Rapautuva hyvinvoinvaltio vaatii remontin – miljardin säästö saataisiin pelkällä koulupudokkaiden määrän vähentämisellä

Ihmisen oma vastuu pärjäämisestään on kasvanut aiemmasta. Tutkijat haluavat torpata miljoonahankkeella eriarvoistumisen.

Köyhyys ja sosiaaliturva
Nukke makaa lattialla, vauva konttaa ja takana neljä naista istuu sohvalla.
Turun Varissuon MLL:n perhekahvilan naiset harmittelevat, että julkisia palveluita, kuten vaikkapa nuorten mielenterveys- tai vanhuspalveluita, on tarjolla aiempaa nihkeämmin.Dani Branthin / Yle

Ihmisen oma vastuu pärjäämisestään ja palveluistaan on kasvanut jatkuvasti aiempia vuosia suuremmaksi. Samaan aikaan hyvinvointivaltio on alkanut rapistua ja kaipaa täysremonttia.

Hyvinvointivaltion palveluiden heikentymiseen vuosien varrella on havahtunut Turun Varissuon lähiössä asuva Jaana Mäkinen.

Mäkinen on Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varissuon paikallisyhdistyksen puheenjohtaja. Hän on kutsunut MLL:n perhekahvilaan tuttujaan kertomaan, mitä he miettivät avunsaannista ja sosiaalipalveluista.

Mäkinen itse muistelee aikaa, jolloin hänen lapsensa olivat pieniä nykyistä köyhemmässä Suomessa.

– Asiat olivat nykyistä paremmin. Tavallisella perheellä oli mahdollisuus saada esimerkiksi kodinhoitaja eli kotipalvelu avuksi, kun oli hätä. Apua sai silloin myös nykyistä nopeammin. Avunpuutteesta kuulee täällä perhekahvilassakin monen suusta.

Jaana Mäkinen pitää sylissään kolmen kuukauden ikäsitä vauvaa eli Rianna Mehtosta
Stella Mäkinen pohtii, että voisi maksaa veroja hiukan enemmän, jos kunnalliset terveyspalvelut saataisiin paremmiksi. Dani Branthin / Yle

Myös Anna-Maria Kaunissaari on miettii palvelujen riittävyyttä. Hän on huolissaan yhteiskunnan kyvystä huolehtia vanhuksistaan. Oman jo vanhuusikään ehtineen äidin lääkäri- ja hoitopalvelut pohdituttavat.

– Entistä huonokuntoisempia vanhuksia koetetaan pitää kotona, vaikka osa jo heistä haluaisi hoivakotiin. Minulla on myös sellainen olo, että enää ei ole olemassa niin sanottuja tavallisia vanhainkoteja. Vaihtoehtoina on nyt huonokuntoisten vuodepotilaiden hoivakoti tai sinnittely omassa kodissa.

Kaunissaari sanoo myös, etteivät ne nuoret, joilla on mielenterveydellisiä pulmia saa ajoissa apua, vaikka tarve on suuri.

– Palveluita on harvakseltaan. Ne ovat lähinnä lääkehoitoa. Monet nuoret tarvitsisivat paljon muuta.

Vastuu sälytetty yhä enemmän ihmisen omalle kontolle?

Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen jättitutkimus pui tieteen keinoin hyvinvointivaltion ja sosiaaliturvamme murrosta.

Tutkijat koettavat löytää käytännön keinoja köyhyyden ja eriarvoisuuden suitsimiseen sekä malleja hallitusohjelman mukaiseen sosiaaliturvauudistukseen (siirryt toiseen palveluun).

Tutkimus pyörii Suomen Akatemian runsaan kahdeksan miljoonan euron rahoituksella vuoteen 2022 saakka.

Tutkimusjohtaja, sosiologian professori Jani Erolan mukaan hyvinvointivaltio on ollut pohjoismainen menestystarina. Siitä huolimatta meillä on ongelmia.

Näistä hyvinvointivaltion kipupisteistä on kirjoittanut (siirryt toiseen palveluun) hiljattain myös pitkän linjan talousvaikuttaja Sixten Korkman: nuorten mielenterveysongelmat, lasten huostaanotto, vanhustenhoidon puutteet sekä terveyserot.

– Hyvinvointivaltio on rapautunut ja muuttunut 1980-luvulta alkaen. Yksilön vastuu hyvinvointivaltiossa pärjäämisessä on nyt paljon isompi kuin se oli aikaisemmassa eetoksessa. Suomessa on merkkejä vastakkainasettelusta, tutkailee Erola.

Sosiologian professori Jani Erola Turun yliopiston käytävällä
Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola laskee, että yhteiskunta säästäisi miljardin, jos koulupudokkaiden määrää saataisiin vähennettyä neljänneksellä. Merja Niilola/ Yle

– On iso pelko, että erot kasvavat niin suuriksi, että se alkaa rapauttaa hyvinvointivaltion kannatuspohjaa. Pohjoismaisessa hyvinvointimallin ideaalissahan kaikki kansalaiset hyötyvät. Jos näin ei tapahdu ja erot kasvavat, on se huono viesti. Hyvinvointivaltion pohja rapistuu, jos usko siihen horjuu.

