Tiukoista kielivaatimuksista maahanmuuttajien ammattikoulutuksessa aiotaan tinkiä – "Voidaan näyttää, mitä tarkoittaa laasti ja mikä on lasta"

Maahanmuuttajien opiskelua on tähän saakka hidastanut tai jopa estänyt puutteellinen kielitaito.

maahanmuuttajat
Savon ammattiopiston rakennusalan opiskelija Joseph Alaeldin rakentaa katosta.
Savon ammattiopistossa opiskeleva Alaeldin Joseph uskoo saavansa helposti töitä rakennusalalta.Antti Karhunen / Yle

Puinen rima kiinnittyy Alaeldin Josephin, 28, käsissä vauhdilla rakenteilla olevaan tupakkakatokseen Savon ammattiopiston työsalissa. Joseph on mukana parinkymmenen opiskelijan porukassa, josta puolet on maahanmuuttajia.

Ammatillisen erityisopettajan Jyri Kokkosen luotsaamat opiskelijat odottavat jo innokkaasti pääsyä oikeisiin rakennustöihin.

Sudanista kotoisin oleva Joseph kertoo rakastavansa rakennushommia ja olevansa aamulla koululla joskus jo ennen opettajaa.

– Uskon, että minä saan töitä. Olen innostunut, ja minulla on toive saada sitä työtä mitä minä haluan

Afganistanilainen Razmuhammad Karimi, 20, on ollut omassa kotimaassaan rakentamassa taloja jo yhdeksänvuotiaana.

– Minä osaan tämän työn. Valmistun tälle työalalle, ja saan heti työpaikan, hän uskoo.

Savon ammattiopiston rakennusalan opiskelija Razmuhammad Karimi
Razmuhammad Karimi on työskennellyt rakennustyömaalla Afganistanisssa jo yhdeksänvuotiaana.Antti Karhunen / Yle

Tarkoitus tinkiä kielitaidosta

Maahanmuuttajien opiskelua on tähän saakka hidastanut tai jopa estänyt puutteellinen kielitaito. Opetus on lähtökohtaisesti rakennettu suomea äidinkielenään puhuville, joilla on peruskoulusta saatu ymmärrys suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen rakenteista.

Nyt tiukoista kielivaatimuksista aiotaan tinkiä. Savon ammattiopiston tavoitteena on olla "kielitietoinen oppilaitos" vuoteen 2022 mennessä.

Idea on yksinkertainen: ammattikieltä opetetaan maahanmuuttajille työn ohessa. Silloin myös jokainen oppilaitoksen työntekijä on kielellinen malli opiskelijoille.

Uuden ajattelu- ja opetustavan esimerkkinä on ammatillisen erityisopettajan Jyri Kokkosen hyviä kokemuksia tuottanut opetusmenetelmä.

– Kaverit otetaan alalle vähän huonommallakin kielitaidolla. Jos kaverilla on intoa tehdä töitä, niin kyllä hän oppii siinä samalla myös kielen, Kokkonen sanoo.

Savon ammattiopiston ammatillinen erityisopettaja Jyri Kokkonen
Jyri Kokkosen opetusmenetelmä toimii mallina Savon ammattiopistossa käyttöön otettavalle uudelle tavalle opettaa maahanmuuttajia.Antti Karhunen / Yle

Kokkosen opetusryhmässä on aina myös suomalaisia nuoria, mikä lisää maahanmuuttajien kieliharjoittelua.

Joukossa on kerran ollut myös opiskelija, joka ei ollut läpäissyt vaadittua kielitasotestiä.

– Otin siinä riskin, mutta hän on tällä hetkellä tosi ammattilainen, Kokkonen myhäilee.

Yritykset kertovat, mitä tarvitsevat

Nyt Savon ammattiopisto, Ylä-Savon ammattiopisto ja Ingmanedu aikovat yhdistää voimansa maahanmuuttajien kouluttamisessa aloille, joissa työntekijöistä on pulaa.

