-Amerikan korkeimpien tuloerojen maassa poliittinen painekattila oli kiehunut ylitse.

Multimiljardöörillä, keskustaoikeistolaisella presidentillä Sebastian Piñeralla on nyt ratkaistavanaan kolme vuosikymmentä ensi vuonna täyttävän demokratian syvin kriisi.

Chilen laajan protestiaallon taustalla on pitkään jatkunut epätasa-arvo koulutus-, eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmissä. Kansalaisten viha rikkaiden poliitikkojen omahyväisyyteen ja korruptioon on kasvanut. Samalla monet ovat pettyneet uudistusten turhaan odotukseen.

Poliisi ampuu kyynelkaasua Santiagossa Chilessä.
Poliisi ampui sunnuntaina kyynelkaasua Chilen pääkaupungissa Santiagossa.Alberto Pena / EPA

Uudistuksia on vaadittu pitkään, sillä maailman suurimman kuparinviejävaltion talous on vakaa ja tämän vuodesta notkahduksesta huolimatta talous kasvaa edelleen. Vuonna 2018 talouskasvu oli 4,0 prosenttia ja vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla 1,8 prosenttia.

Chilen talous on kasvanut nopeimmin Latinalaisen Amerikan maista viime vuosikymmenillä eli demokratian aikana. Vuonna 2000 maan köyhyysaste oli 30 prosenttia, vuoteen 2017 mennessä luku oli pudonnut 6,4 prosenttiin.

Maailmanpankin luokituksessa Chile on nyt korkean keskitulon maa eli sen keskimääräinen bruttokansantuote henkeä kohden on yli 10 800 euroa vuodessa. Noin puolet maailman maista ei yllä samaan.

Hyvän talouskasvun myötä 18 miljoonan asukkaan Chilelle onkin kertynyt julkisia varoja, jotka olisi mahdollista kohdentaa nykyistä laaja-alaisemmin.

Sotilaiden voimankäyttö järkytti

Etelä-Amerikan länsiosassa sijaitsevan viini- ja kuparimaan Chilen maanlaajuiset protestit ja presidentin rajut vastatoimet, kuten ulkonaliikkumiskielto, ovat järkyttäneet kansaa.

Santiagolainen Hugo Parada on pettynyt maan johtoon.

– Ihmiset ovat väsyneet epäoikeudenmukaisuuteen, jota huokuu alati valtion taholta. Vuosien ajan hallitus on tehnyt löysiä lakeja, jotka ovat laskeneet eläkkeiden tasoa ja nostaneet elintarvikkeiden, tietullien, sähkön ja terveyspalveluiden hintaa, Parada arvioi.

Hugo Parada
Opiskelija Hugo Parada vaatii Chilen ministereitä eromaan.Hugo Parada

Parada on insinööriksi opiskeleva agronomi, joka kuuluu Chilen koulutettuun, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden merkitystä arvostavaan sivistyneistöön. Protestien aikana hän on ollut kotonaan.

– Nyt ihmiset saivat epäoikeudenmukaisuudesta kyllikseen ja lähtivät rohkeasti kaduille. Ärtymys yksityisten kauppojen ja supermarkettien hinnoilla pelaamiseen ja paikoin surkeasti toimiviin kalliisiin bussilinjoihin sai vandalismin liikkeelle, Parada arvioi.

Hänen mukaansa metrojen hinnankorotuksen peruminen ei enää riitä tilanteen rauhoittamiseksi.

– Ministerivaihdoksia pitää tulla. Hallitus ei voi jatkaa, sen on erottava, Parada sanoo.

