Työnhakusivusto otti käyttöön sukupuolineutraalit ammattinimikkeet – kymmenet mies-ammatit tai emännät voi sanoa toisinkin

Duunitorin ja Kotimaisten kielten keskuksen listassa on 130 vaihtoehtoista ammattinimikettä.

politiikka
Sisältöpäälikkö Laura Glad
Duunitorin sisältöpäällikkö Laura Glad.Pekka Tynell / Yle

Asiamies, työmies, virkamies, esimies.

Suomen kielessä työmarkkinat näyttäytyvät miesten hommina. Tuttu ilmiö konkretisoitui Duunitorin sisältöpäällikölle Laura Gladille keväällä, kun oman työpaikan sivustolla silmään osui työpaikkailmoitus, jossa haettiin mittamiestä.

– Mietin, miten vielä vuonna 2019 voidaan hakea töihin mittamiestä. Googlettelin, ja sanalle on olemassa selkeä sukupuolineutraali nimeke eli mittaaja. Tästä lähti laajempi keskustelu, voitaisiinko meillä tehdä asialle jotain, Glad kertoo.

Lopputuloksena Duunitorin hakukoneelta voi torstaista alkaen etsiä töitä perinteisten ammattinimikkeiden lisäksi myös sukupuolineutraaleilla vaihtoehdoilla. Esimerkiksi varastomiehen työpaikat löytyvät myös varastonhoitajalla tai turvamiehen henkilösuojaajalla.

Esimerkkejä Duunitorin hakusanoista

Taulukko: Sukupuolineutraalit ammattinimekkeet
Lasse Isokangas / Yle

Tavoitteena on, ettei termeillä lokeroida ammatteja naisten töihin tai miesten töihin, ja suljeta näin ihmisiltä mahdollisuuksia valita tulevaa uraa tai työpaikkaa.

– Kieli vaikuttaa jatkuvasti siihen, miten näemme mahdollisuutemme työelämässä, Glad toteaa.

Koko listan voit katsoa tästä linkistä (siirryt toiseen palveluun) tai taulukosta jutun lopussa.

Kolamies, kolaaja vai talvikunnossapitäjä?

Lista on tehty yhteistyössä Kotimaisten kielten keskuksen, Kotuksen, kanssa. Mukana on noin 130 vaihtoehtoista nimikettä, joista yli 50 on Gladin mukaan sivustolla uusia.

Pyörää ei kuitenkaan tarvinnut keksiä uudestaan, vaan pöyhittiin vanhoja titteleitä ja ilmauksia.

Kokonaan uusia sanoja syntyi vain yksi: talvikunnossapitäjä. Se ja kolaaja ovat vaihtoehtoja kolamiehelle. Kaikki muut vaihtoehdot on koottu jo käytössä olevia nimikkeistä, kertoo Kotuksen asiantuntija Elisa Dufva.

– Monelle sukupuolittuneelle nimikkeelle on siis ollut jo olemassa ja enemmän tai vähemmän laajassa käytössä ammattinimikkeeksi sopiva neutraali vaihtoehto. Nyt niistä voi tulla yleisempää tietoa, Dufva kertoo.

Aina ei nimikettä voi vaihtaa. Dufva huomauttaa, että esimerkiksi sana asiamies kuuluu myös laki- ja säädöskieleen. Merenkulussa taas konemies on ammattipätevyys, jota ei voi korvata.

Kotuksen tutkija Elisa Dufva
Työpaikkailmoituksessa mielikuva ratkaisee, kun hakija arvioi onko työ hänelle sopiva. – Ammattinimike voi osaltaan vaikuttaa siihen, kokeeko hakija työn olevan tarkoitettu hänelle vai ei, arvioi Kotuksen asiantuntija Elisa Dufva.Pekka Tynell / YLE

Kieli on vallankäyttöä, ja siksi kalikka kalahtaa

Tavoite kielen luomien raja-aitojen poistamisesta on ollut esillä aikaisemminkin. Suomen kielen lautakunta suositteli (siirryt toiseen palveluun)2007 tasa-arvon edistämistä ja seksistisen kielen välttämistä, Euroopan neuvosto otti kantaa 1990-luvulla.

