Keittiöpäällikkö hätkähdyttää kuvilla, miten hotelliaamiainen saa osan suomalaisista sekoamaan: "Mihin se ilmastoahdistus jää?"

Yhdeltä hotelliaamiaiselta jäi syyslomaviikolla lautasille 43 kiloa ruokajätettä.

ruokahävikki
ruoka
Keittiöpäällikkö Aki Koivuniemi otti kuvat, miten paljon lautaselle jää ruokaa. Aki Koivuniemi

Keittiöpäällikkö Aki Koivuniemi herättää keskustelua siitä, miten paljon suomalaiset haaskaavat ruokaa. Ruokahävikki on suuri syy ilmastonmuutokseen ja hävikki korostuu etenkin hotelliaamiaisella.

Koivuniemi toimii keittiöpäällikkönä Scandic Ikaalisten Kylpylässä. Hän julkaisi Facebookissa päivityksen aiheesta viikonloppuna. Päivitystä on jaettu ja kommentoitu vilkkaasti.

Koivuniemi jakoi kaksi kuvaa siitä, miten paljon suomalaiset ottavat ruokaa aamiaisella.

hotellin aamupalalta jää paljon ruokaa
Aki Koivuniemi
hotellin aamupalalta jää paljon ruokaa
Aki Koivuniemen mukaan kuvia ei ole muokattu, eikä ruokaa siirretty lautaselta toiselle. Aki Koivuniemi

43 kiloa biojätettä

Ruuan ottaminen buffet-aamiaisella ei olisi ongelma, ellei siitä jäisi paljon syömättä.

Viime viikon syyslomalla Pirkanmaalla Koivuniemen tiimi tarjoili 14 000 annosta ruokaa. Keittiöpäällikkö näki siis laajalla otannalla suomalaisten ruokatottumuksia. Aika paljon ruokaa jäi lautaselle.

Yhtenä päivänä keittiöstä jäi aamiaisen buffet-pöydistä ja valmistuksesta hävikkiä noin 3,5 kiloa ja lautashävikkiä syntyi samana päivänä noin 43 kiloa. Tämä on ihan liikaa.

– Yllätyit toki varmasti itsekin, ettet jaksanutkaan syödä puolta kiloa pekonia, 20 kpl nakkeja, 10 kpl lihapullaa, 4 viipaletta leipää, kahta kulhoa jogurttia, kolmea kanamunaa, lautasellista munakokkelia, puolikasta vesimelonia, neljää pikkupullaa, kahta lasia mehua ja viittä kuppia kahvia? Mutta mihin se ilmastoahdistus jää, kun ei sitten jaksakaan syödä kaikkea? Koivuniemi kysyy Facebookissa.

Keittiöt pienentävät hävikkiä

Koivuniemi kertoo Ylelle, että asia on mietittänyt häntä jo monta vuotta. Ammattikeittiöt näkevät nykyään paljon vaivaa ruokahävikin pienentämiseksi.

– Me suunnittelemme ruokalistat, ostot, raaka-ainekierrot, valmistusmäärät, valmistustavat ja muut sen mukaan, että turhaan emme osta, valmista tai haaskaa raaka-ainetta, Koivuniemi kertoo.

Buffetissa on alakoulusta tuttu kyltti: Ota minkä jaksat, lisää saa hakea. Silti ruokahävikkiä syntyy.

Koivuniemi muistuttaa, että tutkimusten mukaan kaikesta kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta noin kolmannes syntyy ruuasta. Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa ympäristöä ja syntyy päästöjä.

– Jotta ruoka pääsee ravintolaan lautaselle saakka, on monen ammattilaisen työpanosta tarvittu. Aina viljelijästä siihen viimeiseen kokkiin siinä ravintolassa. Ja kaikkien näiden työ on tehty turhaan, kun ruoka heitetään hukkaan. Jos globaali ruokahävikki olisi valtio, sen hiilijalanjälki olisi kolmanneksi suurin Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen.

Satoja miljoonia kiloja menee hukkaan

Suomalaisessa kodissa keskimäärin joka kymmenes leipäpala, hedelmä tai vihannes päätyy roskiin, kertoo Kuluttaja-lehden organisoiman Hävikkiviikon (siirryt toiseen palveluun) verkkosivu.

Kaikkiaan Suomen kotitalouksista kertyy 120–160 miljoonaa kiloa hävikkiruokaa. Se kuormittaa luontoa ensin tuotantoketjussa, sitten jätteenä.

Koteihin ostetusta ruoasta kuusi prosenttia päätyy jätteeksi. Kukkaroihin se tietää reilusti yli sadan euron lovea vuodessa.

Ruokaketju aiheuttaa yli neljänneksen ilmastoa lämmittävistä kasvihuonekaasupäästöistä, ja samaan aikaan kolmannes alkutuotannosta päätyy ruokaketjun varrella hävikiksi tai muuten jätteeksi, IPCC:n raportissa todetaan.

Bisnesmatkustajat harvoin jättävät hävikkiä

Ilmastoasiat ovat monelle tärkeitä, niin myös Aki Koivuniemelle. Hän kertoo joidenkin tulleen bussilla lomailemaan ilmastoasioiden vuoksi.

– Mutta sitten tulee se hetki kun alkaa se aamupala, hotelliaamiainen! Joitakin toki varmasti asia ahdistaa. Ja ei kaikki toimi näin. Mutta vielä toistaiseksi ainakin suurin osa toimii. Valitettavasti, Koivuniemi sanoo.

Hänen mukaansa eniten lautaselle jää lasten ja nuorten lautasilta, 5–20-vuotiailta. Nuoret kokevat yleensä eniten ilmastoahdistusta.

– Eli nyt ensi kerralla, kun lintsaatte koulusta ja osallistuttu ilmastolakkoon, niin miettikääpä mikä ilmastokuorma oli vaikkapa niillä pekoneilla, jotka jätit lomalla lautaselle aamiaisella. Jotka tuotettiin ja valmistettiin siis täysin turhaan, Koivuniemi kirjoitti Facebookissa.

Koivuniemi kertoo saaneensa päivityksestä pääosin myönteistä palautetta, mutta osaa on ärsyttänyt nuorten syyllistäminen.

Ruuan jättäminen johtuu ehkä siitä, että vanhemmat ottavat lapsilleen liikaa ruokaa tai nuorilla ei ole paljon kokemusta hotelliöistä.

– Bisnesmatkustajat harvoin jättävät mitään lautaselle.

Keittiöpäällikkö aikoo pohtia, miten keittiön olisi mahdollista vielä entisestään vähentää ruokahävikkiä.

Voit keskustella ruokahävikistä 22.10. kello 18.00 asti.

Lue lisää:

Suomalaiset innostuivat ilmastoystävällisen arjen kokeilusta – kuopiolaisperhe aikoo pienentää hiilijalanjälkeä vähentämällä ruokahävikkiä

Näin voit parantaa ilmastoraportin synkkiä lukuja – Ruoan heittäminen roskikseen ei ole pikkujuttu