Kuukausipalkka yliopiston kuukausimaksuun

Levottomuuksien kipinänä toimi Santiagon metron hinnankorotus. Mitättömän tuntuinen korotus oli monelle viimeinen pisara, sillä ruuan ja palveluiden hinnat ovat jo ajat sitten karanneet liian korkeiksi suurelle osalla Chilen väestöstä

Keskiluokka elää luottokorteilla. Pienituloisten lapset eivät opiskele, sillä kaikki yliopistot – myös valtion julkinen yliopisto – ovat maksullisia ja kalliita. Minimipalkka on Chilessä muutama sata euroa kuussa eli saman verran kuin kuukauden yliopisto-opinnot voivat maksaa.

Pahoin palanut metro Elisa Correan asemalla Santiagossa.
Pahoin palanut metro Elisa Correan asemalla Santiagossa.EPA/ Alberto Peña

Vähävarainen väestö työskentelee usein kotiapulaisina rikkaiden kaupunginosissa.

Työmatkat ovat pitkiä, ne tehdään useilla kulkuvälineillä. Vähävaraisille työmatkalaisille metrolippujen hinnan korotus on iso asia, sillä juuri he käyttävät julkista liikennejärjestelmää.

Vauraat aikuiset ja nuoret ajavat omilla autoillaan. He eivät koskaan käytä bussia tai metroa.

Viidennes nuorista ei opiskele eikä käy töissä

Viikonloppuna ulkonaliikkumiskielto oli ehdoton ja koski kaikkia suuria kaupunkeja ja tärkeitä Tyynenmeren satamia.

Poikkeustilalla on Chilessä huono maine. Armeija käytti sitä sotilashallinnon vuosina 1973–1990 siepatakseen, kiduttaakseen ja kadottaakseen vastustajikseen epäilemiään henkilöitä ulkonaliikkumiskiellon turvin.

Nyt protestoijat eivät näytä pelkäävän armeijaa historian painolastista huolimatta. Kovimpien, tuhopoltoiksi kärjistyneiden mielenilmausten johtajat ovat alle kolmekymppisiä nuoria.

Mielenosoittaja Valparaisossa Chilessä.
Myös päivällä nähtiin tulipaloja, kun protestoijat osoittivat sunnuntaina mieltään Valparaísossa Chilessä.Raul Zamora / EPA

19 prosenttia Chilen 15–29 vuotiaista nuorista ei ole työssä eikä opiskele. Heitä kutsutaan Nini-nuoriksi. Ilmaisu tulee espanjankielisestä määritelmästä ”ni estudia, ni trabaja”, ei työssä eikä opiskele.

Koulupudokkaiden suuri määrä kertoo osaltaan siitä, että koulutussektorin ja työmarkkinoiden kehittäminen on ollut Chilessä heikkoa.

Niillä nuorilla, joilla on varaa hankkia kallista koulutusta, opintojen tarjoamat mahdollisuudet työllistyä ovat Chilessä hyvät. Korkeasti koulutettujen työllisyysluvut ovat Latinalaisen Amerikan maista korkeimmat juuri Chilessä Perun, Panaman ja Costa Rican ohella.

Poikkeustila mahdollistaa väärinkäytökset

Hallitus on syyttänyt mielenosoittajia vandaaleiksi. Pelkkä vandalismin voima tuskin olisi kyennyt levittämään protesteja neljä tuhatta kilometriä pitkän maan eri osiin.

Kadulla päiväsaikaan liikkuvat mielenosoittajat ovat olleet eri ikäisiä, keskiluokkaan kuuluvia ihmisiä ja perheitä, jotka ovat vaatineet julkisten varojen kanavoimisesta nykyistä laajapohjaisempaan hyvinvointiin.

Öiset tuhopolttajat ovat peittäneet kasvonsa hupuin ja liinoin. Tuliaseita heillä ei ole ollut, joten huume- ja muu järjestäytynyt rikollisuus ei ole levottomuuksien takana.