Kaksi vuotta sitten Aamulehti (siirryt toiseen palveluun) aiheutti myrskyn, kun lehti kertoi aloittavansa sukupuolineutraalien tittelien käytön. Eduskunnan puhemiehen tittelin muuttamisen puheenjohtajaksi arveltiin vähentävän perinteisen tehtävän arvokkuutta. Toisaalta ihmeteltiin, miksi yksittäisille sanoille annetaan niin paljon painoarvoa.

Haluamme kannustaa yrityksiä ja työnantajia miettimään näitä nimikkeitä, ja toivotaan että kaikki lähtisivät mukaan

Laura Glad

Kalikka voi tälläkin kertaa kalahtaa, sillä kieli heijastelee valta-asetelmia, ennakoi kielentutkija Mila Engelberg. Hän on ollut projektissa mukana asiantuntijana.

–Kun pyritään luomaan kieltä, joka kohtelee ihmisiä tasavertaisesti, kyseessä on mielestäni vallan uusjako. Se saa jotkut ihmiset hermostumaan, koska he tuntevat, että heidän totuttuun asemaansa ollaan puuttumassa, Engelberg arvioi.

Kielentutkija Mila Engelberg
Kielen tasa-arvoistaminen on tärkeää, sillä ihmiset liittävät tutkitusti mies-päätteiset nimikkeet, kuten virkamies ja lakimies, enemmän miehiin kuin naisiin, sanoo kielentutkija Mila EngelbergPekka Tynell / Yle

Suomen kieltä pidetään yleensä neutraalina, koska siinä ei ole sukupuoliin viittaavia persoonapronomineja, kuten englannin "she" tai "he".

Ammattinimikkeissä näin ei ole. Päinvastoin, sukupuolittuneita ammatteja on suomen kielessä yllättävän paljon, Aamulehden laskelmien (siirryt toiseen palveluun)mukaan noin 1 500. Niistä valtaosa on eri alojen "miehiä. Lakimiesten ja kirvesmiesten seassa on myös naisiin viittaavia ammatteja, mutta diakonissa ja emäntä ovat poikkeus sääntöön.

Engelbergin mukaan mies-sanan yleistävä käyttö kaikista ihmisistä luo normia, jonka mukaan naiseus on erikseen mainittava erityispiirre.

– Meillä on tutkimustietoa siitä, ettei virkamiehiä ja muita mies-päätteisiä ammatteja mielletä sukupuolineutraaleiksi, Engelberg kertoo.

Esimerkiksi juristi tulkitaan neutraalimmaksi kuin lakimies.

Sanojen merkitys vaikuttaa ilmiselvältä, kun asetelma on päinvastainen. Lentomatkustamon miestyöntekijöitä ei kutsuta lentoemänniksi vaan stuerteiksi.

Duunitori: Ottakaa meistä oppia

Duunitorin Laura Glad painottaa, ettei työnantajien tai yritysten tarvitse muuttaa omia ilmoituksiaan vaan työpaikat löytyvät edelleen myös perinteisillä hakusanoilla.

Esimerkiksi palopelastajan työpaikkailmoituksia voi yhä hakea sanalla palomies.

– Haluamme kannustaa yrityksiä ja työnantajia miettimään näitä nimikkeitä, ja toivotaan että kaikki lähtisivät tähän mukaan, Glad sanoo.

Kielentutkija Mila Engelberg pitää yrityksen avausta tärkeänä esimerkkinä. Sivustolla käy viikoittain puoli miljoonaa työnetsijää.

– Konkreettinen teko sukupuolten tasavertaistamiseksi kielenkäytön kautta.

Taulukkoa ladataan