Veroja hyvinvointivaltion säilyttämiseksi?

Varissuon perhekahvilassa kolmevuotiaan tytön äiti Stella Mäkinen puhuu varsinkin lasten lääkäripalveluista, joita hän käyttää vakuutuksensa kautta. Hän kannattaa julkisen puolen terveydenhoitopalveluita, vaikka perheellä on niistä huonoja kokemuksia.

– Mielestäni pitää parantaa kunnallisia palveluja, jotta lääkärin pakeille pääsisi nopeammin ja saisi parempaa palvelua. Olisin valmis jopa veronkorotuksiin, jos se parantaisi palvelua.

Verohallinnon kyselyt (siirryt toiseen palveluun)kertovat samaa viestiä. Enemmistö ihmisistä eli 96 prosenttia piti vuonna 2017 verojen keräämistä tärkeänä, koska juuri siten voidaan ylläpitää hyvinvointivaltiotamme.

Poliittisessa päätöksenteossa on toisaalta noudatettu koko 2000-luvun toista linjaa: on tähdätty veronalennuksiin. (siirryt toiseen palveluun)

Ajoissa apua – palkintona miljardisäästöt

Turun yliopiston ja THL:n tutkimus pureutuu muun muassa siihen, että hyvinvointivaltiomme ei nykyisellään kykene auttamaan tarpeeksi hyvin niitä perheitä, joille kasaantuu ongelmia.

Neljä naista istuu sohvalla MLL:n perhekahvilassa.
Anna-Maria Kaunissaari, Jaana Mäkinen, Stella Mäkinen ja Tiina Mehtonen patistavat päättäjiä puhumaan hyvinvointivaltiosta muulloinkin kuin vaalien alla. Dani Branthin / Yle

INVEST- (siirryt toiseen palveluun)hankkeessa halutaan pureutua hyvinvointivaltion puuttuviin palasiin (siirryt toiseen palveluun) eli lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin, koulukiusaamiseen ja siihen, miten koulussa tehtävät toimet voivat katkaista huono-osaisuuden kierteen. Lisäksi tutkimuksella halutaan vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon.

Professori Jani Erola hoputtaa ongelmien ennaltaehkäisyyn. Jos esimerkiksi nuorten koulupudokkuutta saataisiin torpattua ajoissa, koko yhteiskunta säästäisi valtavia summia. Koulupudokkaiden määrä on erityisen suuri esimerkiksi vankien keskuudessa.

– Pelkästään yhden koulupudokkaan on laskettu käyttävän elämänsä aikana yli 370 000 euron arvosta enemmän palveluita kuin muut. Tuon kustannuksen vähentäminen neljänneksellä tarkoittaisi jo miljardin euron säästöä yhden yksittäisen niin sanotun syntymävuosikohortin kohdalla. Ja tämä summa ei edes sisällä esimerkiksi eliniän aikana menetettyjä työtuloja.

Perintönä huono-osaisuus

Työttömyys, köyhyys tai sosiaaliturvan asiakkuus yhdistettynä vanhempien alhaiseen koulutustasoon on pommi, johon nykyisessä hyvinvointivaltiossa on vaikea päästä käsiksi.

– On moniongelmaisia perheitä, joita koettelee köyhyys, työttömyys ja vaikkapa terveysongelmat samaan aikaan. Nämä samat ongelmat siirtyvät usein seuraavalle sukupolvelle, sanoo professori Jani Erola.

Hän tietää, että moniongelmavyyhdin selvittäminen on hankalaa, kallista ja aikaa vievää.

– Yhteiskunnassa on aina helpompi auttaa vaikkapa tilapäisesti työtöntä: yhteiskunta antaa tulonsiirron rahapulassa.

Professori Jani Erola muistuttaa, että hyvinvointivaltiossa on kyse lopulta demokratiasta: siitä keille ja miten yhteistä hyvää jaetaan.

– Eriarvoisuuteen puuttuminen on aina poliittinen valinta. Kansalaisilla on oikeus tavoitella sellaista hyvinvointia, mitä yhteiskunta voi tarjota.

Kaksi naista istuu Turun Varissuon perhekahvilaassa sohvalla.
Anna-Maria Kaunissaari ja Jaana Mäkinen muistelevat aikaa, jolloin kodinhoitajan sai apuun perheen isoissa ja pienemmissäkin kriiseissä. Dani Branthin / Yle

Nykyhallitusohjelman (siirryt toiseen palveluun)mukaan sosiaaliturva on uudistettava: "Tukea tarvitsevaa ihmistä ei aina kohdata oikea-aikaisesti eikä hän välttämättä pääse tarvitsemansa palvelun tai etuuden piiriin. Pahimmillaan hän jää kokonaan vaille tukea."

Varissuon perhekahvilassa nuorella äidillä Tiina Mehtosella on yksi selkeä viesti päättäjille.

– Poliitikkojen olisi syytä keskustella hyvinvointipalveluista ja hyvinvointivaltiosta muulloinkin kuin vaalien alla. Ja tehdäkin jotain niiden eteen!

Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu kello 22.00.