Björn Wahlroos laukoo uutuuskirjassaan kuin DJ Ibusal: Verotus pilalla, demokratia pilalla, ay-liike pilalla – pelkkää konsensusta tilalla

"Tämä maa ei tule muuttumaan ilman kovaa rettelöintiä", Wahlroos sanoo kirjassaan.

Björn Wahlroos
Björn Wahlroos
Björn Wahlroos Osakesäästäjien tilaisuudessa Helsingissä toukokuussa.Ghadi Boustani / Yle

Suomalaisartisti DJ Ibusal eli Tuomas Pietikäinen riimitteli viime vuoden Pilalla-radiohitissään (siirryt toiseen palveluun) viitisenkymmentä pilalla olevaa asiaa, mukana nämä:

"Politiikka – pilalla, kansantalous – pilalla, hyvinvointi on pilalla, pelkkää p**kaa tilalla."

Vastaava vire on pitkän linjan talousmies Björn Wahlroosin tänään julkaistussa kirjassa Kuinkas tässä näin kävi – Miksi maallamme ei ollut malttia vaurastua (Otava 2019).

Wahlroos suomii valtiojohtoisuutta, talouden sääntelyä ja veroja. Hän tähtää keihäänsä terävimmän kärjen ammattiyhdistysliikkeeseen ja konsensushakuiseen kotimaiseen politiikkaan.

– Meillä on maailman vahvin ammattiyhdistysliike, maailman korkeimpiin kuuluva veroaste, maailman suhteellisin vaalitapa, maailman tiukin yleissitovuus ja maailman tasaisimpiin kuuluva tulonjako, Wahlroos kirjoittaa.

Wahlroos ei pidä näitä asioita hyvinä, vaan asioina jotka ovat – pilalla. Ja konsensusta on tilalla.

Tätä Wahlroos haluaa

Pääosa 250-sivuisesta kirjasta kertaa Suomen taloushistorian tuttuja käänteitä: metsiä, metallia ja Nokiaa. Wahlroosin ajatukset nykymenosta on kiteytettävissä kolmeen pääasiaan:

Yksi: Suomalainen verotus on liian kireää, joten omistus- ja yritysveroja pitäisi keventää huomattavasti.

Kaksi: Työehtosopimusten yleissitovuus hidastaa työmarkkinoiden muutosta ja vaikeuttaa työpaikkojen syntymistä, joten yleissitovuus pitää poistaa tai rajata vain minimiehtoihin.

Kolme: Suomi tarvitsisi sosiaaliturvauudistuksen, jossa luotaisiin kannustinloukkuja purkava perustili ja pienennettäisiin työttömyysturvaa.

Wahlroos kaipaa siis kepeämpiä rakenteita, "pienempää valtiota", eli lisää toimintavapautta markkinoille.

– Jos pystymme luomaan elinkeinoelämälle investointien selvään kasvuun johtavan hyvän toimintaympäristön, näivettymisen ja nopeasti etenevän digitalisaation kielteiset vaikutukset pienenevät, hän kirjoittaa.

"Kolmisen vuotta sitten monelle näytti siltä, että palo oli saatu hallintaan, mutta kyllä se edelleen kytee."

Wahlroos siteeraa kirjassaan Stephen Elopia, joka johti Nokiaa keskellä sen syvintä kriisiä. Elop vertasi Nokiaa palavaan öljynporauslauttaan, josta on hypättävä kylmään veteen – ja Wahlroos teippaa saman ajatuksen nyky-Suomen kylkeen.

– Kolmisen vuotta sitten monelle näytti siltä, että palo oli saatu hallintaan, mutta kyllä se edelleen kytee, ja kansainvälisen kysynnän heiketessä se voi syttyä ilmiliekkeihin.

Ja näin Wahlroos sen haluaa

Tavoitteiden toteuttamiseksi Wahlroos perää elinkeinoelämältä kovuutta.

Hänen mukaansa Suomen on valittava uusi suunta, samoin kuin pääministeri Margaret Thatcher teki kovalla kädellä Britanniassa 1980-luvulla. Wahlroos kertoo kilpailukykysopimuksen synnyttämisen herättämistä ajatuksista vuonna 2015 näin:

– Eihän lakkoja tietenkään kukaan halunnut, mutta metsäteollisuuden ja muun vientiteollisuuden tulevaisuudelle rakenneuudistukset ovat välttämättömiä. Ne on saatava aikaan lakkojen uhallakin, mikäli Suomi halutaan nousuun. Itse kiteytin yleensä kantani näin: "Tämä maa ei tule muuttumaan ilman kovaa rettelöintiä. Se tappelu olisi parempi ottaa nyt, kun vielä on jotain pelastettavaa."

Ay-liikkeen lisäksi Wahlroos kritisoi Elinkeinoelämän keskusliittoa EK:ta. Sitä Wahlroos pitää "vuorineuvosten klubimaisena elinympäristönä" ja kolmikantaisen neuvottelumallin takaajana.

– Konsensus ja siihen liittyvä vastakkainasettelun pelko ovat käytännössä luoneet EK:n ja ay-liikkeen välille symbioottisen suhteen.

"Tappelu olisi parempi ottaa nyt, kun vielä on jotain pelastettavaa."

Kymmenkunnan eduskuntapuolueen järjestelmää Wahlroos pitää liian sirpaleisena rakenneuudistusten läpimenolle.

Ratkaisuksi hän esittää eduskuntavaalien vaalipiirimäärän rajua nostamista. Kun Suomi on nyt jaettu 13 vaalipiiriin, Wahlroos visioi 67:ää vaalipiiriä, joista kustakin valittaisiin eduskuntaan vain 3 edustajaa.

– Käytännössä tämä merkitsisi edustajanpaikkojen keskittymistä valtakunnallisesti suurimmille ja paikallisesti vahvoille puolueille. Oletettavasti se vuorostaan tekisi toimivan enemmistöhallituksen muodostamisen helpommaksi.

Hänen mukaansa Suomi ottaa eduskuntavaalit "liian vakavasti". Hänen mukaansa tarkoituksena ei välttämättä ole tuottaa Arkadianmäelle pienoismallia kansasta, vaan "toimiva parlamentti".

"Nalle" on siirtymässä sivuun korokkeilta

Björn "Nalle" Wahlroosin, 67, aiemmat teokset ovat Markkinat ja demokratia – loppu enemmistön tyrannialle (Otava 2012) ja Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta (Otava 2015).

Koulutukseltaan Wahlroos on kauppatieteiden tohtori. Hän on finanssikonserni Sammon ja metsäyhtiö UPM:n hallitusten puheenjohtaja. Hän toimi myös Nordea-pankin hallituksen puheenjohtajana vuodet 2011–2019.

Wahlroos muutti kirjansa Ruotsiin loppuvuonna 2013. Hän on viime vuosina vähentänyt omistuksiaan Sammossa ja siirtänyt mittavaa omaisuutta lapsilleen (siirryt toiseen palveluun).