Pissaava poika ihmetytti Helsingissä, Riihimäellä patsaan päälle vedettiin kondomi – Tommi Toijan pikku-ukot kummastuttavat: "Minusta se on hienoa"

Tommi Toijan patsasmeren rinnalle on Hämeenlinnan taidemuseon näyttelyssä nostettu piirustuksia sekä suuria kasvoreliefejä.

patsaat
taitelija nojaa taidemuseossa seinään ja vieressä suuri puusta tehty reliefi
Miki Wallenius / Yle

Kuvataiteilija Tommi Toija teki läpimurtonsa suuren yleisön tietoisuuteen kahdeksan metriä korkealla betoniveistoksella viisi vuotta sitten. Pissaava jättipoika oli vuoden kuvatuin kohde Helsingissä. Nykyään patsas seisoo ja liruttaa Helsingin Jätkäsaaressa.

Big Bad Boy -veistoksesta löytyy miniversio Hämeenlinnan taidemuseosta. Museo esittelee tänä syksynä suomalaisen kuvanveiston kuumaa nimeä lähes 300 teoksen voimalla.

Teen paljon muutakin kuin vain kusevia ukkeleita.

Tommi Toija, kuvanveistäjä

Pikku-ukkoja esittävät patsaat ovat tuoneet Toijalle paljon näkyvyyttä ja positiivista julkisuutta, mutta myös leimanneet miehen yhden tyylin tekijäksi.

– On hyvä muistaa, että teen paljon muutakin kuin vain kusevia ukkeleita, naurahtaa Tommi Toija.

On näyttelyn kuratoineen Veikko Halmetojan ansiota, että paljon julkisuutta saanut taiteilija pääsee Hämeenlinnassa myös laventamaan taiteilijakuvaansa suuren yleisön edessä.

Halmetoja kävi läpi Toijan piirrosarkistoja ja nosti Hämeenlinnan näyttelyyn mukaan croquis-piirroksia ja akvarelleja. Osa niistä on esillä ensimmäistä kertaa.

seinällä useita pieniä tauluja joissa vesivärillä tai kynällä hahmoteltuja kasvoja
Osa näyttelyn piirroksista ja akvarelleista ovat esillä ensimmäistä kertaa.Miki Wallenius / Yle

Piirroksista ja akvarelleista käy ilmi, miten kuvataiteilija hahmottelee ilmeitä elämästä hämmentyneille ihmisille.

Tommi Toija pitääkin taiteilijakoti Lallukassa Helsingissä aina kerran viikossa hetken, jolloin taiteilijayhteisö kokoontuu tekemään pikaisia luonnoksia elävästä mallista.

Muukalaiset-patsasmeressä ollaan yhdessä, mutta yksin

– Tommi Toija on tämän päivän mielenkiintoisia nykykuvanveistäjiä. Hämeenlinnassa olemme seuranneet hänen uraansa pitkän aikaa, tunnustaa amanuenssi Maria LaineHämeenlinnan taidemuseosta. Tommi Toijan Omat kuvat -näyttely toteuttaa Laineen pitkäaikaisen haaveen.

suuri punaiseksi maalattu kasvoreliefi asetettuna pylvään päälle taidemuseossa
Hämeenlinnan taidemuseon yhden huoneen ovat täyttäneet suuret kasvoreliefit.Miki Wallenius / Yle

Taidemuseossa talon eri huoneisiin on tehty installaatioita, joissa on oma teemansa.

Suomalaisten tuntemat ilmeikkäät pikku-ukkelit vastaavat näyttelyn vaikuttavimmasta installaatiosta. Yhteen huoneeseen sijoitetut 120 rujoa ihmisfiguuria on samalla sekä koskettava että hämmentävä näky.

Hänen teoksiinsa pystyy samaistumaan ja niihin pystyy eläytymään.

Veikko Halmetoja, näyttelykuraattori

Eri kokoiset rujot ihmishahmot ovat yhdessä, mutta samalla erikseen, yksinäisiä. Jokaisella patsaalla on persoonallinen ilmeensä, muutamalla jopa epätoivon ja kauhun piirteitä kasvoissaan.

Kuraattori Veikko Halmetoja tietää, miksi Tommi Toija on saanut suomalaisilta kuvataiteen ystäviltä innostuneen vastaanoton.

– Hänen teoksiinsa pystyy samaistumaan ja eläytymään. Monet ihmiset kokevat ne helposti ymmärrettäviksi.