Ideana on, että työnsyrjään voisi päästä kiinni vähän puutteellisemmallakin kielitaidolla.

Savon ammattiopiston koulutuspäällikön Timo Törmäsen mukaan lähtökohtana ovat yritysten tarpeet.

– Yrityksen kanssa määritellään työtehtävät, joihin me valmennamme. Yritykset ottavat opiskelijat työssäoppimaan ja toivottavasti sitten työllistävät heidät, hän visioi.

Savon ammattiopiston koulutuspäällikkö Timo Törmänen.
Savon ammattiopiston koulutuspäällikön Timo Törmäsen mukaan yritysten tarpeet otetaan lähtökohdaksi maahanmuuttajien koulutuksessa.Antti Karhunen / Yle

Opiskelijoiden aiempi osaaminen ja valmiudet on tarkoitus kartoittaa jo heti alkuvaiheessa, jolloin opiskelija voidaan opastaa oikeaan suuntaan, tekemään juuri hänelle sopivaa tutkintoa.

Törmäsen mukaan koulutusta voidaan tarvittaessa antaa myös tutkinnonosa kerrallaan.

– Tavoitteena on tarjota erilaisia polkuja erilaisille ihmisille. Tähtäyspisteenä ovat erityisesti yritykset, joilla on työvoimapula.

Mukana jo parikymmentä yritystä

Hanke on jo heti tuoreeltaan herättänyt mielenkiintoa yrityksissä. Yhteistyöstä on tehnyt aiesopimuksen jo parikymmentä yritystä, joista yksi on korjausrakentamiseen erikoistunut Jokiväri.

Jokiväri tekee parhaillaan isoa putkiremonttia kuopiolaisessa kerrostaloyhtiössä. Työmaalla on töissä kolme maahanmuuttajaa, joista yksi sai työpaikan ammattikoulun työharjoittelun perusteella.

Jokivärin vastaava työnjohtaja Jaakko Hintikka
Vastaavan työnjohtajan Jaakko Hintikan mielestä hänen töissään olevilla maahanmuuttajilla on asenne kohdallaan.Antti Karhunen / Yle

Vastaavan työnjohtajan Jaakko Hintikan mukaan maahanmuuttajat ovat koko työporukan positiivisimpia työntekijöitä.

– Positiivisuus ja asennoituminen työntekoon tarttuvat, ja ne kannustavat myös muuta porukkaa, Hintikka kehuu.

Hintikka vakuuttaa, että töissä pärjää aluksi melko vähäiselläkin kielitaidolla. Ne sanat, joita tarvitaan, oppii hänen mukaansa nopeasti työn ohessa.

– Voidaan näyttää ihan käytännössä, mitä tarkoittaa laasti ja mikä on lasta, tai mitä eroa on kynnellä ja kynnyksellä, hän selittää.

Työnjohtajan sanat vahvistaa työmaalla tasoitustöitä tekevä Messan Hillah. Hän tuli Togosta Suomeen viisi vuotta sitten, oppi kielen töitä tekemällä, ja on nyt Suomen kansalainen.

– Maahanmuuttajan pitää mennä kouluun ja yrittää oppia suomen kieli. Se ei ole helppoa, mutta koko ajan pitää yrittää, hän hymyilee.

rakennusmies Messan Hillah.
Messan Hillah kannustaa maahanmuuttajia opiskelemaan suomen kieltä.Antti Karhunen / Yle

Lue myös:

Suomalainen nimi on valtava etu Suomen työmarkkinoilla – tutkija lähetti tuhansia työhakemuksia eri nimillä ja tulokset hätkähdyttävät

5 syytä, miksi Ruotsi pesee Suomen maahanmuuttajien työllistämisessä – Myös äitejä kannustetaan ja patistetaan töihin

Irakilaisnainen on etsinyt 12 vuotta töitä – näin eri maista tulleet ulkomaalaiset työllistyvät Suomessa