Mielenosoittajia Plaza Italia -aukiolla.
Mielenosoittajia kohti ammuttiin sunnuntaina kyynelkaasua Plaza Italia -aukiolla Santiagossa.Esteban Garay / EPA

Sunnuntai-iltana protestit jatkuivat. Poikkeustila oli yhä voimassa neljässä maan kuudestatoista maakunnasta. Chilen ihmisoikeusinstituutti INDH raportoi ainakin kahdenkymmenenkahden ihmisen joutuneen sotilaiden väärinkäytöksen kohteiksi suurissa kaupungeissa. Heidän joukossaan oli myös lapsia.

Näin rajut protestit ovat Chilessä harvinaisia. Myös poikkeustila on harvinainen toimenpide.

Demokratian kolmella vuosikymmenellä presidentti on julistanut poikkeustilan Chileen kahdesti, vuonna 1998 entisen diktaattorin Augusto Pinochetin Lontoon pidätyksen aikaan sekä vuonna 2010 maanjäristyksen jälkeisen ryöstelyaallon taltuttamiseksi.

Poikkeustilan tavoite on rauhoittaa maa, estää tuhotyöt sekä suojata ihmishenkiä ja omaisuutta.

Chilessä presidentti määrää poikkeustilan käytöstä. Presidentti Piñera antoi poikkeustilan toimeenpanon taktisiin operaatioihin erikoistuneelle kenraalille Javier Iturriaga del Campolle, jonka maine on hyvä.

Campo on esiintynyt sävyisän ja harkitun oloisena Chilen televisiossa kriisin aikana. Hän ei ole ryvettynyt viime vuonna Chileä ravistelleessa asevoimien rahankavallus- ja korruptioskandaalissa.

Sotilaat yrittävät estää mielenosoittajia etenemästä Chilen pääkaupungissa Santiagossa 19 lokakuuta.
Sotilaat yrittävät lauantaina estää mielenosoittajien kulkuetta etenemästä Santiagossa.ELVIS GONZALEZ / AOP

Etelä-Amerikan suurimmat tuloerot

YK:n mukaan Chile on Latinalaisen Amerikan maista kehittynein, vakain ja vähiten korruptoinut valtio, joka nousi alueelta ensimmäisenä teollisuusmaiden järjestön OECD:n jäseneksi. Chileä ei luokitella kehitysmaaksi.

Chile on alueen maista ainoa, joka on saanut hävitettyä äärimmäisen köyhyyden, joskaan ei köyhyyttä. YK:n talouskomission Cepal:n mukaan köyhyysrajan alla Latinalaisessa Amerikassa elää 13–54 prosenttia väestöstä eli luku vaihtelee suuresti maittain.

Chilen tilanne kuvaa hyvin sitä, että raju talouskasvu suosii harvoja ja lisää jo ennestään vähävaraisten köyhyyttä. Maan tuloerot ovat kasvaneet suurimmiksi Latinalaisessa Amerikassa ja Chileen on syntynyt entistä syvempi juopa köyhimmän ja rikkaimman kansanosan välille.

Vauraus on kuitenkin lisääntynyt niin merkittävästi, että siitä on sadellut murusia myös köyhien pöydälle, jolloin tilastoluokitus ”äärimmäinen köyhyys” on nipistetty pois näkyvistä.

Chilen media on kertonut kriisin käänteistä, mutta se on toistaiseksi käsitellyt merkille pantavan vähän protestien syitä. Taustalla lienee se, että Chilen päämedia on hallitusta kannattavien vauraiden sukujen omistuksessa. Se arvostelee harvoin hallitusta kärkkäästi, jos ollenkaan.

Lue lisää:

Chilen presidentin mukaan maa on ajautumassa sotaan

Mielenosoittajat sytyttivät vaatetehtaan tuleen Chilessä – viisi kuoli

Chilen mellakoissa kuolonuhreja – Nousevat hinnat ja rikkauden epätasainen jako turhauttavat ihmisiä

Chilessä armeija kaduilla, tuhopolttoja ja väkivaltaa – Syynä neljän sentin korotus metrolipun hintaan