Hämeenlinnassa Toijan lapsuutta elävät poikahahmot leikkivät ilmapalloilla, verhoutuvat kärpäsiin ja puhaltelevat lasisia saippuakuplia.

Veikko Halmetoja taustoittaa Tommi Toijan Hugo Simbergin työn jatkajaksi. Toijan pojat kulkevat samalla tavoin eri tunteiden maastoissa kuin Simberg tehdessään tunnettuja teoksiaan Luurankoa tai Hallaa.

tummatukkainen mies suuria kasvoja esittävän reliefin vieressä
Kuraattori Veikko Halmetojan mukaan katsojien on helppo samaistua Toijan veistoskuviin.Hannu Harhama / Yle

Näyttelyn veistoksissa on pelkistettyä melankoliaa. Muotopuolet hahmot ovat hiljaisia ja yksinäisiä. Se taiteilijaa selvästi kasvoissa kiinnostaakin. Vartalolla ei kuulemma olekaan niin väliä, kunhan pää pysyy pystyssä.

Viimeistään seinänkokoisen puureliefin tai omakuvaa esittävän rintakuvaveistoksen kohdalla näyttelyvieras tajuaa, että kyse on Toijasta itsestään. Sama kaljuksi ajeltu pää, raskaat silmäluomet ja kädet ristissä rinnan päällä.

Siitä onkin enää lyhyt matka niihin pelkistettyihin sukupuolettomiin pikkupatsaisiin.

Riihimäen pikkupatsas jakoi kaupunkilaiset kahtia

Tommi Toijan helposti ymmärrettäviä töitä on päätynyt myös julkisiin tiloihin eri puolille Suomea. Ne ovat herättäneet aina keskustelua.

Palaute on pääosin positiivista, mutta poikkeuksiakin on. Riihimäellä paljastettiin suuressa liikenneympyrässä vuosi sitten Toijan tekemä, noin metrin mittainen kaksipäinen Eksynyt-patsas. Kaupunkilaiset olivat hahmosta ällikällä löytyjä: he odottivat saavansa 10 000 eurolla jotakin näyttävämpää.

kaksipäinen patsas isossa liikenneympyrässä
Riihimäelle liikenneympyrään tehty Eksyneet-veistos jakaa kaupunkilaisten mielipiteet.Hannu Harhama / Yle

Vuoden aikana Eksyneelle on syntynyt kannattajaleiri ja vastustajat. Patsasta on töhritty, mutta pinnoitteen ansiosta se on ollut helppo puhdistaa.

Tällä hetkellä patsaan kasvoja koristavat ehkäisyvälineen lateksirippeet.

– Ihmiset kokevat patsaista joko samaistumista tai iloa, mutta saattavat myös säikähtää tai tuntea niitä kohtaan jopa inhon tunteita, miettii kuraattori Veikko Halmetoja.

Kuvanveistäjä itse on julkisuudessa useasti todennut, että hän suhtautuu patsaisiinsa niiden valmistuttua välinpitämättömästi. Silti taiteilija on hyvin tietoinen siitä, minkälaista debattia Riihimäellä hänen pikkupatsaastaan käydään.

– Eksynyt on otettu siellä osaksi yhteisöä. Sillä on vankka kannattajakunta, joka pukee sille tonttulakkia, pride-huivia tai ylioppilaslakkia päälle. Minusta se on hienoa.

Patsaiden ilmeet tuovat mieleen sukulaisesi

Tommi Toija ei ole vielä kyllästynyt muovailemaan punasavesta uusia pikkumiehiä.

– Luulen, että tämä ihmisteema kulkee mukanani vielä niin kauan, kun tunnen, että saan siitä jotakin.

Veikko Halmetoja uskoo, että näyttelyvieraat löytävät taiteilijan lukuisten veistosten joukosta hahmoja, jotka muistuttavat ystäviämme tai jopa sukulaisiamme.

iso joukko punasavesta tehtyjä eri kokoisia ihmishahmoja yhdessä huoneessa
Muukalaiset-installaatiossa 120 pikkupatsasta täyttävät yhden huoneen.Miki Wallenius / Yle

– Saatamme löytää jopa itsemme, vaikka emme osaa tunnistaa kuvaamme. Toija auttaa meitä ja saa meidät katsomaan myös itseämme, kirjoittaa Halmetoja näyttelyn avaussanoissaan.

Ensi vuoden puolella Tommi Toijan Omia kuvia -näyttely jatkaa Salon taidemuseoon.